Mitä matriisin kielikategorioiden taa piiloutuu?

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -haastattelut on nyt tehty lähes kokonaisuudessaan. Viimeisenä suomeksi haastateltuna hankkeeseen on osallistunut pertunmaalainen nuori mies, ja viittomakielinen haastattelu on sovittuna.

Talteen tulee yhteensä 130 haastattelua, joista 100 on valikoitu ydinaineistoksi tavoitematriisin perusteella. Muut ovat kuitenkin tärkeää aineistoa ja yhtä lailla tutkijoiden käytettävissä, mutta esimerkiksi kaikkia niistä ei litteroida heti.

Tallennettuna on 78 suomenkielisen, 14 ruotsinkielisen ja muun muassa neljän saamen-, neljän venäjän- ja yhden kiinankielisen haastattelu. Mutta mitä nämä kielikategoriat tarkoittavat? Miten haastateltavat on valittu niihin?

Haastateltujen valintaa ohjannut taulukko on karkea raami, jonka avulla Suomen kielellistä moninaisuutta pyritään saamaan esille. Sen avulla on varmistettu, että mukaan on saatu Suomessa puhuttavien kielten kirjoa. Matriisi ei voi kuitenkaan ottaa huomioon yksilöiden monikielisyyttä.

”Kiinankielinen” hallitsee kiinan ohella suomea mutta myös muita kieliä. ”Suomenkielinen” voi olla monia kieliä sujuvasti hallitseva maailmanmatkaaja. Taulukko kertoo siis sen, mikä on haastatellun äidinkieli tai ensimmäinen, kotona oppima kieli.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Ensikieliä on tyypillisesti useita, jos vaikkapa haastatellun vanhemmat ovat erikielisiä. Englantia ja suomea kotonaan oppinut henkilö on päätynyt edustamaan englanninkielisiä Suomessa asuvia.

Jiddishinkieliseksi alkujaan luokiteltu iäkäs mies siirrettiin ruotsinkielisten lokeroon, koska käytännössä hänen äidinkielensä on ruotsi ja hänen ikäryhmässään oli ruotsinkielisten kiintiössä vielä aukko. Suomenkielisten lokeroon päätyi puolestaan porilainen nuori mies, jonka virallinen äidinkieli on ruotsi mutta joka kuitenkin mielsi suomen omaksi kielekseen.

Arabiankieliseksi luokiteltu on ensikielenään oppinut turkmeenia, mutta koulun myötä arabiasta oli tullut hänelle vahvempi kieli. Tämä on vähemmistökielisen tuttu kohtalo. Hänet on siis otettu kieliryhmän edustajaksi kielitaidon perusteella ja koska tässä lokerossa oli vielä tilaa.

Arkipuheessa kieliryhmä yhdistetään helposti myös kansallisuuteen: vietnaminkieliseen saatetaan viitata joskus vietnamilaisena. Joka tapauksessa kaikkia haastateltavia yhdistää se, että he asuivat haastatteluhetkellä Suomessa, ainakin periaatteessa. Erikieliset haastatellut edustavat siis kukin yhtä kieliryhmää, johon heillä on katsottu olevan riittävät kytkökset, yleensä jonkinlainen verenperintö.

Haastateltujen suomenkielisyys tuli käytännössä ilmi haastattelussa. Haastattelukielenä oli suomi ja ruotsinkielisten osalta ruotsi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suomi oli toisille kielivähemmistöjen edustajille heikompi kieli, mutta vanhaa vähemmistökieltä edustavalle saamenkieliselle taas se vahvempi. Kielestä puhumisen totesivat toisaalta vaikeaksi aika ajoin suomenkielisetkin.

Vasta todellisten yksilöiden tarkempi vertailu ja haastattelujen analyysi paljastaa kielten monimuotoisuutta selvemmin: miten vironkieliseen lokeroon sijoittunut henkilö näkee kielitaitonsa ja suomenkielisyytensä verrattuna vaikka ruotsinkieliseen? Entä mitä suomenkielinen ajattelee monikielisyydestä ja millaisia kieliä hänen arkeensa kuuluu? Miten kurdinkielinen kuvaa elämänsä eri kieliä?

Aineisto on nyt siis valmiina tutkittavaksi – kielikategorioiden takaa paljastuu monenlaista monikielisyyttä ja paljon muuta.

 

Matriisin kielikategoriat tutkimushankkeen alussa.

 

Teksti: Kaarina Mononen

Outi Pajukallio (lukujen tarkistukset & kommentointi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *