Geenitiedon käyttö kotieläinten jalostuksessa on tutkijoiden näkökulmasta jo vanha juttu. Geenitietoa on käytetty esimerkiksi eläinten polveutumisen varmistamisessa ja yksittäisten haitallisten geenien poistamisessa populaatiossa. Tämän päivän sana on genomia eli koko perintöainesta hyödyntävä genominen valinta, josta kuultiin Tiedekulman Sadonkorjuu-viikolla 29.8.
– Genominen valinta on suurin läpimurto kotieläinjalostuksessa sitten keinosiemennyksen, maataloustieteiden laitoksen yliopistonlehtori Jarmo Juga kertoi.
Genomisessa valinnassa etsitään eläimen genomista dna-merkkejä, jotka kertovat tutkijoille eläimen ominaisuuksista – myös sellaisista, jotka aikaisemmin on voitu arvostella vasta eläimen kasvaessa ja jatkaessa sukuaan.
Erityisen suurta hyötyä genomisesta valinnasta on karjan jalostuksessa, sillä niillä kierto sukupolvien välillä on pitkä. Perinteisemmillä menetelmillä piti odottaa, että sonnin tytärten ominaisuudet vaikkapa maitotuotoksen tai utareterveyden suhteen voitiin mitata. Aikaa kului viitisen vuotta, ennen kuin sonnin jalostusarvo oli selvillä.
– Genotyyppitiedon avulla tarvittava tieto yksilön perimästä on olemassa heti syntymän jälkeen. Jo nuorista eläimistä voidaan selvittää jalostusarvo ja valita sopivimmat yksilöt, mikä nopeuttaa jalostukseen käytettävien eläinten kiertoa huomattavasti, jopa alle puoleen.
– Menetelmä muuttaa jalostusohjelmia radikaalisti ja auttaa löytämään ne eläimet, jotka periyttävät hyviä ominaisuuksia jälkeläisilleen, esimerkiksi hyvää tuotoskykyä, hedelmällisyyttä ja terveyttä, Juga summaa.
Tietoa voidaan hyödyntää tuotannon ja terveysseikkojen ohella myös sukulaisuuden tarkemmassa arvioinnissa. Näin voidaan kehittää uusia menetelmiä hillitsemään sukusiitosasteen nousua.
Teksti: Sanna Schildt
