Neljännellä kurssikerralla käsittelimme ruutu- ja pisteaineistoja. Ruutuaineistoissa dataa tallenetaan ruutuihin, joilla voidaan kuvata laajoja alueita ja pisteaineistoissa pisteisiin, joilla voidaan kuvata melkeinpä mitä tahansa. Tarkin tapa tuottaa pisteaineistoja on laserkeilaus, jossa hyödynnetään lasersäteitä 3D-mallien luomiseksi. QGISissä opettelimme lisäämään ruudukkoja ja pisteitä sekä esimerkiksi käyttämään rinnevarjostusta.
Ruudukko QGISissä
Ensimmäisenä tehtävänä lisäsimme ruudukon pääkaupunkiseutu-aineistoon. Loimme pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo) päälle ruudukon, jonka solukoko oli muistaakseni 1km. Sen jälkeen karsimme suuresta väestötietokannasta tehtävän kannalta turhia sarakkeita pois. Karsiminen nopeutti tietokannan käsittelyä huomattavasti. Jätin tietokantaan sarakkeen muunkielisten määristä rakennuksissa ja laskin ruudukkokohtaisesti muunkielisten prosenttiosuudet.
En ole täysin varma, mikä tässä tilanteessa olisi ollut paras keino visualisoida tulokset. Ensimmäisessä versiossa kartasta (Kuva 1) oli esitettynä muunkielisten absoluuttiset määrät ruuduissa, jolloin korkean asukastiheyden alueet korostuivat. Mielestäni loogisempaa oli suhteuttaa muunkielisten määrä ruudun asukaslukuun, joten muutin määrät prosenttiosuuksiksi. Lopputuloksessa muutama ruutu alueen reunalla korostuu, mutta todellisuudessa näissä ruuduissa on yksinkertaisesti niin vähän ihmisiä, että muunkielisten osuus nousee yli 50%. Esimerkiksi yhdessä ruuduista muunkielisten määrä on 100%, sillä sen alueella on neljä asukasta. Harhaanjohtavat ruudut johtuvat ruudukon asettelusta ja itse korjaisin virheen asettelemalla ruudukon uudelleen tai kasvattamalla solukokoa.
Kartasta erottaa hyvin, että esimerkiksi Itä-Helsingissä on paljon muunkielistä väestöä, mutta tarkemmat kaupunginosat jäävät hämärän peittoon. Onnin blogissa tämä on mielestäni esitetty paremmin, sillä ruudukko on jaettu suuralueittain tekstien kera. Muuten kartta on mielestäni ihan informatiivinen, mutta värimaailma voisi olla toisenlainen, sillä tällä hetkellä korkea muunkielisten määrä näyttää negatiiviselta ilmiöltä punaisen värin vuoksi. Toisaalta muunkielisen väestön epätasainen jakautuminen on negatiivinen ilmiö.
Rasterikuvien lisääminen ja karttaelementtien luominen
Seuraavassa tehtävässä tarkastelimme rasteriaineistoa Pornaisten kunnasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kurssilla käsiteltiin rasteriaineistoja. Pornaisten kartta syntyi lisäämällä aineistot neljässä osassa ja yhdistämällä ne virtuaalisessa tasossa. Lisäsimme karttaan rinnevarjostuksen ja korkeuskäyrät. Mielenkiintoinen seikka rinnevarjostuksessa oli se, että paras visuaalinen ilme syntyy, kun valo tulee suurin piirtein luoteesta, sillä silloin ihmissilmä erottaa parhaiten korkeuserot kuvasta. Korkeuksien tarkastelun jälkeen rajasimme Pornaisten keskustan alueen ja piirsimme sinne autoteitä. Teitä varten piti tehdä uusi shapefile taso, johon ne tallentuivat. Piirtotyökalun käyttö oli onneksi hyvin yksinkertaista. Tämän alueen tarkastelua oli ilmeisesti tarkoitus jatkaa seuraavalla kurssikerralla, mutta lisäsin alle vielä kuvan edistymisestäni tähän mennessä.
Lähteet
Miettinen, O. kk4 blogi. opmietti’s blog. Haettu 19.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/opmietti/