MAA-240: Paikkatiedon visualisointi ja teemakartat

Tekijät: Jiri Lilja ja Laura Ahola

Tämä kokonaisuus liittyy paikkatiedon visualisointiin. Ensin tarkastellaan lyhyesti paikkatiedon visualisointia teoriatasolla. Tämän jälkeen käydään läpi eri lähteistä (mm. Yle, THL, Iltalehti ja Helsingin Sanomat) peräisin olevia teemakarttoja sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Viimeisenä on tehtävä, jossa tehdään paikkatietoikkunassa oma teemakartta.

Powerpoint esitys löytyy tämän linkin takaa: https://tinyurl.com/teemakartat

  • Paikkatiedon visualisointi:
    • Visualisoidaan taulukoin, kaavioin tai kartoin​
    • Kokonaiskuvaan ja selkeyteen vaikuttavat käytetyt värit ja merkit​
    • Neljä peruselementtiä, joilla asiat voidaan esittää:​
      • Pisteet​
      • Viivat​
      • Alueet​
      • Kappaleet (kolmiulotteiset esitykset)​
    • Hyvän kartan ominaisuudet: kuvattava asia/alue, koordinaatit, pohjoisnuoli, mittakaava, legenda…

 

  • Paikkatietoaineisto:
    • A) Rasterimuoto
        • Tasasuuruiset ruudut eli pikselit​
        • Kaikki tieto samassa kuvassa​
        • Tarkkuus riippuu pikselien koosta​

        Pikseli = kuvan pienin yksikkö, kuvaa tiettyä aluetta​

    • B) Vektorimuoto
      • Ei pikseleitä, kohteet kuvattu geometrisin muodoin
      • Sisältää vain yhdentyyppistä aineistoa kerrallaan
        • samassa vektorikuvassa usein eri tietokantatasoja
      • Tarkkuus ei heikkene tarkasteluetäisyydestä huolimatta

 

  • Paikkatietoaineisto sisältää:
    • Ominaisuustietoa kohteesta ​
    • Piirretyn kappaleen geometrian​
    • Kohteen kuvaustekniset tiedot​
    • Topologiatiedot​
    • Metadataa eli tietoa tiedosta
      • Paikkatietoaineistot muuttuvat helposti ”raskaiksi”, joten niitä voidaan keventää sijoittamalla paikkatietoa eri tietokantoihin. Tällöin tietoa merkitään usein numeroin ja se esiintyy eri taulukoissa, jotka liittyvät toisiinsa.
      • Asetetaan tasoiksi ja saadaan kuva reaalimaailmasta yksinkertaistetussa muodossa​
    • ​Relaatiotietokannat = yhdistävät eri aineistoista saatuja paikkatietoja

 

  • Teemakartat
    • Pääroolissa ilmiön esittäminen, muu aineisto esim. nimistö kartanluvun tukena​ (diaesityksessä karttaesimerkit)
      • 1) maastoteemakartta​2) tilastoteemakartta​3) pistekartta​4) virtauskartta​

        5) kartogrammit​

        6) koropleettikartat​

        7) isaritmi- ja isopleettikartat​

        Teemakartta = karttajoka visualisoi tiettyä ilmiötä tai alueellista tietoa

  • Teemakartoilla vaikuttaminen 
    • Hyvä teemakartta kuvaa sisältöä puolueettomasti ja luotettavasti​
    • Propagandan, politiikan ja eri hankkeiden aloittamisen väline​
    • Tutkimuksessa ei saa olla halutun tuloksen esittämistä varten vaan puolueeton analyysin lähde​
    • Kartan tekijän vastuu: tiedon esittäminen mahdollisimman puolueettomasti
    • Kartan lukijan vastuu: kriittinen suhtautuminen, taustojen ja julkaisupaikan pohdinta

Hyvät ja huonot kartat 

  • Törmäämme lähes päivittäin jonkinlaisiin karttoihin, tässä harjoituksessa tutustutaan erilaisiin teemakarttoihin
  • Diaesityksessä on erilaisia karttoja tai linkkejä karttoihin. Tarkoituksena luokassa pohtia, mikä kyseisissä kartoissa on hyvää ja mitä kartoissa voisi kehittää. Esimerkiksi jokaisen kartan kohdalla ensin keskustelua parin kanssa, jonka jälkeen yhdessä.
  • Tarkoituksena on kehittää oppilaiden kartanlukutaitoa ja kriittisyyttä karttoja kohtaan
  • Tässä muutamia kommentteja jokaisesta kartasta helpottamaan:

Ensimmäinen kartta: 

Peters vs Mercator Projection Comparison [1229×782]
byu/CANT_TRUST_HILLARY inMapPorn

  • – Herättelee oppilaita ajattelemaan eri projektioiden merkitystä – tarkoituksena luokassa parin kanssa pohtia näiden kahden projektion hyviä ja huonoja puolia sekä mihin näitä  projektioita voi käyttää

Toinen kartta:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002688735.html

  • – Pointteja:
    • Punaisesta keltaisen kautta siniseen kulkeva väriskaala ei ole selkeä
    • Portugalin ja Espanjan välinen raja ei näy, koska tummanpunainen väri peittää sen
    • (Kartassa voisi näkyä koko Suomi ja Ruotsi sekä Iso-Britannian ja Irlannin fontti voisi olla yhtenevä muiden valkeiden fonttien kanssa)

Kolmas kartta:

https://yle.fi/uutiset/3-797896​

  • – Pointteja:
    • Ei ole tässä tapauksessa luontevaa esittää valtioita liukuvalla väriskaalalla tumman punaisesta keltaisen kautta vihreään, koska ei ole kuvattu mitään muuttujaa.
    • Kartalla mm. Venäjä vaikuttaa tummanpunaisesta väristä johtuen uhkaavalta tai negatiiviselta, kun taas vain Saksan ja Suomen väriksi on valittu vihreä, jonka voi yhdistää positiiviseen.
    • Kaliningrad ei ole yhtenevän värillä muun Venäjän kanssa
    • Ukrainan ja Romanian väliin muodostunutta Moldovaa ei ole nimetty
    • Onko projektio huono vai miksi kartta vaikuttaa itä-länsi suunnassa venytetyltä?

Neljäs kartta

https://thl.fi/attachments/Tupakka/kt_2103_maakuntakartat_nuuskaaminen_pojat.pdf

  • -Pointteja:
    • Värit. Ei millään tavallaa looginen tai sopiva väritys koropleettikarttaan
    • Luokkia on todella monta. Voisiko joitakin yhdistää?

Viides kartta ja kuudes kartta:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712012200555444_u0.shtml ja https://blogs.helsinki.fi/jiri

  • -Pointteja:
    • Molemmissa kartoissa luokat menevät päällekkäin
      • Iltalehden kartassa väriskaala on luonteva, mutta luokkien koot eivät. Korkeimmassa luokassa vaihteluväli on 1260-10100 ja toiseksi korkeimassa 955-1260.
      • Iltalehden kartasta puuttuvat pohjoisnuoli ja mittakaava
      • Itse tekemässäni kartassa kahden päällekkäisen muuttujan väritykset eivät ole selkeitä. Kartasta eivät erotu eri alueet kunnolla.
      • Omassa kartassani alueen rajaus ei ole luonnollinen, on kuvattu Etelä-Suomea, mutta aluerajaus on mielivaltainen

Kahdeksas kartta: 

https://blogs.helsinki.fi/jiri

  • -Pointteja:
    • Värit melko hyvät, toisen muuttujan pisteet eivät kuitenkaan täysin erotu tummimman punaisesta väristä
    • Luokat menevät päällekäin
      • Kartan muuttujat korreloivat keskenään, mutta on osattava tulkita, että keskimääräiset tulot ja turvavyön käyttö prosentti korreloivat todennäköisesti jonkin kolmannen muuttujan takia (koulutus). Olisi voitu verrata koulutusta näihin kahteen muuttujaan erillisillä kartalla
      • Kartta on kuitenkin selkeä. Värit erottuvat toisistaan, paikannimet on kuvattu ja mittakaava ja pohjoisnuoli ovat kartalla.

Teemakartan tekeminen paikkatietoikkunassa:

Oppilaat saavat tunnilla perehtyä Paikkatietoikkunaan ja teemakarttojen tekoon. Sotkanet tarjoaa todella paljon erilaista valmista tilastoaineistoa. Oppilaat saavat selailla aineistoja ja luoda sieltä teemakartan oman kiinnostuksensa mukaan.

Ohje:

Avaa Paikkatietoikkuna (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi)​

  1. Valitse vasemmasta pystypalkista kohta ”Teemakartat”, jonka jälkeen aineistohaku​
  2. Valitse aineiston tarjoajaksi Sotkanet​
  3. Tutustu eri aineistoihin ja tee haluamastasi aineistosta oma teemakartta​
  4. Kokeile luokittelutavan ja värien muokkaamista ”Luokittelu” ​
  5. Valitsemasi aineistot siirtyvät ”Valitut tasot” valikkoon, jossa voit muokata ja poistaa karttatasoja

Kuva 1, kuvallinen ohje teemakartan tekoon paikkatietoikkunassa.

Kotitehtävä oppilaille:

  • Tee Paikkatietoikkunassa teemakartta valitsemastasi aineistosta. Valitse sopiva luokittelu ja värit. Lähetä kuva (Print Screen/Snipping Tool) kartasta ja kerro lyhyesti, mitä karttasi esittää, mitä siitä voidaan tulkita sekä miksi valitsit kyseiset värit ja luokituksen.