Kirjallisuus

Kirjallisuus on luokiteltu sivujen otsikoiden alle. Tiettyyn teemaan liittyviä linkkejä (kirjallisuus, verkkoaineistot ja toimijatahot) löytyy myös kunkin sivun lopusta.

HISTORIA

UNESCO (1975). The International Workshop on Environmental Education Final Report. 62 s. UNESCO/UNEP, Paris.

Wolff, Lili-Ann (2004). Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys: 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannele (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 18-29. PS-kustannus, Jyväskylä.

Yhteinen tulevaisuutemme (1988). 347 s.Ulkoasiainministeriö & Ympäristöministeriö, Helsinki.

YLEISTÄ (laajat yleis-opukset)

Cantell, Hannele (toim) (2004). Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Juva.

Kajanto, Anneli (toim) (1992). Ympäristökasvatus. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Kirjastopalvelu Oy, Helsinki.

Käpylä, Markku & Walström, R. (toim) (1994).Ympäristökasvatuksen menetelmäopas. Jyväskylän yliopiston täydennys koulutuksen oppimateriaaleja 17, Jyväskylä.

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

Ympäristö

Cantell, Hannele (2004). Johdanto. Teoksessa Cantell, H. (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 12-15. PS-kustannus, Jyväskylä.

Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (2001). Ympäristökasvatuksen kokonaismallin tavoitteet ja sisällöt arvioinnin ja kehittämisen tukena. Teoksessa Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (toim). Ympäristötietoisuus – näkökulmia eri tieteenaloilta, 22-41. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 3, Oulun yliopisto.

Sauve, Lucie (2002). Environmental education: possibilities and constraints. Connect: UNESCO International Science, Technology – Environmental Education Newsletter 27: 1/2.

Suomela, Liisa & Tani, Sirpa (2004). Ympäristön kolme ulottuvuutta. Teoksessa Cantell, Hannele (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 45-57. PS-kustannus, Jyväskylä.

Tani, Sirpa & Suomela, Liisa (2003). Ympäristön käsitteestä ympäristökasvatukseen: opetussuunnitelmien, oppikirjojen ja opettajiksi opiskelevien käsitysten tarkastelua. Teoksessa Virta, A. & Marttila, O. (toim). Opettaja, asiantuntijuus ja yhteiskunta. Ainedidaktinen symposium 7.2.2003. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:72. 68-76.

Willamo, Risto (2005). Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä: Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. 374 s. Ympäristösuojelutieteen väitöskirja. Environmental Fennica 23.

Luonto

Louhimaa, E. (2005). Kestävä kehitys ja ympäristökasvatuksen todellisuus. Teoksessa Kiilakoski, Tomi, Tuukka Tomperi & Marjo Vuorikoski (toim.). Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisin kasvatuksen mahdollisuus, 217-244. Vastapaino, Tampere.

Passmore, John (1997). Asenteet luontoa kohtaan. Teoksessa Oksanen, M. & M. Rauhala-Hayes (toim). Ympäristöfilosofia: kirjoituksia ympäristönsuojelun eettisistä perusteista, 34-46. Helsinki, Gaudeamus.

Temmes, Eija (2006). Luonto koululaisten kokemana: tapaustutkimus Hangosta. Turun yliopiston julkaisuja C 240. Turun yliopisto.

Willamo, Risto (2002). Ihminen on osa luontoa – mikä oikeastaan on ihmisen luontosuhde? Natura 1/2002, 6-9.

Willamo, Risto (2004). Luonto ja ei-luonto. Teoksessa Cantell, H. (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 32-36. PS-kustannus, Jyväskylä.

Willamo, Risto (2005). Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä: Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. 374 s. Ympäristösuojelutieteen väitöskirja. Environmental Fennica 23.

Kestävä kehitys

Laininen Erkka, Laura Manninen & Risto Tenhunen (2006). Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. 12.11.2007 (PDF)

Kestävä kehitys (2006). Suomen ympäristökeskus. 6.10.2006.

Mauri Åhlbergin julkaisuja kestävästä kehityksestä.

Ympäristöherkkyys

Globus – ympäristökasvatuksen opiskeluohjelma (1999). Edita, Helsinki.

Horelli, Liisa & Vepsä, K. (1995) . Ympäristön lapsipuolet. 136 s. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, Helsinki.

Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (2001). Ympäristökasvatuksen kokonaismallin tavoitteet ja sisällöt arvioinnin ja kehittämisen tukena. Teoksessa Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (toim). Ympäristötietoisuus – näkökulmia eri tieteenaloilta, 22-41. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 3, Oulun yliopisto.

Kettunen, Anna (2002). Maakasvatus vastuullisen elämäntavan edistäjänä- maavartijoiden jatkokoulutuksen kehittäminen. Pro-gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, Helsinki.

Seppo, A., Liisa Horelli & Kalevi Korpela (1997). Ympäristöpsykologian perusteet. 197 s. WSOY, Porvoo.

Wahlström, Riitta (1997). Ympäristökasvatus ympäristöherkkyyden näkökulmasta. Teoksessa Käpylä, Markku & Riitta Wahlström (toim). Vihreä ihminen. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2, 1-8. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Jyväskylä.

Ympäristötietoisuus

Järvikoski, T. (2001). Ympäristötietoisuuden käsitteestä ja ilmiöstä. Teoksessa Jeronen, E. & M. Kaikkonen (toim). Ympäristötietoisuus – näkökulmia eri tieteenaloilta. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 3/2001. 7-21.

Ympäristövastuullisuus

Cantell, Hannele & Riitta Larna (2006). Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa. 62 s. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A1:2006.

Hungerford, Harold & Trudi Volk (1990). Changing learner behavior through environmental education. The journal of environmental education 21: 3, 8-21. Paloniemi, Riikka & Sanna Koskinen (2005). Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117: 1, 17-32.

Voimaantuminen ja valtaantuminen

Paloniemi, Riikka & Sanna Koskinen (2005). Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117: 1, 17-32.

Ympäristökasvatuksen muodot

Tani, Sirpa, Hannele Cantell, Sanna Koskinen, Hanna Nordström & Lili-Ann Wolff (2007). Kokonaisvaltaisuuden haaste – näkökulmia ympäristökasvatuksen kulttuuriseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Kasvatus 3/2007, 199-211.

Tilbury, Daniella & Kristina Cooke (2005). A national review of environmental education and its contribution to sustainability. Frameworks for sustainability 1. 5.11.2007. 118 s. Australian Research Institute in Education for Sustainability (ARIES), Australian Government Department of the Environment and Water Resources ja the Australian Research Institute in Education for Sustainability.

Wolff, Lili-Ann (2004). Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannele (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 18-29. PS-kustannus, Jyväskylä.

Yhteinen tulevaisuutemme (1988). 347 s. Ympäristöministeriö ja Valtion painatuskeskus, Helsinki.

MALLEJA

Hungerfordin ja Volkin ympäristövastuullisuuden malli

Hungerford, Harold & Trudi Volk (1990). Changing learner behavior through environmental education. The journal of environmental education 21: 3, 8-21.

Sipulimalli

Ojanen, Sinikka & Rikkinen, Hannele (toim) (1995). Opettaja ympäristökasvattajana. 255 s. WSOY, Juva.

Puumalli

Palmer, J.A. (1998). Environmental education of the 21st century: Theory, practice, progress and promise. 284 s. Routledge, London.

Jerosen ja Kaikkosen talomalli

Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (2001). Ympäristökasvatuksen kokonaismallin tavoitteet ja sisällöt arvioinnin ja kehittämisen tukena. Teoksessa Jeronen, Eila & Marjatta Kaikkonen (toim). Ympäristötietoisuus – näkökulmia eri tieteenaloilta, 22-41. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia 3, Oulun yliopisto.

Kontekstuaalinen ympäristökasvatus

Cantell, Hannele (2001). Oppimis- ja opettamiskäsitykset maantieteen opetuksen ja aineenopettajakoulutuksen kehittämisen lähtökohtana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 228.

Cantell, Hannele & Sanna Koskinen (2004). Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Cantell, Hannele (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 60-79. PS-kustannus, Jyväskylä.

Paloniemen ja Koskisen malli

Cantell, Hannele (2003). Katoaako ympäristökasvatus yliopistoista? Ympäristökasvatus 2003: 2, 28-29.

Cantell, Hannele & Sanna Koskinen (2004). Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Cantell, Hannele (toim). Ympäristökasvatuksen käsikirja, 60-79. PS-kustannus, Jyväskylä.

Koskinen, Sanna & Liisa Horelli (2006). Ympäristövastuullinen kansalaisuus kouluopetuksessa. Nuorisotutkimus 3/2006, 14-28.

Paloniemi, Riikka & Sanna Koskinen (2005). Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117: 1, 17-32.

Kestävän kehityksen kasvatukseen liittyviä ajattelutapoja

Tilbury, D. & K. Cooke (2005). A National Review of Environmental Education and its Contribution to Sustainability in Australia: Frameworks for Sustainability. Australian Government, Department of the Environmental and Heritage & Australian Research Institute in Education for Sustainability, Canberra.

Mahnalan Ympäristökoulun malli

Mahnalan mallilla – ympäristökasvatusta koulun arjessa (2006) (PDF)

MISSÄ TOTEUTETAAN?

Organisaatiot

Kohti kestäviä valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. 136 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2006. Edita 2006. (PDF)

Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa / Baltic 21E -ohjelma. 56 s. Opetusministeriön työryhmien muistioita 36:2002. Yliopistopaino 2002. (PDF)

Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21 E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. 88 s. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Yliopistopaino 2006. (PDF)

Yritykset

Hunting, SA. ja Tilbury D. (2006). Shifting towards sustainability: Six insights into successful organisational change for sustainability. Australian Research Institute in Education for Sustainability (ARIES) for the Australian Government Department of the Environment and Heritage. ARIES, Sydney. (PDF)

Tilbury, D., Adams, K. ja Keogh, A. (2005). A national review of environmental education and its contribution to sustainability in Australia: Business & industry education, Canberra. Australian Government Department for the environment and heritage and Australian Research Institute in Education for Sustainability (ARIES). (PDF)

Uimonen M-L. (2006). Suomalaisten yritysten vapaaehtoinen sosiaalinen vastuu. Sidosryhmäviitekehys yritysten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien näkemyksissä. 272 s. Työpoliittinen tutkimussarja 322, Työministeriö. (PDF)

Oppilaitokset

Agenda 21 (2004). UN Department of Economic and Social Affairs, Division for Sustainable Development. 23.11.2006.

Education for sustainable development (2007). UNESCO. 25.3.2007.

Kaivola,T. & L. Rohweder (2006, toim). Korkeakouluopetus kestäväksi. OPM:n
julkaisuja 6:4, http://minedu.fi

Kaivola,T. & L. Rohweder (toim, 2007).Towards Sustainable Development in
Higher Education – Reflections, publications of the Ministry of Education
2007:6. http://www.minedu.fi

Laininen, E., L. Manninen & R. Tenhunen (2006). Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa. OKKA-säätiö, Helsinki.

Lähdesmäki, S. (toim). Kestävä kehitys ja koulutyö. Hakapaino oy, Helsinki.

Nikkinen, I. (2000). Metsämörri. Rakennusalan kustantajat, Kustantajat Sarmala oy, Helsinki.

Nykänen, Riitta & Kinnunen, Juha (1992). Taivaan merkit – pienten lasten ympäristökasvatus. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Olsson, T. (toim) (2002). Skolgåden som klassrum. Året runt på Coombes School. Runa, Stockholm.

Opetushallitus (2003). Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit. Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus-ja Koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Helsinki.

Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus, Vammala.

Rohweder, Liisa (2001). Ympäristökasvatus ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmateoreettisen mallin kehittäminen liiketalouden koulutukseen. Helsinki School of Economics and Business Administration. Acta Universitatis Oeconomicae Helsingensis. A-190.

Rohweder, Liisa ja Virtanen A. (toim) (2008). Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa. Opetusministeriön julkaisuja 2008:3.

Rosenberg, Tove (1993). Pienestä pitäen. Ympäristökasvatus ja päivähoidon ekologinen arki. RAK ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Siukko, Anu (toim) (2007). Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa, Sudenet, Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke – Polytechnic Network for Sustainable Development 2004 – 2006. Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen. Sarja B. Nro 30, Kotka.

Syrjänen, E., Värri, V-M. & Eronen, A. (2005). Opettajaksi opiskelevat ja kansalaisvaikuttaminen: kansalaisvaikuttaminen haasteena opettajan koulutukselle. Helsingin yliopisto. Historiaallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 4, Helsinki.

Verkka, K. (1999). Kestävä kehitys: aihekokonaisuus Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmissa. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja B, 32, Helsinki.

Vienola, Vuokko (2004). Monitapaustutkimus päiväkotien ympäristökasvatuksesta. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 87.

Åhlberg, M. (1998). Kestävän kehityksen pedagogiikka ja yleisdidaktiikka. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita N:o 71.

Järjestöt

Ahonen, M & Hinkkanen, J (1999). Ympäristöetsivät – vihreät varjot. Luonto-Liitto.

Kodit

Cantell, H. ja Larna, R. (2006).Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa. 82 s. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A1. (PDF)

Vähemmästä enemmän ja paremmin (2005). Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi. 151 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Ympäristöministeriö, Helsinki. (PDF)

VERKOSTOITUMINEN

Kaivola, Taina and Monica Melén-Paaso (2007). Education for Global Resonsibility -Finnish Perspectives. Publications of the Ministry of Education.

Kansainvälisyyskasvatus 2010. Opetusministeriön julkaisuja 2007:11. (PDF)

Karjalainen, J. ja Kiiskinen, A-L. (2007). Alueellisen ympäristökasvatuksen kehittämissuunnitelma ’Kasvata, ennaltaehkäise, valvo, korjaa’ Suomen Ympäristö 27/2007.

Kivistö, Jari (toim) (2007). Globaaliin vastuuseen kasvaminen. Näkökulmia maailman hahmottamisen pedagogiikkaan. Ulkoasiainministeriö.

Loukola, M.-L. (2007). Kestävän elämäntavan oppiminen. Kestävä kehitys opetukseen, arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Opetushallitus.
(PDF
)

Risku-Norja, H. ja Aaltonen, V. (toim) (2007). Maalle oppimaan. Kestävää kehitystä koulujen ja lähimaatilojen yhteistyönä. MTT.
(PDF)

Tapio, Petri, Johanna Kohl , Sarianne Tikkanen ja Sofi Salonen (2007). Kestävän kehityksen torille 2020 Skenaarioraportti. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, eJulkaisuja 1/2007. (PDF)

Tilbury, Daniella & Kristina Cooke (2005). A national review of environmental education and its contribution to sustainability. Frameworks for sustainability 1. 5.11.2007. 118 s. Australian Research Institute in Education for Sustainability (ARIES), Australian Government Department of the Environment and Water Resources ja the Australian Research Institute in Education for Sustainability.

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS

Autio, M. & Wilska, T-A. (2003). Vihertävat tytöt ja vastuuttomat pojat -nuorten kuluttajien ympäristöasenteet. Nuorisotutkimus 2: 3-18.

Cantell, Hannele & Larna, Riitta (2006). Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa. 82 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Sarja 1. Helsinki.

Palmberg, I. (2003). Ympäristöongelmat ja ihmisen tulevaisuus – Mitä ympäristöaiheinen ylioppilasaine kertoo abiturienttien ympäristötietoisuudesta? Kasvatus 34 (2): 152-161.

Paloniemi, Riikka & Koskinen, Sanna (2005). Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117 (1): 17-32.

MUITA TUTKIMUKSIA

Henderson, Kate & Daniella Tilbury (2004) Whole-School Approaches to Sustainability: An International Review of Sustainable School Programs. 4.11.2007. 65 s. Australian Research Institute in Education for Sustainability (ARIES), The Department of the Environment and Water Resources, Australian Government. (PDF)

Hippi, Sirkka (2004). Ympäristökasvatusselvitys Etelä-Pohjanmaan perusasteilla ja harrastusjärjestöissä 2003. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 111/2004.Heinonen, S. & Kuisma, R. (1994). Nuorten maailmankuva suhteessa luontoon. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tutkimuksia-sarja. Hämeenlinna.

Kaivola, T. & Rikkinen, H. (2003). Nuoret ympäristössään, lasten ja nuorten kokemusmailma ja ympäristömielikuvat. 307 s. Tietolipas 199. SKS, Tampere.

Uusitalo, Liisa (1986). Suomalaiset ja ympäristö, tutkimus taloudellisen käyttäytymisen rationaalisuudesta. 176 s. Acta Academiae Oeconomicae Helsingiensis A:49, Helsinki.

Siirry

© 2017 A MarketPress.com Theme