Kurssin neljäs opetuskerta sujui poikkeuksellisen suoraviivaisesti. Tunnin tehtävät tuntuivat ymmärrettäviltä ja johdonmukaisilta, enkä tällä kertaa kohdannut selittämättömiä vastoinkäymisiä. Tunnilla päästiin muun muassa laatimaan ruututeemakarttoja sekä käsittelemään rasterimuotoista topografia-aineistoa.
Ruututeemakarttojen laadinnassa sovellettiin pääkaupunkiseudun rakennuskantaa kuvaavaa pisteaineistoa, johon sisältyi mitä moninaisimpia tietoja rakennusten ominaisuuksista ja asukkaista. Pisteaineisto soveltui tarpeisiimme hyvin, sillä se on rakenteellisesti kevyttä. Tietokannan kohteiden yksinkertainen geometria edisti näin ollen hienojakoisen ominaisuustiedon käsittelyä.
Tunnilla pisteaineiston päälle luotiin ruutumatriisi, johon laskettiin kunkin aluerajauksen sisälle jääneet kohteet sekä niiden asukaslukumäärä. Seulotun aineiston pohjalta laadittiin pääkaupunkiseudun asukastiheyttä kuvaava ruututeemakartta. Tehtävän vaiheet eivät tuntuneet haastavilta tai vaikeaselkoisilta, mutta ne edellyttivät tarkkaavaisuutta. Suorittamiemme toimintojen valinnat oli punnittava harkitusti, jotta järjestelmä ei olisi kuormittunut tarpeettomasti.
Laadin itsenäistyönä pääkaupunkiseudun vieraskielisen väestön jakautumista kuvaan ruutukartan (kuva 1). Valitsin kartan ruutukooksi 500 m², sillä tämä rajaus toi esiin paikon hyvinkin voimakasta keskittyneisyyttä. Kokeilin aluksi myös pienempää ruutukokoa, mutta se osoittautui aivan liian hienosäikeiseksi kartan mittakaavaan nähden.
Pyrin tekemään esitykseni taustakartasta mahdollisimman rauhallisen ja pelkistetyn, sillä ruutumatriisi on itsessään hyvin vallitsevan ja raskaan näköinen. Esitys on tästä huolimatta melko vaikeaselkoinen, sillä siinä on niukasti paikantavaa tietoa. Tulin työvaiheessa pohtineeksi, että pääkaupunkiseudun osat olisi voinut jäsentää jokseenkin tunnistettaviksi kappaleiksi tiestön ja raideverkoston avulla, mutta en lopulta onnistunut sommittelemaan niitä ruutuaineistoon kovinkaan selväpiirteisesti. Havaitsin, että esimerkiksi Vilma Koljonen on kuitenkin omassa kartassaan yhdistänyt verkoston toimivasti osin läpinäkyvään ruutumatriisiin (Koljonen, 2020).
Kuva 1. Vieraskielisen väestön jakautuminen pääkaupunkiseudulla.
Aikaansaamani ruututeemakartta ilmentää, että vieraskielistä väestöä on keskittynyt erityisesti raideliikenteen runkolinjojen läheisyyteen esimerkiksi Itä-Helsingin ja Länsi-Vantaan alueille. Useita kartalla korostuvia kaupunginosia – esimerkiksi Vuosaarta, Mellunmäkeä, Hakunilaa, Myyrmäkeä, Suvelaa ja Matinkylää – leimaavat huonomaineisuus sekä kielteiset kaupunkitilan eriytymisen piirteet. Näiden alueiden asumiskustannukset ovat pääsääntöisesti alhaisia, minkä takia niihin on sijoittunut erityisesti pienituloista ja huono-osaista maahanmuuttajaväestöä. Kartalta on toisaalta havaittavissa myös muunlaista jakautumista. Esimerkiksi Helsingin eteläisessä ja itäisessä kantakaupungissa asuu todennäköisesti korkeasti koulutettua väestöä sekä eräänlaista luovaa luokkaa. Otaniemen vieraskelisen väestön keskittymä ilmentää vuorostaan tehokkaasti opiskeluperäistä maahanmuuttoa.
Tunnin teoriaosuudessa kävi ilmi, että ruututeemakartta on toimiva tapa tuottaa mahdollisimman yhdenmukainen ja hallintorajoista riippumaton aluejako. Laatimani kartan tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että ruutumatriisin rajaamat alueet ovat homogeenisiä ainoastaan mittakaavansa puolensa. Vieraskielisen väestön jakautumista määrittää luonnollisesti esimerkiksi rakennuskannan sijoittuminen, minkä takia kartan kuvaamat ruudut eivät ole kovinkaan vertailukelpoisia. Esitystä olisikin luontevinta tarkastella suomen- ja ruotsinkielisen väestön jakautumista kuvaavaan kartan rinnalla.
Koetin mallintaa vieraskielisen väestön jakautumista myös suhtellisin arvoin. Tämä esitystapa ei osoittautunut kovinkaan kuvaavaksi, sillä asukastiheydeltään alhaiset alueet toivat näkymään suurta sattumanvaraisuutta. Absoluuttiset lukuarvot suhteutuivat sen sijaan toimivasti vakiomittaisiin ruutuihin.
Tunnin loppupuolella käsittelimme ensi kertaa rasterimuotoista aineistoa, mikä osoittautui melkoisen autuaalliseksi kokemukseksi. Toimme ohjelmaan Pornaisten peruskarttalehden sekä neljä hienosäikeistä pistepilvitasoa, joiden pohjalta laadittiin vinovalovarjostettu korkeusmali. Rasteriaineistosta johtamamme korkeuskäyrät piirtyivät kartalle niin käsittämättömän tarkasti, etteivät ne hienosyisyytensä puolesta olisi soveltuneet useimpiin käyttötarpeisiin. Isopleettikäyrien sääntelemä Pornainen näytti kuitenkin kovin kauniilta.
Lopullisen vinovalovarjostemallin laatiminen johdatti minut hienoisen heureka-hetken äärelle. Minusta tuntui kovin kosmiselta, kun aineiston lukemattomat pisteet verhosivat ohjelman työnäkymälle mitä moninaisimpia muotoja. Oli myös mitä ihmeellisintä päästä säätämään varjosteen ominaisuuksia, kuten valon säteilykulmaa.
Anna
Lähteet:
Koljonen, V. (2020). Ruudut ja rasterit tutuiksi. 21.2.2020.<https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/2020/02/07/tiedon-esittaminen-ruutukartalla-ja-vahan-asiaa-rastereista/>