Tällä kurssikerralla jatkoimme sukeltamista yhä syvemmälle Qgis:in jännittävään ja pelottavaan maailmaan. Todellisuudessa, suuri osa tunnista sujui lähinnä yliopisto-opettaja Paarlahden ohjeita tarkkaan seuraten. Minusta välillä tuntuu, että asioiden ymmärtäminen jää hieman taka-alalle, koska luennoilla on sen verran kova tahti. että jos hetkeksikin jää jälkeen, niin on lopputunnin jäljessä ilman kavereiden apua. Tosin tämä saattoi johtua myös tunnilla tapahtuneista, teknisistä ongelmista. Monella Qgis kaatui moneen otteeseen ja yhdeksi suurimmaksi syyksi tähän löytyi se, että opiskelijoiden henkilökohtainen tallennustila oli loppumassa, joka ei ole hyvä yhdistelmä ilmaisen ja vapaan sovelluksen kanssa.

Afrikan mantereen kartassa oli liian paljon yksiköitä, koska halusimme jokaisen valtion edustavan yhtä saraketta. Aluksi yhdistimme muutaman valtion yksittäin, jossa oli paljon yksiköitä. Tällä tavalla kuitenkin kaikkien Afrikan valtioiden saamiseksi yhdeksi päteväksi tietokannaksi, menisi ikuisuus, joten käytimme huomattavasti tehokkaampaa keinoa, jossa jokainen valtio yhdistettiin ”dissolve”-toiminnolla kokonaiuudeksi, niiden koodin, eli siis valtion nimen perusteella. Näin saimme kaikista Afrikan valtioista, jotka tietokannasta löytyivät yksiköitä.

Nyt kun Afrikka on siivottu, tulimme seuraavan haasteen eteen. Kuinka saada excel-muotoinen taulukko liitetyksi Afrikka-tietokantaan. Jostain kumman syystä tätä ei ole tehty helpoksi, vaan jouduimme muuttamaan excel-tiedoston .csv-tiedostoksi. Tämän jälkeen yhdistimme Internetin ja Facebookin lävistävyyden Afrikka-tietokantaan ja jaoimme sen maiden väkiluvulla. Tuloksena saimme käsitystä siitä, missäpäin Afrikkaa internetiä ja Facebookia käytetään, jota voidaan pitää kehittyneisyyden merkkinä.

Tämän jälkeen lisäsimme vielä layereiksi öljykenttien sijainnin, timanttien löytöpaikat ja konfliktit maittain. Sen jälkeen niistä kuului tehdä unique layer, jossa näitä voitiin vertailla keskenään. Tietokannoista voidaan päätellä, milloin on tapahtunut paljon konflikteja, kuinka laajoja ne ovat olleet, miten timantit ovat vaikuttaneet konfliktien alkamiseen ja kestoon, miten öljy on vaikuttanut konflikteihin ja missä. Myös öljyn suhdetta teknologian kehitykseen maittain voidaan tarkastella, internetin käyttöönottovuoden avulla. Meri Suppula esittää hyvää pohdintaa blogissaan kirjoittaessaan ”Karttaa tarkastellessa herää kysymys, onko öljyn ja timanttien esiintymisellä jokin yhteys konfliktien syntyyn.”

Tulvariskikartta Suomesta

Afrikan kartan siistimisen ja tulkinnan jälkeen meidät jätettiin aika lailla oman onnemme nojaan luomaan sptatiaalista karttaa Suomen valuma-alueista ja järvisyydestä. Tehtävänämme oli erilaisista tietolähteistä, kuten excelistä (xls-muodossa), shapefile muodossa olevat valuma-alueet ja mapinfo (tab-muodossa) oleva keskiylivirtaama. Tämän jälkeen laskimme yksinkertaisella laskutoimituksella tulvaindeksin. Tämän jälkeen järvisyysprosentti lisättiin koropleettikarttaan pylväsdiagrammin muodossa.

Huomautan, että tässä välissä pyrin tallentamaan karttani jokaisen vaiheen jälkeen, koska qgis oli vaarassa kaatua jatkuvasti. Lisäksi minun täytyy kiittää vieressäni istunutta matematiikkaa pääaineena opiskelevaa naista, koska hän auttoi minua kartan laadinnassa todella paljon.

Varpu Savolaista lainatakseni koropleettikartassa näkyy ”tummimmalla sinisellä kaikista tulvaherkimmät alueet. Alueet vaalenevat sitä mukaan, kun tulvaherkkyys vähenee”(kuva 1). Kaikista tulvaherkimmät alueet sijaitsevat Pohjanmaalla, jossa suuret joet laskevat perämereen alavassa maastossa. Lisäksi myös Etelä-Suomen viljelysseudun joet ovat herkkiä tulvimaan samoista syistä. Kartalta voidaan päätellä, että järvisyys (merkitty karttaan vaaleansinisellä) vähentää tulvien syntymisen riskiä. Tämä johtuu järvi-Suomen topografisesti vaihtelevasta maastosta ja suurista järvistä, kuten Saimaasta, joka sitoo paljon vettä. Tämä on kartassa nähtävissä myös korkeina järvisyysprosenttipylväinä.

Kartta onnistui mielestäni Qgis-ohjelmassa hyvin mutta, kun se muutettiin kuvamuotoon sen esteettisyys kärsi. Pylväistä muuttui isompia ja eri värit erottuvat huonommin. Lisäksi kartan pohjan ja järvien suuri kontrasti saa ne näyttämään lähes mustilta. Myös joet olisi voinut merkitä eri värillä, jotta ne eivät pistäisi yhtä paljon silmään. Oikeasti vannon kartan näyttäneen alun perin paljon paremmalta Qgississä 😀

Tätä blogia kirjoittaessani minulle ilmeni yllättävä ongelma, kun olin vaihtanut tietokoneeni kielen espanjaksi. Itse kuva 1 liittäminen oli vähän turhankin vaikeaa, ja tulin laittaneeksi sen myös muun muassa taustakuvakseni. Tietokoneeni on siis espanjaksi, jotta ehkä oppisin kieltä paremmin. Tässä vielä kuvia loppukevennykseksi.

Kuva 2. Espanjankielinen käyttöliittymmä ei ainakaan helpottanut blogin kirjoitusta

Kuva 3. tulva-aluekartta meni myös vahingossa taustakuvakseni

Ps. Pahoittelut kuvien laadusta

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/sadvarpu/

https://blogs.helsinki.fi/merisupp/