Viides viikko

Geoinformatiikan menetelmät 1, viides kurssikerta, 16.2.2021

Tämän kerran kaikki tehtävät olivat itsenäisiä ja aloimme lyhyen aloituksen jälkeen heti työskentelyn niiden parissa. Tehtävät olivat kaikki omalla tavallaan eri taitoja vaativia ja ne haastoivat kaiken kurssilla aiemmin oppimamme. Luennon luonteen takia saimme kuitenkin pyydettyä apua tarvittaessa, mikä helpotti asioita todella paljon – jos joku asia oli unohtunut, pystyi parasta tapaa sen tekemiseen tarvittaessa kysyä! Aivan tämän kirjoituksen lopusta löytyy taulukot tekemistäni harjoituksista, sillä kuvia niistä ei tällä kertaa tarvinnut tehdä – yhtä lukuun ottamatta. Tehtävät tuntuivat erityisesti kertaavan tuttuja asioita, mutta niin että jouduimme itsenäisesti suorittamaan päättelyä siitä, miten edetä niissä. Ainoa huomattava uusi asia oli puskurivyöhykkeet ja niiden luominen QGIS:iä käyttäen. Puskurivyöhykkeet ovat tehokas tutkimuksen tapa, jolla pystyy esimerkiksi mittaamaan, kuinka paljon kouluikäisiä asuu koulurakennuksen lähettyvillä ja vastaavasti, kuinka monella sinne on pitkä kulkumatka. Myös esimerkiksi hakkuiden reunoille jätettäviä metsävyöhykkeitä voisi helposti suunnitella puskurivyöhykkeiden avulla!

Ensimmäinen tehtävä oli moniosainen, mutta kun sain sen käyntiin, sain edettyä varsin vikkelästi. Tehtävässä tutkimme pääkaupunkiseudun lentoasemia ja niiden lähialueita. Malmin lentoaseman tutkimus koostui lähinnä sen lähellä asuvien ihmismäärien tutkimuksesta, eikä se ollut kovin monimutkaista, vaan lähinnä vaati edellisen kurssikerran asioiden kertaamista ja yhdistelyä uuteen. Toisessa osassa tutkimme taas Helsinki-Vantaan lentokentän melun vaikutuksia ympäristöön – en olisi edes arvannut, että lentoliikenteen suunnalla on niin paljon vaikutusta, kuin pystyimme tehtävän avulla toteamaan. Jos kaakko-luode -suuntainen kiitorata käännettäisiin toiseen suuntaan syystä tai toisesta, jäisi kovan melun alueelle yli 13 000 ihmistä. En näissä tehtävissä törmännyt vielä suuriin ongelmiin, mutta edetessäni osiin b) ja c), huomasin jo joutuvani etsimään tietoa ja muistelemaan, kuinka asiat pitäisi tehdä.

Tehtävä kaksi alkoi yhtä helposti ja selkeästi kuin ensimmäinen, mutta se vaati minulta heti paljon enemmän keskittymistä, kuin ensimmäinen. Koin suurimmat vaikeudet sen kanssa, että bufferialueiden sijaan vaati tehtävä paljon vanhojen taitojen muistelua – en tuntenut osaavani kaikkea niin hyvin, että osaisin ulkoa käyttää aina oikeaa työkalua. Lisäksi olin kokonaan unohtanut, kuinka huono QGIS on suurten tietomäärien kanssa – ohjelma kaatui useita kertoja, kun vahingossa painoin väärään aikaan taulukot auki tai yritin tehdä valintoja. Kokemus oli ärsyttävä ja hidasti minua huomattavasti. Sain kuitenkin lopulta taajamien tutkimuksen alkuun, vaikka jouduinkin pyytämään luennon aikana apua muutamaankin otteeseen. Erityisesti kärsin ulkomaalaisten prosentuaalisten määrien laskennan kanssa, sillä apua pyydettyänikin olin hyvin hukassa. Selvitin kuitenkin lopulta, että minun tuli yhdistää kahden eri tietokannan tiedot saadakseni aikaan mitä halusin ja muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen onnistuinkin! Sain tehtävän vastaukset selville ja olin hyvin tyytyväinen saavutukseen, sillä tunsin että olin onnistunut, vaikken onnistunutkaan suorittamaan koko laskutoimitusta itse QGIS:isissä, vaan jouduin laskemaan sen itse laskimella. Ilmeisesti QGIS:in sisällä keino tälle olisi ollut, mutten osannut esittää laskutoimitusta halutulla tavalla.

Viimeiseen tehtävään kuului yhden vaihtoehdon valinta ja lisäksi se jäi tehtävistä ainoaksi, joka minun tuli suorittaa täysin omillani. Valitsin tehtävistä vaihtoehdon kaksi, jossa (yhä pääkaupunkiseutua tutkien) tuli vertailla saunojen ja uima-altaiden määriä pääkaupunkiseudun rakennuksissa. Tämä tehtävä tuli eteeni yllättävänä esteenä, sillä käytettävä aineisto olikin jotenkin toimimaton – ilmeisesti jonkin sen osan polygonit olivat vaurioituneet eivätkä toimineet niissä QGIS:in toiminnoissa, joita tehtävään vaadittiin! Jouduin etsimään siis ratkaisua sille, miten päästä ohi tästä ongelmasta. Muillakin oli ilmeisesti ollut samoja ongelmia, mutta en äkännyt katsoa yhteisestä keskustelusta, vaan selvitin ratkaisun itse. Se onneksi oli helppoa, sillä itse QGIS:in sisällä pystyin yksinkertaisesti jättämään rikkinäiset polygonit huomiotta. Tämän jälkeen tehtävä oli helpohko, vaikka jouduinkin etsimään googlen avulla tiedon siitä, kuinka laskea pisteet polygonin sisällä. Onneksi tähän tosiaan löytyikin unohtamani helppo keino, sillä QGIS:in omista analyysityökaluista löytyi siihen vaihtoehto. En myöskään saanut esitettyä kartassa vaadittuja pylväitä, sillä aineisto ei tehnyt yhteistyötä kanssani – päädyin siis tekemään kartasta sellaisen, kuin osasin. Sen esittävyys ei ehkä ole parhain, mutta se kuvaa tutkittua aihetta niin hyvin, kuin onnistuin.

Kuva 1: Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla. Eniten uima-altaita oli rakennuksissa, jotka sijaitsivat Lauttasaaressa (53) ja Länsi-Pakilassa (52).

Kurssikerta sai minut todella viimein pysähtymään ja taistelemaan sen kanssa, mitä olin oppinut ja mitä osasin. Selviydyin kaikesta mielestäni varsin hyväksyttävästi, mutta kokemani hankaluudet avasivat hyvin sitä, missä vaadin vielä oppimista. Tiedonhakutaitoni pelastivat minut kuitenkin useaan otteeseen ja olen iloinen siitä, kuinka paljon tietoa ohjelmasta oli saatavilla. Myös sen sisäiset hakutyökalut pelastivat minut useaan otteeseen. QGIS:in työkalut ovat monipuolisia ja sillä voi tehdä todella paljon – parhaiksi työkaluiksi koin sen analyysityökalut, joilla aineiston käsittely oli uskomattoman helppoa, vaikka se kärsikin aineistojen raskaudesta. Esimerkiksi se, että QGIS helposti auttaa laskemaan, kuinka paljon pisteitä polygonissa on tai yhdistelee tietokantoja, oli uskomattoman kätevää ja nopeuttaisi todellista tutkimusta. Karttojen teko, jota en uskonut mahdolliseksi, on myös helppo ja toimiva lisä ohjelmaan. Koen osaavani sen käytön ehkäpä parhaiten kaikesta käyttämästämme. Lisäksi bufferointivyöhykkeiden luonti sujui minulta helposti. Vaikeimpia tehtäviä olivat ne, joissa itse piti muodostaa laskutoimitus, sillä en tuntunut muistavan miten ne tuli muotoilla. Tarpeeksi yrittämällä myös ne olivat kuitenkin onneksi selvittävissä.

Kuten mainitsin aikaisemmin, myös muilla oli ollut hankaluuksia aineistojen kanssa viimeisessä tehtävässä. Oli selvää, että vaikka kaikki meistä ovat osallistuneet kurssille nämä viisi viikkoa, eivät asiat ole ilmiselviä ja ne selviävät yhä meille yrityksen ja epäonnistumisen kautta. Sanna Jantunen toi blogipostauksessaan esille sen, kuinka asioiden toisto uudelleen ja uudelleen tuntui juuri opettavan viimein sen, kuinka ne todella tehdään ja minun täytyy olla hänen kanssaan asiassa täysin samaa mieltä – sen jälkeen, kun tein saman virheen moneen otteeseen aloin hitaasti oppimaan välttämään sen. Toisto myös iskosti mieleen niitä työkaluja, joita tulee usein ilmi tekemässämme tutkimuksessa. Itsellenikin esteeksi tullut ”error” tuli esille Erkki Järvisen blogitekstissä, jossa hän viittaa saaneensa apua Ilarin blogista. Ensi kerralla muista myös itse etsiä tietoa varmuuden vuoksi muiden teksteistä, jos jään jumiin! Se vaikuttaa toimineen todella kätevästi. Vertaistuki toimii, myös näin oudoissa oloissa kun tällä hetkellä elämmekin!

Taulukot:

Paikka 1km säteellä 2km säteellä 5km säteellä
Malmin lentokenttä 8 920         – 205 854
Helsinki-Vantaa 1 077 11 158             –

Taulukko 1, asukkaiden määrä bufferialueilla lentokenttien ympärillä.

Taajamassa Taajaman ulkopuolella
Kaikki asukkaat 496 555 19 638
Kouluikäiset 184 160 1 849

Taulukko 2, pääkaupunkiseudun asukkaiden määrät taajamissa ja niiden ulkopuolella

Ulkomaalaistaustaiset Taajamien määrä
10 % 6671
20 % 4196
30 % 2424

Taulukko 3, taajamien määrä, jossa on tietty prosentuaalinen määrä ulkomaalaistaustaista väestöä.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/02/18/toisto-on-oppimisen-aiti-ja-isa/, luettu 23.2.2021

https://blogs.helsinki.fi/erkkijar/2021/02/21/kurssikerta-5/, luettu 23.2.2021

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *