Ensimmäinen kerta

Johdanto kurssiin

 

Kurssi alkoi vanhan kertaamisella, kun Arttu kertoi meille vektori ja rasteriaineistoista. Niitä olemmekin tahkonneet jo lukiossa ja viimeisen puolen vuoden ajan. Kuitenkin tilanne kääntyi nopeasti hankalampaan suuntaan. Ensimmäisellä kurssikerralla, pyrimme harjoittelemaan käyttämään Qgis-ohjelmaa, joka on avoin paikkatietoanalyyseihin tarkoitettu ohjelma. Minulla ei ennestään ollut oikeastaaan lainkaan kokemusta tämän tyylisten ohjelmistojen käytöstä, joten tiesin kurssin tulevan olemaan haastava. Myöskään ensimmäisillä paikkatietokursseilla ei ollut käytetty mitään yhtä monimutkaista/monipuolista paikkatieto-ohjelmaa. Kuitenkin niin kuin edelliselläkin gis-kurssilla tiesin, että lopputuloksen näkeminen ja uuden oppiminen tulisi olemaan palkitsevaa.

Kartan luominen

Kuva 1. Teemakartta Itämeren ympärysvaltioiden typpipäästöistä

Tunnin kuluessa pyrimme luomaan teemakartan (kuva 1) Itämeren ympäristön valtioiden typpipäästöistä. Työ sujui lähinnä opettajaa seuraten ja yrittäen pysyä perässä. Opin kuitenkin esimerkiksi, mistä koordinaattijärjestelmä vaihdetaan Euroopalle sopivaksi ETRS-89. Myös eri tasojen säätö tuli selväksi, ja kuinka ne kannattaa asettaa, jotta kartasta tulee visuaalisesti sopiva.  karttatasoina käytimme HELCOM-Marine area-merialuekarttaa, järviä, ympäröiviä valtioita ja syvyyskäyriä. Lisäsimme karttaan myös sille olennaiset ominaisuudet, kuten mittakaavan, pohjoisnuolen ja karttaselitteet. Mielestäni kartasta tuli visuaalisesti pätevä ja siinä käy ilmi, mitä aihetta ollaan käsittelemässä. Kuitenkin ongelmana on se, että luvut jotka eri värisävyille annetaan, eivät välttämättä avaudu lukijalle. Myös Puolalle annettu luku 13.3-33.7 on hyvin laaja, jos sitä verrataan muihin noin kolmen yksikön välillä oleviin lukuihin.

Kartan analysointi

Kartasta, jonka loimme, voidaan päätellä monia asioita. Selvästi suurin typen päästäjä on Puola.  Lisäksi Venäjä ja Ruotsi tuottavat paljon tätä kasvihuonekaasua.  Kartassa erottuu yksittäisenä valtiona Viro, jonka typpipäästöt ovat selvästi vähäisimpiä. Kim-Henrik Helannetta lainaten typpipäästöjä analysoidessa, on tärkeä ottaa huomioon maiden rantaviivan pituus. Puolan ja Venäjän osuus Itämeren rantaviivasta on prosentuaalisesti paljon vähäisempää, kuin Ruotsin tai Suomen. Silti ne tuottavat enemmän tai yhtä paljon typpipäästöjä Itä-Mereen. Syynä näiden maiden suureen osuuteen typpipäästöistä Itä-Meressä, on niiden paljon käyttämä raskasteollisuus. Lisäksi esimerkiksi Venäjä ei ole sitoutunut Euroopan Unionin ympäristösäädöksiin. On myös tärkeä ottaa huomioon Itämereen laskevat joet, koska Suomen ympäristöhallintokeskuksen mukaan 85% typestä, joka Itämereen pääsee, on peräisin joista.

Lähteet: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457)

Ensimmäinen harjoitus

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *