Epäluuloni esitettyjä yliopistouudistuksia kohtaan olisi laimeampaa, jos olisin vakuuttunut siitä, että yliopistomme on demokraattisesti päättänyt rajoittaa tulevan yliopistohallinnon demokraattisuutta. Valitettavasti tahdonmuodostus on tapahtunut toivottoman puutteellisesti. Yliopiston johto tuntuukin kenties ajattelevan, että elämme jo nyt siinä epädemokraattisessa yliopistossa, jonne se meidät haluaa viedä.
Yksi esimerkki tulee omasta tiedekunnastani. Viime syyslukukaudella valtiotieteellisen tiedekunnan yhteistoimintakokouksessa keskusteltiin siitä, miten suhtaudumme yliopiston johdon esitykseen, että jatkossa rehtori valitsee dekaanit. Kokouksessa vallitsi muodollisesti täydellinen konsensus, jonka mukaan valtiotieteellisen tiedekunnan kanta on se, että tiedekuntaneuvoston tulee valita dekaanit. Tämä tuli myös hieman laimennetussa muodossa merkityksi kokouksen pöytäkirjaan.
Muutamaa viikkoa myöhemmin rehtori Thomas Wilhelmsson puhui laitosjohtajatapaamisessaan eri tiedekuntien kannoista siihen, miten dekaani pitäisi valita. Hän kertoi vain oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan kritisoineen yliopiston johtosääntöluonnosten esitystä, että rehtori valitsee dekaanit. Oma tiedekuntani kuului siis siihen joukkoon, jonka tahtotilaksi rehtori antoi ymmärtää sen, että rehtori valitkoon dekaanit.
En aivan tarkkaan tiedä, missä on rikkinäinen puhelin. On kuitenkin huolestuttavaa, jos rehtori on julkisesti esittänyt valtiotieteellisen tiedekunnan kannaksi jotain, joka näin ilmiselvästi poikkeaa tiedekunnan tahtotilasta. Kiusallisia kysymyksiä herää myös professori JP Roosin viime viikolla julkistamasta selvityksestä, jonka mukaan professorien enemmistö vastustaa yliopiston johdon ajamia uudistuksia.
Missä määrin konsistori tai maamme hallitus on siis toiminut virheellisen tiedon varassa, kun se on luottanut yliopiston johdon tulkintoihin yliopistoyhteisön tahtotilasta?
14 Comments
Täytyy sanoa, että olen pihalla kuin lumiukko koko yliopistouudistuksesta. Silti parista asiasta mielipiteeni on voimakas, joten kommentoin silti. Puhun siis kuitenkin vastoin parempaa tietoa, ja otan mielelläni vastaan valistuneen kritiikin kommentistani.
Hallinnon uudistamisesta en tiedä juurikaan, joskaan en tiedä myöskään nykyisestä hallintomallista paljoa. Siihen en siis ota kantaa.
Muut paljon huomiota saaneet (osin toki toisiinsa liittyvät) tekijät uudistuksessa ovat käsittääkseni ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksuttomuus sekä yksityisen rahoituksen lisääminen (tai sen etsimiseen kannustaminen). Näistä haluaisin kommentoida hieman.
Ensinnäkin, ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskeleminen suomalaisissa yliopistoissa tulee ehdottomasti olla maksullista. EU-kansalaisia emme toki edes voi kohdella eriarvoisesti suomalaisiin verrattuna, mutten ymmärrä miksi minun tulisi tukea indonesialaisen perusopiskelijan opintoja Suomessa? Onko tutkimustietoa siitä, että nämä opiskelijat myös jäävät hyödyntämään hankkimaansa koulutusta Suomeen? Kuinka paljon monikulttuurisia väitöskirjoja Suomessa tehdään tämän ilmaisuuden ansiosta vuodessa?Miten motivoituneita opiskelijat ovat, jos ainoa/tärkein syy preferoida nimenomaan Suomea on opiskelun maksuttomuus? Onko tutkittu, miksi ulkomaalaiset valitsevat Suomen? Hinnanko takia vain? Meidän tulee pystyä kilpailemaan opetuksen laadulla, ei sen hinnalla. Jonkinlaisen hinnan määrittäminen ei varmasti heikennä mahdollisuuksiamme hankkia motivoituneita opiskelijoita, siitä olen varma.
Mitä tulee yksityiseen rahoitukseen, niin mielestäni on surkeaa jos me valtiotieteilijät/humanistit “tiedämme” että tieteemme on niin turhaa ja aneemista, että yksityisiä yrityksiä se ei kiinnosta. Hitto soikoon, luennoijat menköön parille esiintymiskurssille, ajakoon partansa ja laittakoon siistit vaatteet päälle. Ehkä tällaisia luennoitsijoita voisi joku jopa ostaa ja haluta kuunnella/ostaa heidän mielipiteitään/tutkimuksaan. Jos ei, niin sitten me yksinkertaisesti koulutamme liikaa (ja liian huonoja) ko. alojen osaajia. Ehkä kysyntä kasvaisi tarjonnan vähetessä?
:edit: luennoitsijoiden siisteytymiselle viittaan siis siihen, että kiistämättä moni yliopistolla kuulemani luennoija on sellainen, että heidän intensiteetillään, esiintymistaidoillaan ja innostamistaidoillaan ei kyllä varmasti saada myytyä mitään. Jos ei osaa myydä itseään, niin sitten itse tuotteen (lue: tutkimusten) on oltava niin hyviä, että ne puhuvat puolestaan (ks. esim Hawkins).
Toivottavasti provosoiduitte.
Onkohan näitä tapauksia enemmänkin?
Jos yliopiston päättäviä elimiä on tietoisesti johdettu harhaan uudistuksen läpiviennissä niin asia on syytä selvittää perinpohjaisesti.
Jos kiertää väittämässä että ne ja ne kannattaa niin kyllähän ihmisillä on taipumus enemmistöä (kuvitteellistakin) peesata.
Vastaava tapaushan oli jo se Hesarin mielipidekirjoitus, jossa rehtori Wilhelmsson väitti että “uudistus nauttii kannatusta yliopistoväen keskuudessa”.
Tämäkö on ollut se menetelmä, jolla ennennäkemättömät leikkaukset mahdollistavat uudistukset on saatu myytyä yliopiston omille päättäville elimille?
Niin, yliopiston johto tuntuu seisovan koko uudistuksen takana, mutta niinhän se pitää toisaalta ollakin. Ettei käy niin kuin lääkelaitoksen alueellistamisessa, jossa johtaja irtisanoutui!
Tarkennan seuraavaa: Konsistorilla on ollut käytössään kaikkien tiedekuntien lausunnot. Se ei siis ole ollut riippuvainen rehtorin puhelimen kunnosta päätöksiä tehdessään, ja sikäli kirjoittajan huoli päätöksentekoprosessin integriteetistä on aiheeton. Joidenkin yksittäisten tiedekuntien kannattamia, keskenään ristiriitaisiakin vaatimuksia ei luonnollisestikaan ole yliopiston lausuntoon kirjattu.
Tämä ei minusta ole osoitus päätöksenteon epädemokraattisuudesta, pikemminkin sen demokraattisuudesta. Ja jos Wilhelmsson yhdessä puheenvuorossa unohtaa mainita valtiotieteellisen tiedekunnan, niin ei se kyllä vielä todista suuresta salaliitosta ja hallinnon mädännäisyydesta.
Mitä professoreille tehtyyn kyselyyn tulee, olen ymmärtänyt, että JP Roosin kysymyksenasettelu on ollut suunnilleen ”Kannatatko yliopistolakiesitystä sellaisenaan?” (Roos korjannee, jos olen väärässä.). Koska jokaisella on varmasti jotain huomautettavaa esitykseen kuin esitykseen, ihmettelen, mikäli hän on saanut ainuttakaan myöntävää vastausta kyselyynsä. Tästä hän on varmasti ollut tietoinen jo kysyessään, eikä tällaisen kyselyn tulos suoraan sanottuna kerro yhtään mitään yliopiston, ei edes professorien, mielipideilmastosta.
Uudistuksen suuri periaatteellinen ongelma liittyy säätiöyliopistoihin: Niiden autonomiaongelmat ovat ihan todellisia, ja kyllähän lisäksi nykyisessä tiukasti tulosohjatussa ympäristössä kirpaisee, että melko keskinkertaiselle tutkimusyliopistolle ollaan syytämässä rahoja, joista me muut voimme vain uneksia. Mutta tästä kriitikot jostain syystä ovat olleet ihan hipihiljaa.
En taaskaan ymmärrä mitä Saija Jokela ajaa takaa. Kysymys kuului (aivan sanatarkkaa kysymystä en nyt viitsi kaivaa esille) Hyväksytkö yliopistolain sellaisena kuin sitä nyt esitetään? Tällaiseen kysymykseen pitäisi kenen tahansa yliopistoyhteisön jäsenen kyetä vastaamaan.
Jokaisella voi olla huomautettavaa lakiin, mutta kyse on siitä hyväksyykö kokonaisuuden.
Vastaajien joukossa oli joitakin jotka ilmoittivat että eivät osaa vastata, jopa yksi konsistorin jäsenkin. Suurin osa kyllä osasi ratkaista kantansa.
Mitä taas tulee konsistorille välittyneeseen viestiin, olen samaa mieltä Teivaisen kanssa siitä, että tiedekuntien tai ns. riviprofessorien kanta ei pahemmin pääse välittymään konsistoriin asti. Kyselyssäni tuli ilmi että kaikissa tiedekunnissa vastustajia on selvästi enemmän kuin kannattajia (paitsi ehkä teologisessa…). Kuitenkin konsistori oli yksimielisenä sitä mieltä että nyt käytetään erinomainen laki heti hyödyksi niin pitkälle kuin mahdollista. Jotain on silloin pahasti vialla konsistorin demokraattisuudessa. .
JP Roos: “Kysymys kuului (aivan sanatarkkaa kysymystä en nyt viitsi kaivaa esille) Hyväksytkö yliopistolain sellaisena kuin sitä nyt esitetään?”
Kiitokset tarkennuksesta kysymyksen suhteen. Tätä juuri tarkoitan. Kun puhutaan kompromisseista – joita varsinkin laajan valmistelun pohjalta syntyy – jokaisella on lopputuloksesta jotain valitettavaa. Kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla, eikä mikään takaa, että vastaajat ovat ajatelleet kysymyksesi kuvailemallasi tavalla kokonaisuutena. Lisäksi sinun tai minun mielestä kokonaisuuden kannalta pienetkin asiat voivat olla jollekin hyvinkin tärkeitä.
Mikään ei myöskään takaa, että yksikään kielteisesti vastannut olisi samaa mieltä yhdenkään toisen vastaajan kanssa siitä, MIKÄ tarkasti ottaen lakiesityksessä on vialla. Niinpä kyselyn tulos jää aivan liian tulkinnanvaraiseksi, enkä näin ollen yhtään ihmettele, että mainitsemasi konsistorin jäsen on jättänyt vastaamatta.
Eilistä lähetekeskustelua seurattuani tulin taas kerran siihen tulokseen, että jopa eduskunnassa suuri osa lakiesitykseen kohdistuneesta kritiikistä pohjautuu ihan selviin väärinkäsityksiin. Silti minusta ei ole epädemokraattista, että demokraattisesti valitut elimet päättävät asioista. Heillä nyt kuitenkin on edes jonkinlainen moraalinen velvoite perehtyä päätöksen kohteena oleviin asioihin. Jos olisi pakko, luottaisin milloin tahansa konsistorin jäsenen käsitykseen yliopistolain uudistamisen vaikutuksista ennemmin kuin summamutikassa valitun Helsingin yliopiston professorin.
Näistä ETA-maiden ulkopuolelta tulevista “ilmais”opiskelijoista eräs tietämäni esimerkki. Noin 15 vuotta sitten eräs tuttu opiskelija asui Dommassa solussa Hietaniemenkadulla ja
naapurisolussa asui kaksi bangladeshilaista opiskelijaa, eivät
köyhälistöä. Heidän ainoa tavoitteensa oli äkkiä saada tutkinto
ja lähteä USAaan koska Suomessa suoritettu tutkinto on
arvostetumpi kuin heidän omassa maassaan. Onko tämä oikea tie opiskeluun heikeläisille. Kyllä mm.Aasiasta riittää
lahjakkaita koulutettavia jotka mielellään ottavat ilmaisopin
ja siirtyvät muille markkinoille. No voitaisiin perustaa oma
esim. täysin englanninkielinen ym.kielinen yliopisto ETAn
ulkopuolisista maista tuleville maksaville opiskelijoille ja parantaa sillä tavoin suomalaisten korkeasti koulutettujen
työllisyyttä, syrjimättä opiskelevia Suomen kansalaisia.
yt. Lassi Halsas
Ensin ulkomaalaisten ilmaisesta opiskelusta:
Olen vakuuttunut, että jos opiskelusta alettaisiin periä vähäänkään kustannuksia vastaava lukukausimaksu, ETAn ulkopuolelta tulevien määrä romahtaisi murto-osaan nykyisestä. Maksuttomuus on tärkein syy tulla Suomeen. Ajatelkaa nyt, kuinka joku oikeasti eksyisi tänne maailman tuntemattomaan kolkkaan EU:n ulkopuolelta, jos samaan hintaan pääsisi johonkin tunnettuun paikkaan. Kaikki ulkkarit eivät ole ollenkaan Rastaksen tapauksen mukaisia. Ks. esim. http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=154561&nodeid=15316&culture=fi-FI
Jos me suomalaiset haluamme olla eristäytymättä muusta maailmasta, meidän on valitettavasti oltava aktiivisia lähtemään ja vastaanottamaan, muuten ei liikennettä synny, ja aktiviteetissa palaa aina rahaakin.
Toiseksi konsistorista: On minusta erittäin kummallista, että mitään keskustelua en ole nähnyt siitä, että konsistorin demokraattisesti valitut edustajat olisivat käyttäneet väärin valtaansa viiteryhmänsä tahdon vastaisesti. Miksi ette vaadi heitä korjaamaan äänestysvirheensä konsistorissa? Asianhan saisi helposti uudelleen konsistorin esityslistalle yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti. Jos edustajat eivät siihen suostu, miksi ette vaadi uusia jäseniä tilalle?
On kuulemma perustettu face book kanslerin ja rehtorin erottamiseksi. Mitä jos perustettaisiin face book konsistorin jäsenten erottamiseksi ja uusien vaalien järjestämiseksi.
Arvoisa yleisen valtio-opin laitoksen johtaja!
Sain sähköpostilla kutsun “autonomiseen demokratiapraktikumiin”, jonka Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos järjestää yhdessä Opiskelijatoiminta-liikkeen kanssa. Viestistä päätellen tämän kurssin tarkoituksena on mm. Opiskelijatoimintaliikkeen itseymmärryksen kasvattaminen. Opiskelijatoiminta.net verkkosivuilta myös selviää, että seuraavassa praktikumin tapaamisessa käsitellään ja suunnitellaan tulevan mielenosoituksen tapahtumia. Haluan kysyä Teiltä, millä tavalla yleisen valtio-opin laitos on mukana järjestäjänä tässä toiminnassa ja onko mielestänne korrektia toimintaa kytkeä laitos tällä tavalla poliittisen liikkeen tukijaksi. Onko kyseinen “autonominen praktikum” todella osa yleisen valtio-opin laitoksen opetusta Helsingissä?
Millaisella tahdonmuodostuksen prosessilla yleisen valtio-opin laitoksella on päädytty Opiskelijatoiminta-liikkeen tukemiseen luovuttamalla heidän käyttöönsä yliopiston tiloja? Onko kyseessä ollut demokraattinen prosessi? Millä tavalla on huomioitu eri näkemyksiä omaavien tasa-arvoisuus, eli tukeeko laitos myös muita poliittisia opiskelijaliikkeitä antamalla niiden seminaareja varten tiloja?
Mielestäni nämä kysymykset ovat aiheellisia, kun yliopiston laitos ja sen järjestämä toiminta assosioituu poliittisen (verkkosivuilta helposti selviää, että Opiskelijatoiminta-liike on ideologisesti vasemmistolais-anarkistinen) nuorisoliikkeen toimintaan.
Kiitos hyvistä kysymyksistä. Yleisen valtio-opin laitos osallistuu oman opetuksensa lisäksi erilaisiin seminaareihin ja tapahtumiin, joista osa sivuaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväämme. Olennaista on, että ne ovat temaattisesti relevantteja myös tieteelliselle toiminnallemme. Laitoksen johtaja on useimmiten se taho, joka päättää niihin osallistumisesta, näin myös tässä tapauksessa. Yhteistyökumppanien valinta on tilannekohtaista, ja aloite tulee usein laitoksen ulkopuolelta. Kun viimeksi järjestimme jotain yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa, yhteistyökumppanina oli WSOY. Tämä ei tarkoittanut, että laitos olisi kovinkaan voimakkaasti sitoutunut kyseisen suuryrityksen päämääriin. Laitos järjestää mielellään monen tyyppisiä keskustelutilaisuuksia hyvinkin erilaisten tahojen kanssa, ottakaa ihmeessä yhteyttä. Erityisesti demokratia on laitoksemme tutkimuksessa sellainen teema, josta mielellämme löytäisimme yhteistyökumppaneita, joiden kanssa syntyisi mahdollisimman moniäänistä keskustelua.
Kiitos vastauksesta, vaikka se onkin pääasiassa kysymykseni väistelyä.
Saamieni sähköpostikutsujen mukaan “autonominen demokratiapraktikum” ei ole yksittäinen yhteistyöseminaari (vrt WSOY:n tilaisuus tai muu keskustelutilaisuus), vaan opintopiiri, jonka on tarkoitus kokoontua jatkuvasti tästä hetkestä eteenpäin. Olen kuullut että myös tämän viikonlopun valtausta olisi suunniteltu praktikumin puitteissa, ja tuleva “opetus” sisältää mm. tulevien valtausten suunnittelua ja virkavallan kohtaamisen harjoittelua. Edelleen kysyn, millä tilojen järjestäminen lain vastaisen toiminnan suunnitteluun on valtio-opin laitoksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen agendalla.
Kun itse olette näkyvästi osallistuneet julkisten tilojen luvattomiin valtauksiin ja myönnätte tiloja tämän tyyppisen toiminnan suunnitteluun, tarkoittaako se myös, että yleisen valtio-opin laitos tukee tällaista toimintaa? Ja vielä jos tällainen asia on päätetty yksinomaan laitosjohtajan päätöksellä, onko tosiaan niin, että ette näe asiassa mitään eettisesti kyseenalaista oman virkamies- ja laitosjohtajaroolinnen kannalta? En tarkoita henkilökohtaista osallistumistanne, jokainenhan saa vapaasti harjoittaa sellaista kansalaistoimintaa kuin haluaa, vaan juuri sitä, että koko yleisen valtio-opin laitos teidän päätöksellänne valjastetaan Opiskelijatoiminta-liikkeen ja talonvaltausaatteen tukijaksi.
Haluan myös tuoda tietoonne, että yliopiston tilojen vuokraaminen puoluepoliittisiin tilaisuuksiin on kiellettyä, joten muilla poliittisilla opiskelijajärjestöillä ei taida olla mitään mahdollisuutta saada tiloja opintopiirikäyttöön vastaavalla tavalla.
Hei,
Kiitos kommenteista. Praktikumissa on alustajina ollut eri tilaisuuksissa akatemiatutkija Martina Reuter, oikiksen dekaani, professori Jukka Kekkonen ja viimeksi EFFI ry:n vpj Mikael Storsjö. Ensi torstaina taitaa olla filosofian laitoksen johtaja Thomas Wallgren alustamassa aiheesta “Markkinat, valtiovalta ja solidaarisuus yliopistossa”, tervetuloa.
Opiskelijatoiminta-porukan sisällä olevia kaikkia näkemyksiä en ole onnistunut kartoittamaan, siellä taitaa olla monenlaisia ideologisia kantoja edustettuina. Itse pidän positiivisena pyrkimystä herättää keskustelua yliopiston demokratian ja autonomian tulevaisuudesta. Käsittääkseni esimerkiksi HYY järjesti äskettäin jonkin tapahtuman Opiskelijatoiminta-liikkeen kanssa.
Pyydän vielä teitä vastamaan seuraavaan yksinkertaiseen kysymykseen:
Eikö mielestänne ole kyseenalaista, että valtio-opin laitos järjestää julkisin varoin toimintaa, jonka selvästi julkilausuttuna tavoitteena on yksittäisen poliittisen toimintaliikkeen itseymmärryksen ja ammattitaidon kehittäminen?
Mielestäni on aivan sama, onko se liike, jonka toiminnan kehittämiseen praktikum tähtää Opiskelijatoiminta-porukka vai jokin muu poliittinen liike. Kyse on periaatteesta: voiko yliopiston laitos ohjata tukea ja varoja jonkin yksittäisen liikkeen tukemiseen vai ei? Liikutaanko vaarallisilla vesillä, jos laitosjohtaja tekee tällaisia päätöksiä yksin?
Lainaus Opiskelijatoiminnan foorumilta kohdasta Autonominen demokratiapraktikum: “Alustusten aiheet liittyvät yhteiskuntaan ja demokraattiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sitä kautta toimintaliikkeen itseymmärryksen ja ammattitaidon kehittämiseen yliopistolaitoksen, yhteiskunnan ja koko ihmiskunnan hyväksi.”
Jos luentojen tavoite on yhden liikkeen tukeminen, ja kehittäminen, on luennoitsijoiden nimien luetteleminen toisarvoista. On myös eri asia HYY:ltä tukea Opiskelijatoimintaa, kuin valtio-opin laitokselta. Varmasti näette eron.