Tietoa tutkimuksesta

Vuoden 1918 pitkäaikaisvaikutukset -hanke tutkii Suomen vuoden 1918 sisällissodan seurauksia sotaan osallistuneiden sekä heidän jälkeläistensä elämään.

Hanke on muodostanut vuosina 2014–2018 poikkeuksellinen uuden datakokonaisuuden sisällissotaan osallistuneista henkilöistä. Aineiston avulla tutkitaan sodan ja sotavankeuden pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia tutkimushenkilöiden sekä heidän jälkeläistensä terveyteen, elinikään, sosioekonomiseen asemaan ja maailmankatsomukseen. Hanke jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osio selvittää sodan ja sotavankeuden vaikutusta sotasukupolven terveyteen ja kuolleisuuteen sekä ylisukupolvisia vaikutuksia jälkeläisten terveystulemissa ja elinajanodotteessa. Toinen osio tutkii sodan vaikutuksia arvoihin ja asenteisiin sekä niiden ylisukupolvista periytymistä. Kolmas osio tarkastelee sosiaalista liikkuvuutta ja sen muutoksia Suomessa viimeisen 150 vuoden aikana ja sisällissodan vaikutusta muutoksiin. Työryhmän monitieteiset (historia, väestötiede, kansantaloustiede) menetelmälliset valmiudet mahdollistavat poikkeuksellisen tutkimusaineiston tehokkaan hyödyntämisen. Hanke pureutuu yksilöiden ja sukujen elämänkulkuihin, mutta peilaa samalla laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan kehityskaarta 1900-luvulla.

Sotaan osallistuneiden jälkeläisille tehtävä kyselytutkimus on kokonaishankkeen tärkeä osa, jonka avulla vastataan erityisesti hankkeen toisen osion kysymyksiin sodan vaikutuksesta arvoihin ja asenteisiin ja niiden periytymiseen yli sukupolvien. Hankkeen osana toteutetaan myös rekisteritutkimusta Tilastokeskuksen ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen aineistoilla, mutta ne ovat kyselytutkimuksesta täysin erillisiä kokonaisuuksia. Kyselyaineistoa ei missään vaiheessa yhdistetä rekisteriaineistoihin.