Viimeisessä blogin osiossa luovuutemme ja gis-taitomme päästettiin täysin irti, sillä tarkoituksenamme oli luoda jokin mielenkiintoinen kartta jonkin alueen alueellisista eroista. Tehtävä tuntui aluksi hankalalta, koska juuri haluamaani dataa oli vaikea löytää, vaikka internet on täynnä kaikenlaista tietoa ja juuri gis-datallekkin on omistettu monia nettisivuja. Aluksi tarkoituksenani oli tehdä kehitystä kuvaavia maailmanlaajuisia karttoja, mutta maailman mittakaavalla esimerkiksi hdi-luvuista ei löytynyt aineistoja yhdestä paikasta ja yksitellen niiden kerääminen olisi vienyt ikuisuuden.

Yhtenä päivänä päädyin huvikseni lukemaan maantieteen ylioppilaskirjoituksia ja siellä oli tehtävä maailman valtioiden onnellisuuden vertailemiseen liittyvä tehtävä. Inspiroiduin tästä ja etsin kyseisen tehtävän tietolähteen internetistä. Suureksi ilokseni tutkimuksen tekijät olivat laittaneet keräämänsä datan avoimeen käyttöön excelissä (Kuva 1). Kiitos kuuluu heille: Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (2018). World Happiness Report 2018, New York: Sustainable Development Solutions Network, luettu 27.3.2018

Tästä datasta tein kartan, joka kuvaa maailmanlaajuista onnellisuutta (kartta 1). Kartan teossa ilmeni muutamia ongelmia sillä pohjakarttanani toimineessa ”Natural Earth Datassa” ja aineistossani jotkin maat olivat eri nimillä kuin aineistossani, minkä takia niitä ei suoraan voitu yhdistää. Esimerkkinä tästä Kongon demokraattinen tasavalta oli excelissä ”Congo (Brazzaville)” ja Natural Earth Datassa ”The Democratic Republic of the Congo”. Toinen ongelma oli sopivien luokitusten laskeminen legendaa varten. Qgis aloittaa laskemisen aina nollasta, mutta käsittelemäni datan pienin arvo on noin 2,8. Jouduin siis laskemaan itse ja lisäämään kartan luvut manuaalisesti, jotta kartta ei vääristyisi. Huomioikaa myös, että mikään valtio ei ole alle 2,8, vaikka legendassa yksi osio on 0,0 – 2,8. Tämä on virhe minun osaltani.

Tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin arvostelemaan onnellisuutensa nollasta kymmeneen. 0 on huonoin mahdollinen ja 10 paras mahdollinen. Siinä on myös tehty taulukko (Taulukko 1), jossa maiden eroja selitetään kuudella onnellisuuteen vaikuttavalla tekijällä: Bruttokansantuotteella, elinajanodotteella, anteliaisuudella, sosiaalisella tukiverkolla, vapaudella tehdä omia päätöksiä ja korruption määrällä. Näiden lukujen takana on tutkimuksessa VALTAVASTI dataa. Mielestäni taulukon lisääminen blogiin on järkevää, koska pienet valtiot kuten Israel eivät erotu kartassa, vaikka se onkin huomattavasti ympäröiviä valtioita onnellisempi.

Kartasta 1 ja taulukoista 1 voimme havaita, että onnellismpia valtioita ovat Pohjois- ja Keski-Euroopan valtiot sekä Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia. Tämä johtuu todennäköisesti maiden vauraudesta, hyvästä sosiaaliturvasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Selkeästi epäonnellisin maanosa on Afrikka, jossa vain pohjoisen valtiot yltävät keskitasolle. Syitä tähän on monia. Esimerkkeinä huono taloudellinen tilanne, kansaterveyden ongelmat, konfliktit, korruptio ja demokratian toimimattomuus.

Ympäristöstään poikkeavia valtioita on myös havaittavissa kartassa. Euroopassa Ukraina erottu selkeästi ympäristöstään. Syynä tähän on todennäköisesti vuosina 2014-2016 käyty Itä-Ukrainan sota, jossa on tapahtunut konflikteja myös vuonna 2017.  Muita selvästi erottuvia konfliktialueita ovat kartalla Syyria, Afganistan, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan ja Jemen. Kolme viimeisintä ovatkin viiden vähiten onnellisen valtion joukossa. Yksi minua mietityttävä asia on, kuinka Saudi-Arabia on niin korkealla listalla ja Israelin jälkeen onnellisin valtio Lähi-Idässä, vaikka Amnesty Internatinallyn mukaan siellä ihmisoikeuksia rikotaan erittäin vakavasti (https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-north-africa/saudi-arabia/report-saudi-arabia/, luettu 27.3.2018). Myös naisten oikeudet ovat siellä todella huonolla tasolla. On todennäköisttä, että onnellisuus on monilta osin subjektiivista, vaikka on olemassa tutkittuja asioita, jotka lisäävät onnellisuutta.

Ulkomailla syntyneiden kokema onnellisuus

Toinen tekemäni kartta tarkastelee ulkomailla syntyneiden kokemaa onnellisuutta (kartta 2). Tieto on saatu vuosien 2005-2017 välillä tehdyistä gallupeista, joissa ihmisiä pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuuttaan nollasta kymmeneen. Erona tässä on aika, jolta tulokset ovat otettu. Liitin tähän myös Taulukon aineiston datasta (Taulukko 2) (https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf, sivut 30-33, luettu 27.3.2018). Harmillista on, että otoksesta on jäänyt pois monia valtioita erityisesti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta.

Ulkomailla syntyneiden onnellisuus on pitkälti samassa suhteessa valtioissa syntyneisiin nähden. Jälleen samat valtiot ovat listan kärjessä. Näiden lisäksi kartassa erottuvia maita ovat positiivisesti Meksiko, Chile ja Oman, jotka parantavat tulostaan verrattaessa karttaan 1. Negatiivisesti erottuvia valtioita löytyy Euroopasta enemmän, kun tarkistellaan ulkomailla syntyneiden onnellisuutta. Baltian valtioissa ja Kaakkois-Euroopan valtioissa ulkomailla syntyneen väestön onnettomuus erottuu muusta Euroopasta. Lisäksi Kazakstan pistää kartalla silmään.

Suomi on listan kärjessä.  Lisäksi ulkomailla syntyneet tuntevat olonsa Suomessa onnellisemmiksi kuin Suomessa syntyneet. Voidaankin sanoa, että ulkomailla syntyneet Suomessa asuvat ihmiset ovat maailman onnellisin väestöryhmä maailmassa ainakin valtiotasolla (Hyvä me!). Usein huonommista oloista parempiin muuttavat ihmiset ovat onnettomampia kuin kantaväestö, koska heidän lähtökohtansa onnellisuuteen ovat huonommat. World Happiness Reportin mukaan 25% ihmisen onnellisuudesta perustuu tämän lähtömaahan. Sama efekti on päinvastoin. Hyvän onnellisuuden valtiosta huonompaan muuttava on keskimäärin onnellisempi kuin valtion kantaväestö.

Onnellisuus laskussa?

Viimeinen karttani (kartta 3) esittää ihmisten kokeman onnellisuuden kehittymistä vertailtaessa vuosien 2008-2010 tuloksia vuosiin 2015-2017. Kartta on ehkä hieman hämäävä, koska vain 2 tumminta sinisen sävyä tarkoittaa, että ihmiset ovat onnellisia. Tämä tarkoittaa, että 52%:sa tutkimuksen valtioista onnellisuus on laskenut. Tosin tarkkaa ihmislukua on vaikea sanoa, koska esimerkiksi Kiinassa, jossa on paljon ihmisiä onnellisuus näyttäisi olevan nousussa. Monissa valtioissa merkittävää muutosta ei ole myöskään tapahtunut.

Kartalla silmäänpistävin valtio on Venezuela, jossa onnellisuus on laskenut yli kaksi kertaa niin paljon kuin eniten nousseen Togon luku. Venezuelassa on käynnissä taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Virpi Salojärvi kirjoittaa Venezuelan tilanteesta artikkelissa ”Mitä Venezuelassa tapahtuu” 15.8.2017 (http://politiikasta.fi/mita-venezuelassa-tapahtuu/, luettu 27.3.2018).  Hän kertoo ongelmien johtuvan pitkälti demokratian vääränlaisesta käyttämisestä ja vallan keskittymisestä presidentti Moduron käsiin. Lisäksi maa kärsii ruoka ja lääkepulasta. Tämän lisäksi valtion talous on heikentynyt öljyn hinnan laskun ja inflaation myötä. Muita merkittävästi onnellisuudessa laskeneita valtioita ovat Syyria, Jemen, Malawi ja Turkmenistan.

Afrikka on paljolti kahtia jakautunut. Siellä sijaitse eniten onnellisuudessa nousseita valtioita, mutta myös monia paljon laskeneita. Afrikan tilanne on hyvin valtiokohtaista. Guineanlahden rannikkovaltioissa ja Marokossa kasvu on suurta.  Kuitenkin esimerkiksi Malawi, Madakaskar ja Sambia ovat laskeneet onnellisuudessaan huomattavasti.

Euroopassa jo aiemmin mainitsemani Ukraina erottuu joukosta. Lisäksi esimerkiksi Kreikassa, Italiassa ja Albaniassa onnellisuuden alentumista voidaan pitää merkittävänä. Suomessa onnellisuus on noussut hieman, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa luku on laskusuunnassa. Ne ovat silti taulukossa 1. toinen ja kahdeksas kaikista valtioista.

Onnellisuus todellisuudessa

Käyttämäni aineisto on hyvin kvantitatiivista, eikä se kerro koko totuutta onnellisuudesta. Muutenkin onnellisuus käsitetään eri tavalla erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Toiselle ihmiselle 7/10 saattaa tarkoittaa eri asiaa kuin toiselle. Tämän takia aiheesta tarvittaisiin myös kvalitatiivista tutkimusta. Minua myös mietityttää, miten Suomi on niin korkealla masennus- ja itsemurhatilastoissa vaikka sen väitetään olevan maailman onnellisin maa. Tämä on nähtävissä esimerkiksi kartta neljästä, joka perustuu PLOS Medicinen tekemään tutkimukseen ”Burden of Depressive Disorders by Country, Sex, Age, and Year: Findings from the Global Burden of Disease Study 2010” (http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1001547, luettu 27.3.2018).

Tämän lisäksi on havaittu, että talouskasvu ei suoraan lisää onnellisuutta. Länsimainen käsitys materiaalisesta onnellisuudesta ja asioiden ostamisesta ei tutkitusti lisää onnea. Varallisuus kuitenkin mahdollistaa monia asioita, jotka tekevät ihmiset onnelliseksi. Tärkeimmät onnellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat ihmissuhteet, terveys, maailmankatsomus ja varallisuus. Vaikka Suomessa 8/10 ihmisestä pitää itseään onnellisena jättää se silti jäljelle miljoona ihmistä, jotka eivät koe olevansa onnellisia. Tekemistä siis riittää. Kuitenkin mielestäni tekemäni kartat ovat hyvin suuntaa-antavia ja onnellisuutta voi tiettyyn pisteeseen asti mitata luvuilla, koska monet siihen vaikuttavat tekijät ovat universaaleja ja Suomi voi olla ylpeä ensimmäisestä sijastaan. Ei pidä vaipua epätoivoon ja tähän on varmaan hyvä lopettaa tämä kurssi!

Lähteet:

Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (2018). World Happiness Report 2018, New York: Sustainable Development Solutions Network, luettu 27.3.2018

https://www.amnesty.org/en/countries/middle-east-and-north-africa/saudi-arabia/report-saudi-arabia/, luettu 27.3.2018

http://politiikasta.fi/mita-venezuelassa-tapahtuu/, luettu 27.3.2018

M. Fisher, Washington Post, 7.9.2013, https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2013/11/07/a-stunning-map-of-depression-rates-around-the-world/, luettu 27.3.2018

http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1001547, luettu 27.3.2018

Kuudennen viikon kurssikerta alkoi mukavasti ulkoilun merkeissä, kun meidät päästettiin itse tekemään aitoa kenttätutkimusta Helsingissä muun muassa eri paikkojen saavutettavuudesta, viihtyvyydestä ja ihmisten määrästä. Auringon paiste ja kirpakka pakkanen toivat mukavaa vaihtelua usein huonoilmaiseen atk-luokkaan. Saimme myös todistaa vanhaa sanontaa kylmyys on pukeutumisasia, kun keräsimme pistetietodataa Epicollect5 puhelinsovellukseen ilman hanskoja ja pipokin taisi jäädä kotiin. Pienen reippailun jälkeen saimme ihailla tulosta luokassa, jossa opiskelijat olivat keränneet dataa yhteen tietokantaan pisteinä, mistä löytyi kuvia ja arvosteluja yhdestä viiteen.

Näin helppoa on siis tuottaa maantieteellistä tutkimusaineistoa. No täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimuksemme tulokset ovat hyvin subjektiivisia riippuen esimerkiksi päivän- ja vuodenajasta. Kävimme muun muassa Sörnäisten Vaasanpuistikossa, joka näin päiväsaikaan on hyvin erilainen kokemus kuin pimeänä perjantai-iltana. Tosin saavutettavuus on ihan 5/5 metroaseman johdosta, kuten Eveliina Sirola blogissaan esittää (https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/26/behind-the-scenes-mantsa-on-kivaa/, luettu 28.2.2018). Myös tutkijan oma mielipide pääsee tässä kohtaa suureen rooliin, sillä esimerkiksi itse koen oloni turvalliseksi oikeastaan missä tahansa liikun, mutta joku toinen ei välttämättä.

Onneksi datan keruu onnistuu myös sisällä mukavasti koneen äärellä istuen. Tähän käytimme Qgisiin lisättävää pluginiä ”Google StreetViewiä”, jossa tuotimme Helsingin keskustassa pisteitä ja arvioimme niiden kaupallisuutta. Tässäkin työssä arvioimme kuinka paljon näemme kuvassa kauppoja yhdestä viiteen. Yhden korttelin kierrettyämme pystyimme alkamaan tutkimaan tuloksiamme. Minun täytyy kuitenkin myöntää pudonneeni pahasti kärryiltä, kun pisteitä piti interpoloida. Ymmärsin kuitenkin, mitä sillä haetaan. Eri arvot tuottavat kartalle eri näköisen alueen sen mukaan, kuinka suuria arvoja eri pisteet ovat saaneet, koska niiden väliin muodostuu alue, joka mukailee pisteiden arvoja niiden väliltä.

Itsenäistehtävät ja niiden sovellus opetukseen

Itsenäistehtävänä meillä oli tuottaa karttoja maailmanlaajuisista hasardeista. Karttoja tuli tuottaa yhdestä kolmeen ja valitsin aiheikseni maanjäristykset (Kartta 1) ja aktiiviset tulivuoret (Kartta 2). Mielestäni näitä on hyvä tutkiä yhdessä, koska ne liittyvät toisiinsa ja esiintyvät usein samoilla alueilla. Karttojen luomiseksi käytin netistä löytyvää ilmaista tilastotietoa, jota löytyy yllättävän paljon. Lisäksi innostuin vielä tuottamaan kolmannenkin kartan, joka esittää löydettyjä meteoriitteja maan päällä (kartta 4).  Itse karttojen tuottaminen tapahtui excelissä ja niistä kuului muodostaa csv (comma separated value)-tiedosto, jotta ne voidaan liittää Qgisiin. Tehtävänämme on pohtia miten, näitä karttoja voitaisiin hyödyntää opetuskäytössä.

Kartalla yksi näemme yli kuuden magnitudin  richterinasteikolla mitattuna tapahtuneet maanjäristykset. Päätimme rajata järistykset kuudesta ylöspäin, koska silloin ne alkavat olemaan vaaraksi ihmisille. USGS:n  (United States Geological Survey) mukaan 6-7 magnitudin maanjäristys aiheuttaa tuhoa erityisesti huonosti rakennetuissa ympäristössä ja tiheästi asutuilla alueilla (https://earthquake.usgs.gov/learn/topics/mag_vs_int.php, luettu 1.3.2018). Jos tarkastelemme karttaa, erityisesti Tyynen valtameren länsiosissa tapahtuu paljon maanjäristyksiä. Tämä on siitä merkittävää, että erityisesti Kaakkois-Aasian valtiot ovat tiheään asuttuja ja monessa niistä infrastruktuuri ei ole kovin hyvällä tasolla.

Mielestäni kartta havainnollistaa hyvin maanjäristysten sijainteja maailmanlaajuisesti ja tätä kautta oppilaita voisi valistaa niiden aiheuttamista tuhoista. Maanjäristykset aiheuttavat maan liikettä, joka rikkoo ihmisten rakentamia asioita, joka on suoraan vaaraksi ihmisille. Se on myös taloudellisesti todella tuhoisaa valtioille. Maanjäristykset voivat myös välillisesti aiheuttaa muita luonnonhasardeja, kuten maavyöryjä ja tsunameja. Muun muassa 2000-luvulla on tapahtunut monia historian tuhoisimmista luonnonkatastrofeista, kuten vuoden 2004 Intian valtamerellä tapahtunut tsunami ja vuoden 2011 Tohokun maanjäristys, joka on rahallisesti maailman historian tuhoisin luonnonkatastrofi kirjoittaa Becky Oskin artikkelissa  ”Japan Earthquake & Tsunami of 2011: Facts and information” (https://www.livescience.com/39110-japan-2011-earthquake-tsunami-facts.html, luettu 1.3.2018).

Kartta 2 esittää aktiivisia tulivuoria maailmanlaajuisesti. Tulivuoret sijaitsevat paljolti samoissa kohdissa kuin maanjäristyksetkin. Tämä johtuu siitä, että molemmat hasardit ovat yhteydessä litosfäärilaattojen liikkeeseen, kuten kartasta 3 voidaan havaita.(https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics#/media/File:Plates_tect2_en.svg, luettu 8.1.2018). Opetettaessa näiden yhteys on hyvä esittää ja tekemistäni kartoista tämä näkyy mielestäni hyvin. Tulivuoria on monenlaisia riippuen niiden sijainnista ja magman rakenteesta. Kartta olisi infromatiivisempi, jos eri tulivuorityypit näkyisivät siinä, kuten Marisa Nurminen  blogissaan ”Kurssikerta 6: Pakkasta ja hasardeja” (https://blogs.helsinki.fi/marisa/2018/02/27/kurssikerta-6-pakkasta-ja-hasardeja/, luettu 1.3.2018) on tehnyt. Opetuksessa on myös tärkeä esittää, että tulivuoria esiintyy myös siellä, missä maanjäristyksiä ei. Selkeimmin tämä näkyy Afrikassa lähellä Afrikanlaatan ja Arabianlaatan erkanemisvyöhykettä. Tämä johtuu siitä, että maanjäristykset sijaitsevat yleensä litosfäärilaattojen törmäämis- ja sivuamisvyöhykkeillä, kun taas tulivuoria esiintyy myös niiden erkanemiskohdissa.

Kartan 4, joka esittää löydettyjä meteoriittien jälkiä ja kokoa luomisessa tarvittiin pientä hienosäätöä excelissä. Jotta meteoriittien koot pystytään erottelemaan, täytyy aineiston ”mass, g”-kolumnista poistaa pilkut. Lisäksi muutin massat grammoista kilogrammoihin jakamalla ne tuhannella Qgisissä. Tämän jälkeen muutin molemmat ympyröiden värit ja koot, jotta se havainnolistaisi eri kokoisten kappaleiden eroja. Karttaa tehdessäni minua alkoi kiinnostaa suurimmat meteoriitinjäljet. Yksi näistä on Namibiassa sijaitseva Hoba meteoriitti on suurin löydetty meteoriitti maapallolla (https://geology.com/records/largest-meteorite/, luettu 1.3.2018). Sen on arvioitu iskeytyneen maahan 80 000 vuotta sitten ja painaneen 66 000 kiloa. Tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että netistä saatavat aineistot eivät välttämättä ole täysin luotettavia, sillä esimerkiksi meteoriittiaineistossa kyseinen meteoriitti on merkitty painaneen 60 000 kiloa. Lisäksi kartassa 2 näyttää siltä, että Ruotsissa sijaitsisi tulivuori, vaikka tämä ei pidä paikkaansa.

En osaa sanoa kartan neljä pedagokista arvoa, koska meteoriitit eivät ole erityisen suuri uhka ihmisille, koska suuria meteoriitteja iskee maapalolle niin harvoin. Kartassa näkyvät kaikki löydetyt meteoriitit, joka saattaa hämätä oppilaita luulemaan, että niitä osuisi maahan todella usein. Matt Blaken ja Mario Ledwithin kirjoittamassa Daily Mailin artikkelissa ”Meteor that crashed in Russia is the largest to have hit earth in more than a 100 YEARS, claim scientists” (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2280920/Meteor-crashed-Russia-largest-space-rock-hit-earth-century-claim-scientists.html, luettu 1.8.2018) kerrotaan, kuinka suurin isku maahan yli sataan vuoteen vahingoitti vain noin 1500:taa ihmistä, joka ei ole erityisen suuri luku, jos sitä verrattaan esimerkiksi maanjäristysten aiheuttamiin uhrilukuihin.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/26/behind-the-scenes-mantsa-on-kivaa/, luettu 28.2.2018

https://earthquake.usgs.gov/learn/topics/mag_vs_int.php, luettu 1.3.2018

https://www.livescience.com/39110-japan-2011-earthquake-tsunami-facts.html, luettu 1.3.2018

https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics#/media/File:Plates_tect2_en.svg, luettu 1.3.2018

https://blogs.helsinki.fi/marisa/2018/02/27/kurssikerta-6-pakkasta-ja-hasardeja/, luettu 1.3.2018

https://geology.com/records/largest-meteorite/, luettu 1.3.2018

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2280920/Meteor-crashed-Russia-largest-space-rock-hit-earth-century-claim-scientists.html, luettu 1.3.2018