MAA-240: Lukio GE4, paikkatieto ja sen analyysi

Paikkatieto ja sen analysointi, GIS se kannattaa!

Tekijät: Rosanna Lindgren, Sonja Vanhanen, Elisa Hanhirova

Kuva joka selittää paikkatietoaineiston koostumista useista osa-alueista

Kuva: https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/geographic-information-system-gis/

Mikä paikkatieto?

  • sijaintiin sidottua ominaisuus- eli attribuuttitietoa

esimerkiksi:

○tietoa tietyn postinumeroalueen asukkaista

○tietoa yrityksen palveluista, jotka saat esim. kännykkäsovelluksesta

○tietoa kaupungin säästä

http://www.vesseli.fi/paikkaoppi/abc.htm

Paikkatiedon tuottaminen

  • Paikannuslaitteet: GPS
  • Video esimerkki, miten GPS toimii? https://www.youtube.com/watch?v=lWcAen3PIk4
  • Ominaisuustiedon kerääminen esim. kyselytutkimusta
  • Paikkatietojärjestelmä eli GIS
  • Nykyään paikkatietoa tuotetaan paljon vapaaehtoisvoimin ja sinäkin tuotat sitä tietämättäsi esim. sosiaalista mediaa käyttäessäsi (mikäli sijaintitietosi näkyvät)

Mikä GIS?

Katsotaan video https://www.youtube.com/watch?v=kEaMzPo1Q7Q

Sitten Kahoot, katsotaan jäikö mitään mieleen

Jos opettaja kirjautuu osoitteeseen http://kahoot.com ja klikkaa Find Kahoots ja kirjoittaa hakukenttään Mikä GIS?, löytyy valmiit 4 kysymystä käytettäväksi. Opettaja klikkaa play ja classic, jolloin pelin pinkoodi tulee näkyviin

Oppilaille:

  • mene älypuhelimella osoitteeseen kahoot.it
  • anna pelin pinkoodi (ja jokin pelaajanimi)

Mikä GIS?

  • Geographic Information System
  • Paikkatietojärjestelmä muodostuu:

Kuva joka selittää paikkatiedon osa-alueita

Kuva: https://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/

  • GIS:illä tuotetaan, tallennetaan, hallitaan, analysoidaan ja esitetään paikkatietoa

Paikkatieto-ohjelmistoja (kaikille ei ole wikipedia artikkelia)

Paikkatiedon analysoinnista on hyvät esimerkit Manner 4 kirjan aukeamalla

Päällekkäisyysanalyysiä paikkatietoikkunalla

Paikkatietoikkuna esimerkkitehtävän ohje (opettajalle, jos haluaa näyttää luokassa oppilaille)

Karttatasojen päällekkäistarkastelu

Tarkastele Paikkatietoikkunaan valmiiksi valittuja päällekkäisiä karttatasoja. Saat tasot näkyviin tehtävässä annetusta linkistä. Voit muuttaa tasojen läpinäkyvyyttä valitut tasot-valikosta, tai piilottaa tason kokonaan näkyvistä.  Valittujen tasojen järjestystä voi muuttaa raahaamalla hiirellä. Sivun oikeassa laidassa on zoomaus-työkalu, jolla voit suurentaa tai pienentää karttanäkymää. Kartalla pääsee liikkumaan hiirellä raahaamalla. Karttaselitteet-valikosta voit katsoa, mitä kullakin karttatasolla näytetään. Tehtävään ei tarvita paikkatietoikkuna-tunnuksia.

Esimerkkitehtävä. Tarkastele Suomen valtion omistamia- ja yksityisten mailla olevia luonnonsuojelualueita ja vuoden 2009 kasvupaikkaluokitusta (Linkki: http://51.fi/cb4).

 

Millaisia kasvupaikkatyyppejä suojelualueet pitävät sisällään? Anna 3 esimerkkiä.

Vertaile valtion ja yksityisten suojelualueiden kokoa ja sijaintia. Mitä havaitset? Voit piilottaa kasvupaikka-tason, jotta suojelualueet erottuvat hyvin.Onko luonnonsuojelussa mielestäsi eroa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä? Mitä eroja havaitset?

Kotitehtävät Paikkatietoikkuna

Tutustu Helsingin ja Espoon alueiden tulvariskialueisiin ja vertaa niitä alueen asutustiheyteen. Aineistoon pääset tästä: https://goo.gl/xdw7V2.

a) Tutki Asuinalueet – kartan tiedoista, millaisia asutusalueita karttaan on esitetty (Karttatasot -> Asuinalueet 2016 ->

b) Arvioi, onko pääkaupunkiseudun tulvariskialueella runsaasti asutusta

c) Miksi tälle tulvariskialueelle on keskittynyt paljon ihmistoimintaa? Voit lisätä karttaan ortokuvan taustaksi alapalkista, jolloin voit tarkastella asutusta ja kaupunkia paremmin.

Linkki ortokuvaan: https://goo.gl/uZ5LuF.

Jatka tulvariskialueiden tutkimista. Lisätään aineistoon korkeusmalli, jotta voidaan tarkastella syitä tulvariskialueeseen. Aineistoon pääset täältä: https://goo.gl/nPWjv1.

a) Miten korkeusvyöhykkeet ovat merkitty karttaan?

b) Millaisilla korkeusalueilla on kartan mukaan tulvariski?

Lisätään karttaan vielä meritulvan riskialueet 1/5a, ja 1/250a. 1/5a tulvariski tarkoittaa kerran viidessä vuodessa tapahtuvaa tulvaa, 1/250a taas kerran 250 vuodessa tapahtuvaa. Aineisto: https://goo.gl/dmjEmk.

c) Tarkastele miten nämä kaksi tulvariskialuetta eroavat toisistaan. Voit vaihdella karttatasoa Karttatasot välilehdeltä.

d) Millaisilla alueilla on tulvariski 1/5a tulvalla? Entä 1/250a? Miten ne vaikuttaisivat ihmistoimintaan näillä alueilla?

Extraa. Kenttätyö epicollectilla (ohjeet oppilaille)

KENTTÄTYÖOHJE Tekijät: Rosanna Lindgren, Elisa Hanhirova ja Sonja Vanhanen

Tehdään yhdessä pieni tutkimus joukkoliikenteen saavutettavuudesta.

Tekemistä oppitunnille:

1. Tutustu oheiseen Helsingin Sanomien artikkeliin nuorista, joita joukkoliikenteen huono saavutettavuus ärsyttää. (linkki: HS Kaupunki 15.9.2017 )

2.Pohdi, mitä etuja ja haittoja joukkoliikenteellä on ympäristön kannalta?

3.Pohdi joukkoliikenteen merkitystä omassa arjessasi: Hyötyjä? Haittoja? Toimiiko liikenne sinun kannaltasi hyvin? Olisiko yhteyksissä tai liikennekalustossa parannettavaa?

4.Keskustele aiheesta myös parisi kanssa. Kirjatkaa ajatuksenne ylös.

Itsenäinen pysäkki-aineiston keruu:

Paikanna ja kerää joukkoliikenteen asemia ja pysäkkejä oman kotisi lähiympäristöstä tai koulumatkasi varrelta. Sopiva määrä olisi noin 15 kpl. Tehtävä toteutetaan Epicollect5- kännykkäsovelluksella.

Lue huolella seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Pysäkkien keruun pitää olla valmiina —– mennessä, jolloin katsotaan yhdessä keruun tuloksia.

1.Lataa puhelimeesi Epicollect5- sovellus.

2.Avaa sovellus ja klikkaa Add Project.

3.Kirjoita hakukenttään.

4.Klikkaa projektia. Se tallentuu sinulle omiin projekteihin.

5.Nyt voit lisätä pysäkin projektin aineistoihin painamalla Add entry.

6.Pysähdy pysäkin tai aseman kohdalle ja päivitä sijainti, paina next.

7.Valitse julkisen liikenteen tyyppi pysäkille, paina next.

8.Tallenna vastaus. Lisää uusi vastaus painamalla taas Add entry.

9.Lataa tallennetut vastauksesi, kun olet kerännyt tarpeeksi pysäkkejä. Tallennetut pysäkit voi lopuksi ladata Upload now -painikkeesta

Epicollect projektin luominen (ohjeita opettajalle)

Opettaja pääsee luomaan epicollect tehtävän kirjautumalla osoitteeseen https://five.epicollect.net/ google-tunnuksilla.

Klikkaa create project ja muista laittaa access yleiseksi eli public ja visibility listed, jotta oppilaat pääsevät tehtävään kirjautumattakin.

Kirjoita tiedot ja paina create. Form builder valikosta pääset lisäämään haluttuja tietoja, joita oppilaiden pitää kerätä. Näistä ehdottoman oleellinen on location ja voit raahata sen hiirellä keskellä olevaan kysymyskenttään ja sitten voit laittaa question textiin vaikkapa Pysäkin sijainti.

Raahaa sitten vielä toiseksi kysymykseksi dropdown valikko, laita kysymykseksi pysäkin tyyppi, klikkaa ansver is required ja lisää possible ansver valikkoon vaihtoehdoiksi linja-auto, metro, raitiovaunu, juna (klikkaa add answer).

Lopuksi paina save project ja nyt se tallentuu sinulle omiin projekteihin. Kun oppilaat ovat keränneet datan, voit kirjautua uudelleen sisään ja näyttää datan projektistasi klikkaamalla view data. Ylhäällä olevasta valikosta voit näyttää pysäkit suoraan kartalla klikkaamalla map tai sitten voit ladata aineiston csv muodossa paikkatieto-ohjelmaan vientiä varten.