Viidennellä kerralla harjoittelimme erilaisten analyysityökalujen, kuten intersectionin, clipin ja bufferin käyttöä. Näistä intersection-analyysilla saadaan kahta aineistoa vertaillessa tuloksena kaikki alueet, jotka kuuluvat molempiin tietokantoihin. Clipillä puolestaan lähtöaineistosta voidaan toisesta aineistosta tehdyllä “piparkakkumuotilla” leikata alueita. Tämä eroaa intersectionista siten, että tuloksessa on vain lähtöaineiston tietokannasta valitut kohteet. Buffer tuntui kuitenkin olevan näistä kiinnostavin. Siinä kohteen, esimerkiksi viivan tai polygonin, ympärille luodaan valitun kokoinen vyöhyke. Näin voidaan tarkastella kohteita, jotka jäävät vyöhykkeen sisäpuolelle. Kerran itsenäisissä tehtävissä pääsin myös testaamaan QGIS-taitojani ilman opettajan ohjeistusta ja se sujuikin alun jälkeen ihan mukavasti.
Jatkoa Pornaisten kartan digitointiin ja analysointiin
Viime kurssikerralla aloitettu Pornaisten keskustan alueen tutkiminen sai jatkoa tällä kerralla analyysien harjoittelun muodossa. Intersectionilla ja clipillä vertailimme pellot-tason peltojen polygoneja ja teitä toisiinsa. Opettelimme käyttämään bufferia ensiksi koulun ja terveyskeskuksen ympärille tehdyillä vyöhykkeillä. Kartoitimme bufferilla myös kaikki rakennukset melualueella 50 metrin säteellä “isoista” teistä. Näiden perusanalyysien käyttö oli onneksi hyvin yksinkertaista. Liitin alle vielä kuvan Pornaisten rajatusta alueesta, jossa bufferi on näkyvissä.
Itsenäisiä tehtäviä
Tällä kerralla olikin paljon itsenäisiä tehtäviä, joissa piti hyödyntää aikaisemmin opittuja taitoja. Ensimmäisenä tarkasteltiin Malmin lentokenttää. Piirsin Malmin lentokentän kiitoradasta polygonin ja tein sille bufferin 1 ja 2 kilometrin säteellä. Näiltä alueilta laskin rakennusten ja asukkaiden määrät.
Tämän jälkeen tein samanlaisen toimenpiteen Helsinki-Vantaan lentokentälle. 2 kilometrin säteellä olevien rakennusten lisäksi laskin myös rakennuksien määriä erilaisten melualueiden sisällä, joista oli oma aineisto. Vuonna 2002 väliaikaisesti laskeutumissuunta lentokentälle oli Tikkurilan suunnasta, joten loin samanlaisen melualueen myös tälle suunnalle bufferin avulla. Melualueesta tuli noin 7 kilometrin pituinen ja kilometrin leveä.
Seuraavaksi tehtävänä oli laskea rakennusten määrä 500 metrin päässä juna- tai metroasemasta. Taulukkoon lisäsin myös prosenttiosuuden kaikista asukkaista, työikäisten määrän ja työikäisten prosenttiosuuden 500 metrin vyöhykkeellä asuvista.
Taajamissa asuvat henkilöt saivat myös oman taulukkonsa. Lisäsin taulukkoon myös kouluikäisten määrän taajamissa sekä taajamissa asuvien kouluikäisten prosenttiosuuden kaikista kouluikäisistä. Suurin osa ihmisistä siis näköjään asuu taajamassa.
Lopuksi vielä laskin taajamissa asuvat ulkomaalaiset. Taulukossa näkyy, kuinka monessa taajamassa on yli 10%, 20% ja 30% ulkomaalaisia.
Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan uima-altaita ja saunoja. Tehtävänä oli laskea pääkaupunkiseudun rakennukset, joissa oli uima-allas tai sauna. Uima-altaiden taulukkoon lisäsin erilaisten rakennustyyppien määrät.
Yritin myös muodostaa visuaalisen kartan uima-altaista. Ohjeen mukaan alueisiin piti liittää pylväsdiagrammi sekä määrä, mutta päädyin lopullisessa kartassa pelkkään määrään, sillä kartta näytti muuten aivan liian sekavalta. Alueet ovat niin pieniä, että niiden sisään on vaikea saada mahtumaan paljon tietoa. QGISini myös kaatui, kun olin tekemässä ensimmäistä print layouttia, joten sain tuhlattua tähän tehtävään runsaasti aikaa. Jälkeenpäin katsottuna tekstit olisivat voineet olla hieman isommat tai alueitta olisi voinut värittää, sillä blogissa numerot on vaikea erottaa.
