Viimeinen kurssikerta: Syntymä, kuolema ja muuttoliike

Kaikella on aikansa ensin synnytään ja sitten kuollaan. Se vain on elämän kiertokulkua. Välillä ihastuttava ja välillä vihastuttva kurssiblogini sai alkunsa 27.1.2018 ja valitettavasti hänen aikansa on tullut kohti loppua ja on aika muuttaa kohti uusia tuulia ja siirtyä bittitaivaaseen.

Viimeisellä kurssikerralla meillä oli tarkoituksena tehdä itse omia karttoja täysin itse valitsemistamme aiheista. No ensin piti etsiä aineistoa, jonka pohjalta voisin lähteä toteuttamaan kartta-luomusta. Itseasiassa aineiston etsiminen vei yllättävän kauan aikaa. Aina kun sain idean tajuan että se ei olekkaan sittenkään maiilman paras idea… 😀 Välillä se kyllä alkoi turhauttamaan… No aineisto löytyi vihdoin ja viimein tilastokeskuksen sivuilta tuntien kaivamisen jälkeen ja päästiin tosi toimiin QGIS:n syövereihin.

Omaksi aineistokseni valitsin syntyvyyden ja kuolleisuuden sekä kokonaisväestönmuutoksen. Loihdin kolme erilaista karttaa. Ensimmäisessä kartassa kuvasin syntyvyyttä. Voimme huomata, että suurin syntyvyys on Uudellamaalla ja matalin syntyvyys Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo maakunnissa. Kuvassa 2 on kuvattuna Suomen maakuntien kuolleisuus samaisena vuonna, kuin syntyvyys. Korkein kuolleisuus on Uudellamaalla ja matalin kuolleisuus on Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat kulkeneet melkein käsikädessä viimeisten vuosien aikana Suomessa. Ylen mukaan vuosi 2016 oli kuitenkin poikkeuksellinen. Syntyvyyttä ja kuolleisuutta verrattaessa väestö käänyti ensimmäistä kertää laskuun. Ainoastaan muuttoliike, joka on otettu huomioon Kuvassa 3, näkyy Suomen kokonaisväestönmuutos vuonna 2016 maakunnittain.

Kuva 1: Suomen syntyvyys vuonna 2016 maakunnittain.
Kuva 2: Suomen kuolleisuus vuonna 2016 maakunnittain.
Kuva 3: Suomen kokonaisväestönmuutos vuonna 2016 maakunnittain.

Lainatakseni ystäviäni Kiaa ja Tuulia olen erittäin ylpeä saavutuksistani ja siitä, että sitä hienoista kehittymistäkin QGIS:in saralla on ollut havaittavissa, sillä suoriuduin karttojen tekemisestä lähes tulkoon täysin itsenäisesti. Alkutasonikin huomioon ottaen ennakko-odotukset eivät olleet kovin korkealla. En voi sanoa, että olisin lähelläkään QGIS-velhon taitoja, joten parantamisen varaa on! Ehkä harjoitus tekee minusta vielä joku päivä VELHON!

Kiitos ja Anteeks!!! <3

Lähteet:

Yle Uutiset: Merkittävä käännevuosi Suomen väestössä: Syntyneitä vähemmän kuin kuolleita 25.1.2017                                              https://yle.fi/uutiset/3-9422166 (Luettu: 23.3.2018)

Kivisilta, Kia. 7. kerran onni (22.3.2018)  https://blogs.helsinki.fi/kiakivis/2018/03/22/7-kerran-onni/                                (Luettu: 23.3.2018)

Lahin, Tuuli. No, olenko mä nyt GIS-velho? (14.3.2018)  https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/03/14/no-olenko-ma-nyt-gis-velho/ (Luettu: 23.3.2018)

Kuudes kerta: Tanner tytisee ja laava lentää!

Hienosti edellisessä blogitekstissäni hehkutin ja olin varma, että saan blogin viimeisetkin tekstit valmiiksi. No se meni pieleen kun Pinomäen Jaskan lukemiset. Ensin sairastuin ja olin pari päivää vuodepotilaana ja sivistin itseäni katsomalla muutaman Disney- elokuvan. Sen jälkeen tanner alkoi tytisemään ja kaikki palikat alkoivat vaihtamaan paikkojaan kalenterissani, samoin ”vapaa-aika”, jolloin minulla on aikaa kirjoittaa blogia. No dedlinet alkaa paukkua ja laavan on lennettävä eli ”tieto ja taito” on tuotava teidänin näkyville tänne blogin puolelle.

Kuudennella kurssikerralla, josta sattumoisin on jälleen vierähtänyt muutama viikko, harrastimme hieman hyötyliikuntaa samalla kuin keräsimme aineistoa  kännykkä sovelluksen avulla. Sen jälkeen tutkaillimme yhdessä keräämäämme aineistoa. Toinen harjoitustehtävä koski Helsingin alueen kaupallisuutta ja minun karttani meni täysin pieleen, koska olin ehken ymmärtänyt tehtävän annon hieman väärin.

Itsenäisen tehtävän tarkoituksena oli tuottaa opetuskäytöön soveltuvia karttoja maanjäristysten, meteoriittien tai tulivuorten sijainnista maapallolla. Tämä oli itselleni opettavainen ja tärkeä harjoitus, koska pyrin itsekin opettajaksi. Tein kaksi karttaa, joissa esimäisessä (Kuva 1) esitetään voimakkaiden maanjäristysten esiintymistä maanpallolla 2000-luvun alusta alkaen. Toisessa (Kuva 2) on kuvattu maapallon tulivuorten sijaintia. Voimme huomata molemmista kuvista, että maanjäristykset ja  suurin osa tulivuorista sijaitsevat nykyisten litosfäärilaattojen saumakohdissa, kuten voimme Kuvasta 3 havaita. Myös Saku  on omassa blogissaan havainnut samaisen korrelaation.

Vertailessamme Kuvaa 1 ja Kuvaa 3, voimme myöskin havaita yhtymäkohdan, että voimakkaimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet subduktio- eli alityöntövyöhykkeellä. 2000-luvun suurimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet molemmat Aasiassa subduktiovyöhykkeillä. Helsingin yliopiston seismologisen instituutin mukaan 2000-luvun voimakkain järistys tapahtui Sumatran saaren edustalla tapaninpäivänä 2004. Järistyksen voimakkuus oli 9.1 magnitudia ja tapahtui vain 10 km syvyydessä. Toinen 9 magnitudin maanjäristys tapahtui reilut seitsämän vuotta sitten 11.3.2011. Järistys tapahtui Japanin Honshun saaren itäpuolella ja tapahtui 32 km syvyydessä. Molemmat järistykset olivat erittäin voimakkaita ja molemmissa tapauksissa järistykset tapahtuivat merellä, tämän seurauksena molempien järistysten seurauksena muodostui tsunami, jonka vuoksi sekä kuolonuhrit että taloudelliset tappiot nousivat korkeiksi.

Kuva 1: 2000-luvun alusta alkaen havaitut yli 6.0 magnitudin maanjäristykset.

 

Kuva 2: Maapallolla sijaitsevat aktiiviset tulivuoret.

 

Kuva 3: Litosfäärilaattojen sijainti ja niiden liikesuunnat.

Mielestäni tehtävä oli minun osaamiselleni (taitotaso: tyydyttävä) mieleinen sillä en kokenut suurempia hankaluuksia, enkä saanut itkupotkuraivareita kotona. Osasin tehdä tehtävän itsenäisesti Artun ohjeita hyödyntäen tietenkin. Sain jopa hieman itsetunnon kohotusta että en ole aivan p***a QGIS:in käyttäjä.

Lähteet:

Saarimaa, Saku. 6. kurssikerta (5.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/ssaku/2018/03/05/6-kurssikerta/        (Luettu: 23.3.2018)

Google kuvahaku: https://www.google.fi/search?q=litosf%C3%A4%C3%A4rilaatat&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj1ze_JiYPaAhUlAZoKHVVkAMwQ_AUICigB&biw=1422&bih=655 -> http://unpedazomexicano.blogspot.fi/2014/09/endogeeniset-ilmiot.html (Luettu: 23.3.2018)

Helsingin yliopiston seismologian instituutti: Intian valtameren maanjäristys 26.12.2004 http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suuret/Intianvaltamerenmj04.html (Luettu: 23.3.2018)

Helsingin yliopiston seismologian instituutti: Maa järisi Japanissa 11.3.2011  http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suuret/Japani_2011.html (Luettu: 23.3.2013)

Viides kerta: Osui ja upposi!

Viides kurssikerta tuli ja meni! Onneksi ihana Arttu suostui siirtämään kurssikertamme maanantaille tutun tiistai iltapäivän sijasta, jotta kaikki pääsi maistelemaan makoisia pullia ja nauttimaan lämmittävästä kaakaosta laksiaisriehan merkeissä.

Olin tuttuun tapaani valmistautunut henkisesti tunnille ja varautunut ottamaan useamman oikean suoran ja vasemman koukun suoraan päin pläsiä QGIS:ltä. Harjoitusten edetessä pääsin vauhtiin ja sain kuin sainkin tehtäviä tehtyä… Kunnes toisen tehtävän viimeisessä vaiheessa QGIS tapansamukaan kaatui ja minä yritin hieman rumasti  manaten saada hänet toimimaan! Lähellä tunnin viimeisiä hetkiä päätin kuitenkin luovuttaa ja myöntää että QGIS oli toistaiseksi tyrmännyt minut! Olin jo myöhässä enkun tunnilta, jonne saavuin noin 30 min myöhässä. Minulta oli tunnilla kuitenkin jäänyt tekemättä virallinen osuus, joka oli tänne blogiinkin raportoitava…

Kauniina aamuna viime viikolla päätin ottaa airot käteeni ja soutaa maaliin voittajana! No toisin kävi… QGIS ampui, osui ja sen seurauksena pienoinen veneeni päätyi järven pohjaan useamman tunnin äyskäröinnin jälkeen.

Kuten ystäväni Tuuli kertoo omassa blogissaan kohtasin täysin saman ongelman eli vektoritasojen tallenusmuotojen eriävyyden. Eteenkin pisteaineiston kanssa minulla oli ongelmia, sillä en osannut yhdistää saman arvoisia tietoja keskenään vaikka kokeilin ensin sitä toista työkalua, jonka nimeä en juuri nyt muista ja sen jälkeen Dissolvea. Eli tämän vuoksi en saanut vektorikantoja yhdistettyä keskenään oikein, jotta olisin saanut luotua oikean näköisen kartan. Konsultoin asiassa myöskin Kiaa, jonka kanssa vietin ainakin  tunnin (voi olla että meni parikin tuntia… :D) puhelimessa pohtien miten pääsisimme oikeaan lopputulokseen. Hänkään ei valitettavasti onnistunut karttaa blogiinsa loihtimaan.

Sain kuitenkin tehtävän lukuarvot selvitettyä ja ne ovat esitettynä alla olevassa taulukossa. Varpu on omassa blogitekstissään listannut loppuun mitä hän osaa ja missä kokee vielä parantamisen varaa. Voin samaistua aika pitkälti tuohon listaan oman osaamiseni suhteen. Minulla on kuitenkin vielä ongelmana sen että unohtelen missä mikäkin nappula sijaitsee ja saatan joutua käyttämään muita enemmän aikaa seikkaillessani QGIS- meressä.

Taulukko 1: Uima-altaallisten ja saunallisten talojen sijaintiin liittyvää tietoa

Uima-altaalla varustettuja taloja pääkaupunkiseudulla (kpl)                                   856
Henkilöt, jotka asuvat uima-altaallisessa talossa (kpl)                                12170
Uima-altaalliset omakotitalot (kpl)                                    345
Uima-altaalliset paritalot (kpl)                                     158
Uima-altaalliset rivitalot (kpl)                                     113
Uima-altaalliset kerrostalot (kpl)                                     181
Saunallisia taloja (kpl)                                21922
Saunalliset talot kaikista taloista (%)                                   24,2

Lähteet:

Lahin, Tuuli. Kerta 5: Itsenäistehtävät ovat liikaa QGIS:lle (19.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/02/19/kerta-5-itsenaistehtavat-ovat-liikaa-qgislle/ (Luettu: 8.3.2018)

Kivisilta, Kia. Kerta 5. ja taisteluiden taistelu (2.3.2018)     https://blogs.helsinki.fi/kiakivis/2018/03/02/kerta-5-ja-taisteluiden-taistelu/ (Luettu: 8.3.2018)

Savolainen, Varpu. Verta ja hikeä, mutta ei kyyneleitä! (…vielä) (26.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/sadvarpu/2018/02/26/verta-ja-hikea-mutta-ei-kyyneleita-viela/ (Luettu: 8.3.2018)

Neljäs kerta: Pikselien viemää…

Jälleen kerran olen saanut itselleni aikaa kirjoitteluun ja olen pakotetusti istumassa koneen ääressä vailla tekemistä! Kunnes kuin salama kirkkaalta taivalta saan ajatuksen, että voisin käyttää tämän luppoajan kerrankin hyödyksi, enkä selailla kaiken mailman tarjouslehtiä ja lukea erittäin viihdyttäviä ja laadukkaista iltapäivälehtiämme.

Neljännellä kurssikerrallamme jatkoimme puuhastelua jo hieman tutuksi tulleen QGIS- ohjelman kanssa. Edellisillä kurssikerroillamme olemme käyttäneet harjoituksissa vektorimuotoista aineistoa ja tämän kerran tavoitteena olikin saada rasterit ruotuun! No helpommi sanottu kuin tehty ainkin minun kohdallani :D. Tunnin loputtua pikselit vain vilisivät silmissä kuin missäkin diskopallossa.  Eveliina oli omassa blogitekstissään: Neljäs kerta toden sanoo kuvannut mielestäni erinomaisesti kurssikerran aikana läpikäydyt harjoitukset.

Itse tein ”kartan” joka on nähtävissä kuvassa 1 Yli 65- vuotiaiden henkilöiden sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. En todellakaan tiedä mitä on tapahtunut mutta tallennnuksen yhteydessä ruudut jäivät mutta kaikki muu legendaa, mittakaavaa ja pohjoisnuolta lukuunottamatta päättivät kadota. Kurssin loppuessa minulla oli kiire lähteä tunnilta, joten olen todennäköisesti painanut jotakin nappulaa ja onnistunut kadottamaan kaiken muun taustadatan kartastani… Tämä on niin sitä minun tuuriani 😀 Niin kaunis kuin karttani olikin niin nyt se on vain ruudukko… Kuvan tulisi olla  jannikan  kyseisen kurssikerran blogitekstissä: Ruutuja, ruutuja, ruutuja olevan kuvan 2 näköinen. Hän on myös käsitellyt hyviä näkökulmia Suomen väestön muutoksesta ja siita euraavasta huoltosuhteen muuttumisesta, mitä karttamme aihekkin sivuaa.

Kuva 1: Yli 65- vuotiaiden henkilöiden sijoittuminen pääkaupunkisudulla

Kiireet ovat viimein hellittäneet remontin, muuton ja töiden osalta, vaikkakin uusi ihana kotini onkin muuttolaatikoiden ja nyssyköiden ja pussukoiden vallassa ja imurini ei ole kaikkia remonttipölyjä saanut joka nurkasta kitusiinsa. Uskoisin siis, että viimeisten kolmen kerran materiaalit päätyvät blogin seinälle tuota pikaa ja ehkä saan jopa viettää ensiviikolla muutaman lomapäivän siivoillessa ja järjestellessä tavaroita oikeille paikoilleen.

Lähteet:

Sirola, Eveliina. Kurssikerta 4: Neljäskerta toden sanoo (7.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/07/neljas-kerta-toden-sanoo/ (Luettu: 2.3.2018)

Brofelt, Jannika. Ruutuja, ruutuja, ruutuja (17.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/brofeltj/2018/02/17/ruutuja-ruutuja-ruutuja/       (Luettu: 2.3.2018)

Kolmas kurssikerta: Vettä yli laidan…

Mä oon täällä taas! Valitettavan pitkän tauon jälkeen pääsin vihdoin pinnalle ja sain kalenteriini tilaa aina niin ihanalle blogilleni parin viikon upoksissa olon jälkeen. Viime viikot ovat olleet TODELLA KIIREISIÄ ja muistettavaa on ollut TODELLA PALJON! Kiireestä ja aivokapasiteettini hetkellisestä ylikuormituksesta johtuen aivoni ovat joutuneet deletoimaan osan sinne kertyneistä tiedoista ja muistikuvista. Tästä jouhtuen en todellakaan muista mitä kaikkea olemmen kaksi viikkoa sitten olleella kurssikerralla tehneet… Hups! Onneksi minulla on kuitenkin viisaampia kanssa tovereita, jotka ovat päivittäneet omia blogejaan hieman aktiivisemmin kuin minä, jotta pääsin verestämään niitä harmaan hauraita muistoja, joita aivojeni syövereistä onnistuin kaivamaan.

Kurssitoverini Jannikan tapaan suljin kilttinä tyttönä harjoitus tehtävän Afrikan timangeista ja hieman eripuraa harrastavien ukkeleiden alueista, ennen kuin olin sitä ehtinyt tallentamaan. Eihän sille mitään voi jos aivot ovat hienoisen sumun vallassa ja aivosolut eivät liiku toivotulla nopeudella.

Tämän kertaisen postauksen otsikko kertoo jo hieman ponnisteluista kohti kurssin varsinaista tehtävää kohtaan. Olin hyvin lähellä upota. Onneksi ihana Jannika tuli ja pelasti munut uppoavasta veneestä tuomalla muutaman äyskärin veden pois heittämistä varten. Tunnin aikana karttani ei saanut mahdollisuutta valmistua QGIS:in kettuillessa minulle kaatumalla juuri silloin kun olin saavuttanut, jonkin kriittisen etapin ja olisi ollut tallentamisen vuoro. No se tarkoitti sitten sitä että piti ottaa läppäri kauniiseen käteen ja alkaa tappelemaan! Tasaisen soutukilpailun tuloksena sain voiton kotiin ja Kuvan 1 kartta esitys oli vihdoin valmis!

Voimme havaita Kuvan 1 perusteella, että tulvariski ja järvisyys korreloivat keskenään. Mitä suurempi alueen järvisyys on sitä pienempi tulvariski alueella on. On nyös huomattava, että suurimmat tulvariski alueet sijoittuvat rannikon alavimmille alueille. Esimerkiksi Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Pienin tulvariski vastaavasti on Lapin, Järvisuomen ja Vaara-Suomen alueilla.

Kuva 1: Suomen valuma-alueiden tulvariski ja järvisyys. Alueiden väritys kertoo riskin suuruudesta. Mitä tummempi alue on sitä suuremmalla todennäköisyydellä alue kokee tulvia. Järvisyys on kuvattuna palkeilla. Alueen järvisyys vaikuttaa huomattavasti alueen tulvariskiin.

Olen tyytyväinen omaan karttaani. Valitsin väreikseni oransihtavan väripaletin kuvamaan alueiden tulvariskiä ja sinisen kuvaamaan alueiden järvisyyttä. Valitsin oranssin sen vuoksi, että punainen oli mielestäni liian voimaksa kuvamaan kyseistä riskiä koska tilanne ei kuitenkaan ole todella vaarallinen, mutta esimerkiksi sininen väri oli mielestäni koska kyseessä on kuitenkin riskin kuvaaminen. Järvisyyttä kuvatessa turvauduin tuttuun tummansinisen sävyyn, joka kuvaa vettä, mutta on myös tarpeeksi tumma erottautumaan muusta esityksestä. Olen Tuulin  ja Vivin  tapaan pohtinut järvisyyttä kuvaavien palkkien prosenttuaalista kuvaustapaa ja vahvin veikkaukseni on että palkit kuvaavat tietyn valuma-alueen kokonaispinta-alan ja järvirn pinta-alan suhdetta toisiinsa ja viimeisenä suhdetta toisiin valuma-alueisiin.

Lähteet:

Brofeld, Jannika. Africaa ja tulvia (8.2.2018)  https://blogs.helsinki.fi/brofeltj/2018/02/08/africaa-ja-tulvia/ (Luettu 15.2.2018)

Lahin, Tuuli. Kerta 3. Vettä kengässä 😮 (31.1.2018) https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/01/31/kerta-3-vetta-kengassa-o/ (Luettu: 15.2.2018)

Tarkka, Vivi. Haloo! Tulvariski! (31.1.2018) https://blogs.helsinki.fi/vivitark/2018/01/31/haloo-tulvariski/ (Luettu: 15.2.2018)

Toinen kurssikerta: Mercator ja Suomineidon suuri pää

Viime viikkoisen räpiköinni jälkeen ajattelin, että se oli vain alun kankeutta ja kyllä se siitä sitten lähtee lentoon, kuhan vain tutustuu koneistoon hieman paremmin. No minulle selvisi hyvin pian, että tämänkin kertaiset toivon rippeet vedettiin heti alkujaisiksi pöntöstä alas kun Arttu ilmoitti ”hylkäävänsä” meidät puolessa välissä tuntia. Meidän oli osattava lentää 1000 kilometrin matka vain 500 kilometrin lentoptrooli määrällä… Mahdotonta!

No teoriaosuus sivutettiin, joka oli minun kannaltani erinomainen ratkaisu. En olisi muuten varmastikkaan saanut edes ensimmäistä karttaesitystäni valmiiksi. Tunnin aiheena oli eri projektioiden ja niiden pinta-alojen vertailu. Artun avustuksella harjoittelimme QGIS:in saloja. Oppimisen kannalta toistoilla on tutkitusti tärkeä merkitys ja tähän pyrimme tämän kertaisen tunnin aikana. Artun klikkailuita seuraten sain valmiiksi ensimmäisen karttaesitykseni, jonka tulos on nähtävillä kuvassa 1. Kuten voimme kuvasta 1 huomata Lambertin ja Mercatorin projektioiden väliset pinta-ala eroavaisuutet ovat todella merkittävät. Mercatorin projektio kuvaa pinta-alat lähes kolme ja jopa yli seitsämän kertaa suuremmiksi kuin Lambertin projektio. Erot Mercatorin projektiossa kasvavat todella voimakkaasti siiryttäessä etelästä kohti pohjoista. Roope on havainnollistanut blogissaan erinomaisesti, minkä vuoksi Lambertin ja Mercatorin projektioilla on näin suuret eroavaisuudet. Tästä johtuen Mercatorin projektio ei ole paras mahdollinen kuvattaessa etelä-pohjois-suunnassa olevia pitkiä valtioita, sillä se antaa alueesta todella vääristyneen kuvan.

Kuva 1: Lambertin ja Mercatorin projektioiden pinta-ala erot prosenttuaalisesti esitettynä. Eroavaisuudet kasvavat etelästä pohjoiseen mentäessä. Eroavaisuudet ovat noin 300-700%.

Kun olimme saaneet ensimmäisen karttaesityksen valmiiksi oli aika ottaa omat siivet alle ja lähteä lentoon pikakurssin avulla. Voisin samaistua Tuulin tunteeseen kun hän kävi vieräyttämässä muutaman kyyneleen supan tyynylle, varsinkin sen jälkeen kun QGIS oli kaatunut 5687:n kerran. Taistelu oli kuitenkin käytävä loppuun ja oli laitettava kova kovaa vastaan. Loppupeleissä onnistuin päihittämään QGIS:in ja jälleen kerran kuin ihmeen kaupalla karttaesityksen oli valmis.

Karttaesityksen tarkoituksena oli havainnollistaa Lambertin ja itse valitsemamme projektion pinta-alojen eroavaisuuksia. Valitsin projektiokseni Robbinssonin kompromissi vaihtoehdon, jossa yksikään kolmesta ominaisuudesta (oikeakulmainen/ -pintainen/ –pituinen) ei ole oikein. Tehtävänämme oli myöskin vertailla saamiamme tuloksia Mercatorin projektioon. Pinta-alat kuvautuvat Robinsonin projektiossa noin  15-30% suurempina kuin Lambertin projektiossa, kuten voimme kuvasta 2 nähdä. Koko erot ovat kuitenkin huomattavan paljon pienemmät kuin verratessa Mercatorin projektioon, jossa pinta-ala erot olivat parhaimmillaan yli 700% luokkaa. Samoin kuin Mercatorin projektiossa Robinsonin projektion pinta-ala erot kasvavat etelästä pohjoiseen päin mentäessä.

Kuva 2: Lambertin ja Robinsonin projektioiden pinta-ala erot prosenttuaalisesti esitettynä. Eroavaisuudet kasvavat etelästä pohjoiseen mentäessä. Eroavaisuudet ovat noin 15-30%.

Olen tyytyväinen omiin karttoihini ja varsinkin siihen että turhautuneisuudesta ja pienestä ketutuksesta huolimmatta kartat tulivat aijoissa valmiiksi. Karttoja on vaikea vertailla keskenään, sillä eroavaisuudet eivät näy niiden kesken. Tämä johtuu siitä, että karttojen luokitus aste on todella eriäväinen toisiinsa nähden.

Lähteet:

Heinonen, Roope. Vääristynyt todellisuus (22.1.2018)  https://blogs.helsinki.fi/hcroope/2018/01/25/22-01-2018/ (Luettu 1.2.2018)

Lahin, Tuuli. Kerta 2: Mercator on kuraa (30.1.2018)   https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/01/30/kerta-2-mercator-on-kuraa/ (Luettu: 1.2.2018)

Ensimmäinen kurssikerta: Ai mikä Q-GIS?

Geoinformatiikka tuo niin outo ja vieras maailma… no ainakin minulle, itse kun en ole mikään tietokone expertti. Ja no jos TEM-kurssilla käytetty Corel alkoi tulla juuri tutuksi niin ei, me käytetään nyt Q-GIS-ohjelmaa. Ai mikä Q-GIS?! Tämän kuullessani tunsin kuin viimeinenkin ilon tunne alkoi hälvetä mielestäni ja riipiivä epätoivo yritti vallata mieleni.

Ja sitten asiaan. Ensimmäisellä kurssikerralla selätettyäni tuon epätoivon tunteen kuuntelin kiltisti Artun höpinöitä takarivin penkistä. Kävimme läpi luennon aluksi paikkatietoon liittyviä asioita kuten sijainti- ja ominaisuustietoja sekä rasteri ja vektori muotoista paikkatietoa. Nämä asiat olivat tuttja aikaisemmilta kursseilta ja oli minulle pelkkää kertausta. Sitten sivusimme pikaisesti mitä tietokannat ovat. Nyt minun on kyllä pakko myöntää, että en ole aivan varma mitä kaikkea se pitää sisällään, mutta ehkäpä se tulee minulle tutuksi kurssin aikana.

Teoria osuuden jälkeen aloitimme tutustumisen tuohon vieraaseen ja omallatavallaan hyvin hankalan oloiseen tietokoneohjelmaan Q-GIS:iin. Samaistun täysin Oliviaan siinä, että ensimmäinen tunti oli aikamoista räpiköntiä ja minäkin jouduin turvautumaan ”etsi kuvasta eroavaisuudet” -taktiikkaan Olivian tavoin. 

Onneksi kuitenkin selviydyin ja sain kuin sainkin luotua  Kuvan  1 karttaesityksen Itämeren valtioiden typen päästöosuuksista. Kartasta voimme huomata, että suurin typpipäästöjä tuottava valtio on Puola, jonka jälkeen tulevat Ruotsi ja Venäjä. Suomen typpipäästöt ovat samaa luokkaa kuin Latvian. Vähiten päästöjä tuottaa Viro melkein samoin osuuksin kuin Liettua, Saksa ja Tanska.  Kuten edelläkin mainitsin en pysty vaihe vaiheelta kertomaan, kuinka tähän tulokseen olen päässyt, sillä seurasin Artun esimerkkiä ja tein itse perässä. Olen tyytyväinen karttani, esityksessäni muuttaisin kuitenkin legendan kaikki tekstiosuudet suomenkielisiksi niin kuin Elli oli omassa karttaesityksessään ymmärtänyt tehdä.

Kuva 1: Itämereen laskeutuvan typen päästöosuudet valtioittain.

Lähteet:

Halme, Olivia. 1. Kurssikerta: Räpiköintiä QGis-meressä (19.1.2018)  https://blogs.helsinki.fi/halmeoli/2018/01/19/1-kurssikerta-rapikointia-qgis-meressa/ (Luettu 27.1.2018)

Kaarto, Elli-Noora. 1. kurssikerta: QGIS-ohjelmaan tutustumista (21.1.2018) https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/2018/01/21/1-kurssikerta-qgis-ohjelmaan-tutustumista/ (Luettu 27.1.2018)