25.1.2021
Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen kurssikerta

Aloitimme Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin tiistaina 19.1 tutustumalla itse kurssin sisältöön, mutta sen jälkeen suurin osa luennosta kului QGIS-ohjelmiston erilaisiin toimintoihin tutustumiseen. Käytimme meille Moodlen kautta jaettua dataa, jonka pohjalta loimme yksinkertaisen kartan Itämeren merialueen valtioiden typpipäästöistä. Halusin itse kartan olevan selkeä ja kertovan yksinkertaisesti ainoastaan typpipäästöisä, joten jätin siitä osan meille jaetuista tiedoista, kuten sisävesistöt, kokonaan pois. Tunsin että kartta olisi näin helppolukuisempi ja avautuisi paremmin myös niille henkilöille, joille erilaiset kartat eivät ole niin tuttuja. Tulevaisuudessa toivon ymmärtäväni paremmin miten tehdä QGIS:illä paremmin luettavia liukuvärejä, mutta valkoisesta punaiseksi vaihtuva väri toiminee tarkoitusperään ensimmäisen luentokerran tehtävässä.

QGIS-ohjelmistolla harjoitustarkoituksessa luotu kartta.

Itse ohjelmiston käyttö oli minulle henkilökohtaisesti melko helppoa, sillä olen taustaltani työskennellyt erittäin paljon tietotekniikan parissa. Tunsin kuitenkin hyötyväni opetuksesta, sillä itse QGIS on monipuolinen ja laaja ohjelmisto, jonka monet toiminnot ovat minulle täysin uusia. Kartan luominen oli kuitenkin loppupelissä melko yksinkertaista ja esimerkiksi legendan taustanvärin poisto sujui helposti. Sain kartasta melko selkeän ja luettavan ilman suurta vaivaa.

Toinen luentokerran tehtävistä vei meidät hyödyntämään meille jaettuja Suomen kuntien tietokantoja vuodelta 2015. Niiden pohjalta loin koropleettikartan, joka kuvaa Suomen kuntien väkilukua vuonna 2015. Valitsin suuresta määrästä tietoa juuri kuntien väkiluvun, sillä tietoa voisi käyttää usean muun tutkimuksen pohjana. Koen itse väkiluvun myös helpoksi ymmärtää ja lukea myös silloin, kun en tiedä alkuperäisaineistoa. Halusin että kurssilla näin aikaisin luodut kartat olisivat erityisesti helposti käsiteltäviä – monimutkaisemmat luomukset voivat odottaa, kunnes hallitsen QGIS:in käytön paremmin. Tehtävän kanssa hankalinta oli muistaa, kuinka koropleettikartta luotiin, mutta hetken pähkäilyn jälkeen muistin ensimmäisen luennon ohjeet ja pääsin etenemään.

Suomen kuntien väkiluku vuonna 2015.

Päädyin tässäkin kartassa käyttämään punaista ja valkoista väriä, kuten luennolla tehdyssä harjoituksessa. Kokeilin muutamia muita värejä, mutta tulin siihen lopputulokseen, että tumma punainen kuvasi tiheään asuttuja alueita kaikkein tehokkaimmin. Punaisen värin kontrasti oli myös mielestäni parempi, kuin sinisen, jota yritin käyttää ensimmäisenä vaihtoehtona, jolloin esimerkiksi Oulun alue ja Helsingin seutu oli helpompi erottaa toisistaan, vaikka molempien väkiluku onkin suuri. Näin pyrin pitämään kartan luettavuuden mahdollisimman hyvänä. Pidin myös kartan tietomäärän mahdollisimman matalana, jotta se olisi helppo ymmärtää ilman alkuperäistä tietokantaa.

Viimeisenä osana tehtävää tarkastelin muiden kurssiin osallistuvien versioita kartoista. En sillä etsimisellä, minkä kerkesin tekemään onnistunut löytämään muita kuntien väkiluvuista tehtyjä aineistoja, mutta kaikkien lukemieni karttojen sisältö vaikutti lähes saman tasoiselta kuin omani. Tämän perusteella olen vakuuttunut, etten ainakaan epäonnistunut tehtävässä. Suurin ero eri osallistujien karttojen välillä tuntuikin olevan lähinnä kartoissa käytetyt värit, sekä niiden sisältö. Lisäksi esimerkiksi Sanna Jantusen kartassa on havaittavissa erillinen taso, joka ilmaisee alueet, jolta ei ole tietoa. Tämä oli hyvä lisä, sillä nyt voin olla varma, että senkin voi QGIS-ohjelmalla ilmoittaa.

Lähteet

                    https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/01/19/perusasioiden-aarella/, luettu 25.1.2021