Tällä kurssikerralla tuotimme dataa Qgis:in avulla ja tarkoituksenamme oli laskea erilaisia lukuja käyttäen Qgis:iä ja Execeliä. Kurssikerta oli siitä erilainen, että suurin osa työstä, jota teimme oli itsenäistä, eikä lähes koko kurssikertaa käytetty luennoitsija Paarlahtea seuraten. Aihe oli mielestäni mielenkiintoinen, koska se vastasi paljolti sitä, mitä geoinformatiikassa todellisessa elämässä tehdään. Tunnin pääteemana toimivat bufferi, eli puskuri vyöhykkeet. Eemil Becker kertoo blogissaan mihin niitä voisi esimerkiksi käyttää: ”Puskurivyöhykkeiden avulla pystytään esimerkiksi tarkastelemaan saavutettavutta, teiden melu- ja ilmansaasteita, sekä vaikkapa jokien alueiden maanviljelysmahdollisuuksia.”(https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/, luettu 28.2.2018).
Aloitimme Tutkimalla Pornaisten rajauksen sisällä olevien teiden pituuksia ja peltojen pinta-aloja. Nämä saimme selville analysointityökalun alta löytyvästä ”sum line lenghts” toiminnolla ja peltojen pinta-alan geoprosessointityökalun ”intersects” ja ”clip” työkalun avulla. Tämän jälkeen pääsimme harjoittelemaan buefferointia eli puskurointia. Se tarkoittaa jonkin pisteen, viivan tai alueen ympärille tehdyn alueen luomista ja sen sisälle jäävän alueen analysointia. Tarkoituksenamme oli tarkastella kuinka paljon ihmisiä asuu Pornaisissa 100 metrin säteellä sen kuudesta päätiestä. Olimme asettaneet pisteet niin, että ihmisten lukumäärä jokaisessa pisteessä vaihtelee sattumanvaraisesti yhden ja seitsemän välillä. Laskimme näiden tietojen avulla ”Spatial querya” apua käyttäen kuinka monta taloa, asukasta ja kuinka monta prosenttia nämä muodostavat koko alueen ihmisistä.
Pornaisten tutkimisen jälkeen käytimme lopputunnin itsenäisharjoitusten tekemiseen ja niistä saadun datan esittämiseen excelissä (Taulukko 1). Itsenäistehtävässä yksi tutkimme erilaisten joukkoliikenneasemien vaikutusta sitä ympäröiviin ihmisiin. Ensimmäiseksi tutkimme Malmin lentokenttää ja sen melualueella asuvia ihmisiä. Helsinki-Malmin lentoasema on jo pitkään ollut kiistelyn alla, kuten Helsingin sanomien artikkeleista voidaan huomata (https://www.hs.fi/aihe/malmin-lentokentta/, luettu 27.2.2018). Mielipiteitä löytyy niin vastaan kuin puolestakin enemmän kuin tarpeeksi.
Tehtävässä meidän kuului piirtää itse lentoradat ja tehdä tämän jälkeen kahden ja yhden kilometrin kokoinen puskurointivyöhyke niiden ympärille. Tässä kohtaa on hyvä muistaa tehdä puskurivyöhykkeen ”segments”-osiosta tarpeeksi suuri, jotta alueesta tulee pyöreä. laitoin luvuksi 36 koska se vastaa suurpiirteittäin ympyrää. Tulos näkyy taulukossa 1. 2km säteellä ihmisiä Malmin lentokentästä asuu 56672 ja 1km säteellä 8687. 2km säteellä asuvien ihmisten lukumäärä yllätti minut sen suuruudella. Kuitenkin Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan vain 562 ihmistä asuu Malmin lentokentän melualueella. (https://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/selvitys.htm, luettu 27.2.2018). Jos tätä vertaa esimerkiksi automelusaasteen lähettyvillä asuviin ihmisiin, joita on selvityksen mukaan 282 000, on se todella pieni. Hauskaa oli myös havaita, että asun itse lähes tuon 2km bufferin rajalla Viikissä, enkä ole kiinnittänyt mitään erityistä huomiota lentomeluun.
Seuraavaksi tutkimme Helsinki-Vantaan lentokentän 55:en desibelin ja 65:en desibelin melualueita ja niiden sisällä asuvia ihmisiä. Kuten taulukosta 1 voidaan huomata 65 desibelin melualueella asuu vain 27 ihmistä, joka on 0.262% koko alueen asukkaista. 55 desibelin melualueella luku nousee paljon 11913:een. Vuonna 2002 Helsinki-Vantaalle rakennettiin kolmas kiitotie, koska lentoliikenne sinne oli kasvanut liian suureksi (https://yle.fi/uutiset/3-5123844, luettu 27.2.2018). Tällöin lentomelu kohdistui Tikkurilan suuntaan jolloin melualueella asui yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä (26028).
Itsenäistehtävä yhden lopuksi tutkimme vielä kuinka ihmiset ovat sijoittuneet tutkimallamme alueella suhteessa juna- ja metroasemiin. Tästä pystymme päätellä, että todella suuri osa työikäisistä ihmisistä asuu jonkin aseman lähellä (68.52%). Tälläistä dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelussa, joka on yksi maantieteilijän mahdollisista ammateista. Uusien julkisen liikenneyhteyksien sijoittaminen ja niiden kehittäminen vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan tulevaisuuteen ja esimerkiksi alueellisen kehityksen tasapuolistumiseen.
Itsenäistehtävässä 2 ja 3 tutkimme taajama-alueella asuvia ihmisiä pääkaupunkiseudulla yleisesti, maahanmuuttajien osuutta eri alueilla ja Helsingin Yhtenäiskoulun tulevaisuudennäkymiä. Koko pääkaupunkiseudun väestöstä 96.10% asuu taajama-alueella (taulukko 1). Kouluikäisistä tämä osuus on lähes sama 96.36%. Laskimme myös koulupiirejä apua käyttäen Helsingin yhtenäiskoulun tulevaisuuden näkymiä. Vuonna 2019 Helsingin yhtenäiskoulussa aloittaa 14 uutta koululaista ja aloittavia yläkouluikäisiä on 62. Itsenäistehtävä 2 perusteella vieraskielisiä koululaisia olisi koulussa noin 10.
Harmikseni en ottanut kuvia karttojen työstämisvaiheessa, joten tästä blogiosuudesta tuli hieman tylsän näköinen. Tosin tunnin teemana olikin tuottaa taulukko ja soveltaa kurssilla oppimiamme taitoja.
| Malmin lentokentästä 2km säteellä asuvat | 56672 | |
| Malmin lentokentästä 1km säteellä asuvat | 8687 | |
| Helsinki-Vantaan lentokentästä 2km säteellä asuvat | 10288 | |
| Pahimmalla melualueella asuvat ihmiset Helsinki-Vantaan lentokentästä | 27 | 0.262 % |
| 55db melualueella asuvat ihmiset Helsinki-Vantaan lentokentästä | 11913 | |
| Tikkurilan melualueella asuneet ihmiset vuonna 2002 | 26028 | |
| Ihmiset 500m säteellä asemista | 106691 | |
| Kaikki asukkaat alueella | 490173 | |
| 500 metrin alueella asemista asuvat ihmiset, % | 21.77% | |
| Työikäiset 500 metrin alueella asemista | 73108 | 68.52% |
| Koko alueella asuvat ihmiset | 1042446 | |
| Taajama-alueella asuvat ihmiset, % | 1001830 | 96.10% |
| Kouluikäisiä yhteensä alueella | 114805 | |
| Kouluikäisiä taajamissa alueella | 110629 | |
| Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella, % | 96.36% | |
| Maahanmuuttajien osuus yli 10%, alue | 65 | |
| Maahanmuuttajien osuus yli 20%,alue | 21 | |
| Maahanmuuttajien osuus yli 30%, alue | 13 | |
| Aloittavat kouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa | 14 | |
| Aloittavat yläkouluikäiset Helsingin yhteiskoulussa | 62 | |
| Aloittavat peruskouluikäiset kaikista koulupiirin asukkaista, % | 9.13% | |
| Vieraskielisten määrä kaikista kouluikäisistä koulupiirin asukkaista | 10 |
Taulukko 1. Taulukko Vantaalla ja Pääkaupunkiseudulla lentomelusta kärsivistä, koulupiireistä ja maahanmuuttajien osuuksista niissä.
Omaa Qgis osaamista arvioidessani minulla herää hieman huolia osaamiseni suhteen. Olen kyllä saanut kurssilla tehdyt tehtävät valmiiksi, mutta en aina ymmärrä, miksi joitain asioita tehdään. Koen osaavani uusien vektori- ja rasteritasojen tuomisen ohjelmaan. Lisäksi tiedän, kuinka niissä olevaa dataa tarkastellaan ja missä voidaan laskea asioita. Myös ”Spatial Query”- toiminnon koen hallitsevani hyvin. Myös ”print composerin” ja karttojen visuaalinen esittäminen alkaa luonnistumaan minulta hyvin. Osaan piirtää ja tehdä pisteitä kartalle.
Kuitenkin monesti esimerkiksi kyselyitä tehdessä en tiedä mitä kannattaa raksittaa ja milloin, joka saattaa muuttaa lopputuloksen täysin. Hiomista taidoissa siis löytyy vielä paljon. Monesti yksinkertaiset ja pienet asiat estävät minua saamaan aikaan toivottua lopputulosta. Lisäksi, jos tehtävänanto ei kerro, mitä tulisi tehdä on minun usein hankala soveltaa osaamistani.
Lähteet:
https://www.hs.fi/aihe/malmin-lentokentta/, luettu 27.2.2018
https://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/selvitys.htm, luettu 27.2.2018
https://yle.fi/uutiset/3-5123844, luettu 27.2.2018
https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/, luettu 28.2.2018