Categories
Uncategorized

Kolmas kurssikerta

Väkivaltaa ja varallisuutta mustassa maanosassa

Pitkästä aikaa kolmannen kurssikerran pariin! Aikanaan pääsin tämän kerran Afrikan luonnonvaraesiintymien ja konfliktien välistä yhteyttä tarkastelevien tehtävien kanssa jo hyvinkin pitkälle, mutta koska jätin asian hautumaan pariksi kuukaudeksi, näyttää siltä, että QGIS (tai sen toistaitoinen käyttäjä) on kadottanut aikaansaannokseni. Ei siis muuta kuin aloittamaan alusta. Syynä kadotukselle lienee se, että tehtävässä luotiin väliaikaisia karttatasoja, joita ei ymmärtääkseni saa tallennettua.

Tarkemmin katsottuna ainakaan kaikki muutkaan opiskelijat eivät ole postanneet blogeihinsa todisteita valmiiksi saamastaan Afrikkatehtävästä, joten näin kiireisessä tilanteessa lienee parasta antaa itselleen hieman armoa ja jättää kuvallinen todistusaineisto ensimmäisen tehtävän osalta pois.

Harjoituksen ideana oli siis tehdä muutoksia ja liitoksia kurssimateriaalina jaettuun Afrikan valtioita käsittelevään tietokantaan, jotta siinä olevat tiedot saataisiin kätevästi visualisoitua mielenkiintoiseksi kartaksi. Muutaman tunnin QGIS:n pyörittelyn jälkeen tietokoneen näytöllä oli kartta, joka kuvasi konfliktien, timanttikaivosten ja öljykenttien esiintymistä Afrikassa. Koska oma karttani on kateissa, tarkastelin muistin virkistykseksi Hennan blogissa olevaa karttaa. Oma karttani näytti muistaakseni pitkälti samalta.

Työn pohjalta pystyi päättelemään, että timanttikaivosten ja öljykenttien sijainnin sekä konfliktien sijoittumisen välillä on paikoittain ainakin jonkinlainen yhteys, mutta myös konflikteja ilman luonnonvarojen läheisyyttä ja luonnonvaraesiintymiä ilman konflikteja on paljon. Kartan perusteella esimerkiksi Botswanassa, Tansaniassa, Mauritaniassa ja Sambiassa on paljon timanttikaivoksia, mutta konflikteja ei ole ollut laisinkaan. Libya puolestaan näytti olevan täynnä öljykenttiä, mutta konflikteja ei ollut yhtäkään.

Tässä kohtaa epäilykseni käytetyn tietokannan luotettavuudesta heräsivät, sillä tiedän Libyan turvallisuustason olleen ulkoministeriön matkustustiedotteessa jo ennen koronaa kaikkein ankarimmalla “poistuttava maasta välittömästi” -tasolla. Syynä tähän on pitkittynyt sisällissota, joka on seurausta vuoden 2011 ensimmäisestä sisällissodasta, jolla kaadettiin diktaattori Muammar Gaddafin hallinto (Wikipedia 2020).

Tosin nyt selvisi sekin, miksi kartta väitti Libyan olevan konfliktivapaa maa. Emmin blogissa olevan kartan legendassa kerrottiin esitettyjen konfliktien tapahtuneen vuosina 1947-2008, kun taas Hennan kartassa kerrottiin tietojen olevan vuodelta 2020. Tässä siis Hennalle, ja varmasti allekirjoittaneellekin, hyvä muistutus siitä, miten tärkeää legendaan on merkata oikeat metatiedot. Pahimmassa tapauksessa joku saattaa eksyä rajusti aiheesta ja päätyä lukemaan täysin aiheeseen liittymättömiä Wikipedia-artikkeleita, ulkoministeriön matkustustiedotteita ja kuvauksia valtioiden kahdenvälisistä suhteista, kun pitäisi tehdä koulutehtäviä. Tai no, tämä tapahtuu joka kerta muutenkin, joten en voine kuitenkaan syyttää Hennaa heikosta koulumenestyksestäni.

Libyassa ei siis ilmeisesti ole ollut ainakaan tilastoihin päätyneitä konflikteja ennen vuotta 2011, jonka jälkeen se onkin sitten romahtanut täydelliseen kaaokseen. Voi toki olla, että Gaddafin hallinnon aikana maan rajojen sisällä tapahtuneet kahinoinnit eivät ole päätyneet ulkomaailman tietoisuuteen ja vastaavia puutteita tilastoissa saattaa olla muuallakin, joten täysin varauksetta näihin, kuten ei mihinkään muihinkaan, tietoihin kannata suhtautua.

Nyt kun olen tutustunut erityisesti Libyan tilanteeseen, voin todeta että ainakaan nämä kyseiset väkivaltaisuudet eivät liity suoraan öljykenttiin, vaikka samoille alueille sijoittuvatkin. Tässä esimerkki siitä, miksi en lähtisi tekemään kurssikerralla tuotetun kartan perusteella vielä minkäänlaisia päätelmiä luonnonvarojen ja konfliktien välisestä syy-seuraussuhteesta. Kenties hieman parempia aavistuksia konfliktien syistä voisi tehdä, mikäli kartalla kuvattaisiin luonnonvaraesiintymien löytämisvuodet ja hyödyntämisen aloittamisen ajankohdat sekä samoina vuosina tapahtuneet konfliktit. Mikäli kummatkin osuisivat tässä tapauksessa samoille alueille, voitaisiin olla hieman lähempänä totuutta arvioitaessa muuttujien välillä olevan yhteyden lisäksi kausaatio.

Tietokannoissa on myös muita tietoja, joiden perusteella voitaisiin tutkia timantti- ja öljyesiintymiin liittyviä ilmiöitä laajemmin. Esimerkiksi yhdistelemällä esiintymien tuottavuuteen ja internetin käyttäjien määrään liittyviä tietoja, voitaisiin arvioida sitä, miten hyvin luonnonvaroista saatu varallisuus heijastuu kansalaisten elintasoon. Toki elintason mittaamisen on varmasti tarkempiakin mittareita ja siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuin luonnonvarat, mutta suuntaa antavia analyysejä voisi tälläkin tavoin tehdä.

Kiintoisaa olisi tutkia myös internetin käyttöasteen ja konfliktien välistä yhteyttä. Saako parempi tiedonvälitys ja ihmisten tietoisuus yhteiskunnallisista epäkohdista aikaan levottomuuksia tai rajaako konfliktit internetin käyttöä? Onko internetin yleistyttyä vaikeampaa alkaa kaivamaan timantteja ilman, että muutkin ymmärtävät hakeutua aseiden kanssa osingoille? Emmin tekemään karttaan oli liitetty tieto konfliktien lisäksi myös internetin käyttöasteesta, mutta koska tiedot internetin käytöstä olivat vuodelta 2020 ja konfliktitiedot vuosilta 1947-2008, ei kyseisen kartan perusteella pysty kovinkaan hyvin vastaamaan yllämainittuihin kysymyksiin. Konflikteista tarvittaisiin siis tuoreempaa tietoa.

Tulvaindeksikartta

En jäänytkään ikuisesti välttelemään hankaluuksia jaarittelemalla Afrikka-asioista, vaan lopulta sain pitkään hapuilleella kädelläni otteen niskastani ja ryhdyin kotitehtäväksi annetun kartan tekoon (kuva 1). Tällä kertaa aiheena oli tulvaindeksikartan tekeminen kurssikerralla opittuja asioita itsenäisesti hyödyntäen. Luennon opeista olisi varmasti ollut enemmän hyötyä, jos olisin aikanaan ryhtynyt saman tien toimeen. Enää en muistanut asioista oikeastaan yhtikäs mitään, vaan jouduin vääntämään kartan käytännössä ilman mitään pohjatietoja. Tarvittavat toimenpiteet olivat loppuen lopuksi melko yksinkertaisia, mutta sillä ei ole merkitystä jos ei tiedä mitä tehdä. Kartan tekoon meni siis aikaa enemmän kuin laki sallii.

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysasteet.

Etenkin järvisyysastetta kuvaavan diagrammin tekeminen tuotti hankaluuksia. Ensimmäiset ongelmat ilmenivät jo liitettäessä Excel-tiedostona ollutta järvisyysastetaulukkoa osaksi tietokantaa. Jostain syystä ääkköset eivät päätyneet QGIS:iin oikeassa muodossa, joten yhdistävää saraketta valuma-aluetietokannan kanssa ei ollut. Excel-tiedostossa ei ollut myöskään valuma-alueiden id-numeroita kertovaa saraketta valmiina, joten ainoa keksimäni ratkaisu oli näpytellä id-numerot Exceliin yksi kerrallaan uudeksi sarakkeeksi. Aikaa kului, mutta lopulta tietokannat yhdistyivät oikein.

Nämäkään kärsimykset eivät vielä riittäneet. Vaikka attribuuttitaulukko olikin jo kunnossa, diagrammit eivät tahtoneet millään ilmaantua kartalle ainakaan missään järkevässä muodossa. Lopulta päädyin tyytymään punaisiin pisteisiin, jotka ovat jostain syystä paikoittain onttoja. Niiden kokokaan ei taida vaihdella oikeassa suhteessa, ainakaan mikäli Villen karttaan on vertaaminen. Pienemmät pisteet tarkoittavat joka tapauksessa sitä, että valuma-alueen pinta-alasta järvien peitossa on vain pieni osa ja suurempien pallojen kohdalla suurempi osa. Legendaan en kuitenkaan saanut tietoa siitä, kuinka suuria järvipinta-alan osuuksia eri kokoiset pallot tarkoittavat. Suuntaa antavaksi tiedoksi voin kertoa, että vaihteluväli on 0,1%-19,8%.

Tärkein tuotoksesta tehtävä huomio lienee se, että tulvaindeksi vaikuttaa olevan sitä suurempi, mitä pienempi on valuma-alueen järvisyysaste. Tulvaindeksi kuvaa jokiuomien virtaamien vaihteluiden suuruutta, joten tulokset ovat järkeenkäypiä. Järvivaltaisemmilla alueilla vettä on saatavilla jatkuvasti ja sitä virtaa joissa tasaisemmin koko ajan. Vähäjärvisemmillä alueilla veden määrä uomissa jää kuivina ajanjaksoina vähäiseksi kun taas sateisina aikoina tai lumien sulaessa vettä päätyy jokiin järvisiä alueita runsaammin pintavalunnan kohdistuessa vain jokiin.

Lähteet:

Aarrelahti, E (9.2.2021) Yhteistä ja omatoimista harjoittelua tietokantojen parissa. https://blogs.helsinki.fi/emaa/

Sanaksenaho, H (9.2.2021) Tietokantaliitoksia ja muita muutoksia. https://blogs.helsinki.fi/hennablog/

Väisänen, V (2.2.2021) Suomen valuma-alueita ja Afrikan konflikteja. https://blogs.helsinki.fi/villvais/

Ulkoministeriö (2.2.2021) Libya: matkustustiedote. https://um.fi/matkustustiedote/-/c/LY

Wikipedia (12.11.2020) Libyan sisällissota. https://fi.wikipedia.org/wiki/Libyan_sis%C3%A4llissota

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *