Author Archives: Jaana Aaltonen

Seitsemäs viikko, viimeinen kurssikerta

Geoinformatiikan menetelmät 1, seitsemäs kurssikerta, 2.3.2021

Seitsemäs kurssikerta oli meille viimeinen ja siis myös haasteellisin luentokerta tällä kurssilla. Tehtävänämme oli itse löytää toimivaa aineistoa jostakin itseämme kiinnostavasta aiheesta ja tehdä sen pohjalta karttoja. Meillä oli useita tehtävävaihtoehtoja, jota lähinnä ohjasivat aineiston valintaan. Päätin tehdä tehtävän yksi, jossa tuli tehdä kartta tai karttasarja, joka kuvaa kahta tai useampaa muuttujaa, sillä se tuntui minulle itselleni sopivimmalta. Tehtävä sai minut yhdistelemään kaikkea oppimaani QGIS-ohjelmiston käytöstä, mutta se kuitenkin vaati myös keskittymistä tiedonhakuun ja keruuseen, mitä emme olleet vielä harjoitelleet paljon. Olin onnekas, sillä olen tottunut hakutyökalujen käyttäjä, mutta kohtasin silti hankaluuksia ja päädyin haastamaan itseäni useaan otteeseen.

Continue reading

Kuudes viikko

Geoinformatiikan menetelmät 1, kuudes kurssikerta, 23.2.2021

Jo viime viikon luennolla meille kerrottiin, että kuudennella kerralla meidän tulisi valmistautua keräämään tietoa itse, ulkona. Valmistauduinkin luentoon heräämällä aikaisin ja pukeutumalla lämpimästi – ulkoilma oli sitä ehdottomasti vaativa. Noin tunti luennosta kuluikin juuri tiedon keruuseen ulkona ja lopun aikaa käsittelimme keräämäämme ja valmistauduimme itsenäisen tehtävän tekemiseen.

Käyttäen mobiilisovellusta nimeltään Epicollect5, tehtävämme oli kävellä asuinalueidemme lähellä ja kerätä erilaisista kiinnostavista kohteista tietoa. Tarkan paikan lisäksi meidän tuli arvioida paikkojen turvallisuutta, lähestyttävyyttä ja miellyttävyyttä. Tavoitteena oli saada tietoa noin kymmenestä kohteesta ja aikaa meillä tähän oli noin 45 minuuttia. Oman asuinalueeni yhteydessä oli muutamia hyvin kiinnostavia kohteita, joista tiesin haluavani kuvan, mutta kymmenen kohteen valinta oli huomattavan hankalaa. Päädyinkin valitsemaan useaksi kohteeksi erilaisia leikkipaikkoja, sille ne tuntuivat turvallisuuden ja miellyttävyyden mittaukselta kannalta järkeviltä. Kun olimme kaikki keränneet tietoja, latasimme me itsellemme ja harjoittelimme interpolointia. Kerätty aineisto näkyi hienosti Helsingin alueen kartan päällä ja suurin osa paikallaolleista asuikin oikein sopivasti toisistaan etäällä. Valitsimme vertailtavaksi arvoksi turvallisuuden – mikä oli arvoista ehkä toimivin ulkona vallinneen lumipyryn takia! Selvisikin hienosti, millaisille alueille vaarallisuudentunteet kerääntyivät ja mitkä tuntuivat turvallisemmilta. Keskustelimme asiasta myös luennolla interpoloinnin jälkeen: esimerkiksi alueet, joilla oli paljon autoteitä, tuntuivat yleisesti ottaen meistä opiskelijoista vaarallisilta.

Continue reading

Viides viikko

Geoinformatiikan menetelmät 1, viides kurssikerta, 16.2.2021

Tämän kerran kaikki tehtävät olivat itsenäisiä ja aloimme lyhyen aloituksen jälkeen heti työskentelyn niiden parissa. Tehtävät olivat kaikki omalla tavallaan eri taitoja vaativia ja ne haastoivat kaiken kurssilla aiemmin oppimamme. Luennon luonteen takia saimme kuitenkin pyydettyä apua tarvittaessa, mikä helpotti asioita todella paljon – jos joku asia oli unohtunut, pystyi parasta tapaa sen tekemiseen tarvittaessa kysyä! Aivan tämän kirjoituksen lopusta löytyy taulukot tekemistäni harjoituksista, sillä kuvia niistä ei tällä kertaa tarvinnut tehdä – yhtä lukuun ottamatta. Tehtävät tuntuivat erityisesti kertaavan tuttuja asioita, mutta niin että jouduimme itsenäisesti suorittamaan päättelyä siitä, miten edetä niissä. Ainoa huomattava uusi asia oli puskurivyöhykkeet ja niiden luominen QGIS:iä käyttäen. Puskurivyöhykkeet ovat tehokas tutkimuksen tapa, jolla pystyy esimerkiksi mittaamaan, kuinka paljon kouluikäisiä asuu koulurakennuksen lähettyvillä ja vastaavasti, kuinka monella sinne on pitkä kulkumatka. Myös esimerkiksi hakkuiden reunoille jätettäviä metsävyöhykkeitä voisi helposti suunnitella puskurivyöhykkeiden avulla!

Continue reading

Neljäs viikko

Geoinformatiikan menetelmät 1, neljäs kurssikerta, 15.2.2021

Neljännen viikon luennolla paneuduimme entistä enemmän karttojen käsittelyyn QGIS-ohjelmistolla ja valmistauduimme ensi kerran luentoon tekemällä sitä varten aineistoja. Edellisillä luentokerroilla olimme keskittyneet vektoriaineistoihin, mutta tällä kertaa tutustuimme rasteriaineistoihin. Oli kiintoisaa päästä näkemään, miten tiedon käsittely erosi aiemmin opiskelemasta. Erityistä huomiota kiinnitin tiedon korkeaan laatuun sen muodosta huolimatta – meille jaettu kartta ja laserkeilausaineisto olivat todella tarkkoja ja yksityiskohtaisia. Tämä selvensi kuitenkin huomattavasti myös aineistomuotojen eroja, sillä emme voineet tiedostojen suuren koon vuoksi käsitellä kuin vain pienen alueen karttaa kerralla. Vektoriaineistossa aiemmin olimme sen sijaan helposti käsitelleet kokonaisia mantereita ja laajoja tietokantoja niiden ohella ilman suuria ongelmia.

Continue reading

Kolmas viikko

Geoinformatiikan menetelmät 1, kolmas kurssikerta, 2.2.2021

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme tarkemmin toisten tietolähteiden liittämiseen jo olemassa oleviin tietoihin ja erilaisten laskutoimituksien tekemiseen niiden välillä. Harjoituksena käytimme tietokantoja ja karttaa Afrikasta, joiden avulla tutkimme mahdollisia yhteyksiä internetin saatavuuden, timanttikaivosten, öljyn ja eri valtioissa esiintyvien konfliktien välillä. Vaikka käyttämästämme harjoitusaineistosta ei ehkä voikaan luoda minkäänlaisia todellisia johtopäätöksiä, oli tehtävä itsessään varsin mielenkiintoinen. Se myös osoitti hyvin, miten paikkatietoaineistoa voisi käyttää erilaisten tulkintojen tekemiseen todellisessa tutkimusyhteydessä.

Kuva 1. Kartta Afrikasta, jossa eri väriset pisteet esittävät konflikteja, öljykenttiä ja timanttikaivoksia.

Continue reading

Toinen viikko

1.2.2021
Geoinformatiikan menetelmät 1, toinen kurssikerta

Toisella viikolla jatkoimme tutustumista QGIS-ohjelmistoon ja sen käyttöön. Harjoittelimme tiistain luennolla sitä, kuinka ohjelma yhdistetään erilaisiin saatavilla oleviin tietokantoihin ja kuinka niitä voi hyödyntää omassa työskentelyssä. Aineistojen tutkimisen lisäksi harjoittelimme valintojen tekemistä kartalta niiden paikkatiedon perusteella. Selvitimme myös, kuinka paljon karttojen tarkkuus ja muoto voivat erota toisistaan hyödyntäen avaamiamme tietokantoja. Ensimmäisenä saimme huomata, kuinka suuri ero pelkästään Suomen hyvin paikallisissakin kartoissa voi olla niiden tarkkuuden perusteella, esimerkkinä harjoituksesta ottamani kuva 1. Käyttämämme aineistot eivät nimittäin vastanneet toisiaan miltei lainkaan, vaikka vaihtelimmekin taustakartan tarkkuutta! Kumpikaan mittakaava, joka meillä taustakartasta oli helposti saatavilla (1:1 000 000 ja 1:4 500 000) ei vastannut Suomen rannikon majakoiden sijaintia täysin. Onkin siis tärkeää ottaa eri tietolähteiden mahdolliset eroavaisuudet huomioon aina paikkatietoa käsitellessä – erityisen suuret erot voivat muokata käsitystä jostakin asiasta todella paljon. Jokuhan voisi ajatella majakkaesimerkkimme pohjalta, vaikka niin, että lähes jokaiselle Suomen majakalle on rakennettu meren keskelle oma pieni saari, vaikka näin ei tietenkään ole!

Majakat Suomen rannikolla

Kuva 1. Majakoiden ja rannikon muoto eroavat toisistaan eri tarkkuuksia seuraavissa kartoissa todella paljon. Taustakartan tarkkuus oli 1 : 1 000 000, mutta majakoiden sijaintiedon oli suuremmassa skaalassa ja siten ei ollut yhteensopiva.

Continue reading

Ensimmäinen viikko

25.1.2021
Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen kurssikerta

Aloitimme Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin tiistaina 19.1 tutustumalla itse kurssin sisältöön, mutta sen jälkeen suurin osa luennosta kului QGIS-ohjelmiston erilaisiin toimintoihin tutustumiseen. Käytimme meille Moodlen kautta jaettua dataa, jonka pohjalta loimme yksinkertaisen kartan Itämeren merialueen valtioiden typpipäästöistä. Halusin itse kartan olevan selkeä ja kertovan yksinkertaisesti ainoastaan typpipäästöisä, joten jätin siitä osan meille jaetuista tiedoista, kuten sisävesistöt, kokonaan pois. Tunsin että kartta olisi näin helppolukuisempi ja avautuisi paremmin myös niille henkilöille, joille erilaiset kartat eivät ole niin tuttuja. Tulevaisuudessa toivon ymmärtäväni paremmin miten tehdä QGIS:illä paremmin luettavia liukuvärejä, mutta valkoisesta punaiseksi vaihtuva väri toiminee tarkoitusperään ensimmäisen luentokerran tehtävässä.

Continue reading