Kuudennella kurssikerralla keräsimme omaa dataa, josta toteutimme pisteaineiston sekä opettelimme muokkaamaan netistä löytyvää dataa. QGISn käyttö tähän mennessä sujuu hyvin, mutta hitaasti. Kaikkien työkalujen muistamiseen kuluu jonkin verran aikaa, jonka lisäksi onnistun tehokkaasti tuhlaamaan aikaa pikkuasioiden selvittämiseen. Kuitenkin yleisesti mielestäni hallitsen QGISn perusasiat ihan hyvällä tasolla.
Oman datan tuottaminen
Kävimme aamulla noin tunnin ulkoilulla keräämässä kohteiden koordinaattitietoja. Kohteet kerättiin Epicollect5-sovellukseen, jossa piti koordinaattien lisäksi myös vastata muutamaan kysymykseen esimerkiksi kohteen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Kiersimme kolmen hengen ryhmässä jossain Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan suunnalla. Lopputuloksessa kartalla ei kuitenkaan näkynyt kaikkia pisteitämme, joten uskon, että osasta unohtui merkitä koordinaatit.
Kurssikerralla oli bussilakon vuoksi vähemmän porukkaa kuin normaalisti, joten myös kohteita oli vähän. Keräämämme kohteet sai kätevästi ladattua Epicollectista csv-tiedostona. QGISissä visualisoimme kohteet kartalle. Otimme turvallisuuden tutkittavaksi muuttujaksi. Turvallisuutta mitattiin kohteissa asteikolla 1-5 ja arvot olivat välillä 2-5. Interpoloimalla saimme hienon esityksen Kumpulan turvallisuudesta (Kuva 1). Turvattomana alueena ryhmämme koki Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteyksen ympärillä olevan alueen ja etenkin bussipysäkin risteyksen kohdalla (punainen alue). Turvallisia alueita olivat taas Kumpulan kampus sekä asuinalue Arabian kauppakeskuksen takana. Hauska ilmiö kartassa on myös polarisaatio punaisen ja sinisen välillä Kumtähdenkentän portaat laskeuduttaessa: portaiden yläpää on koettu turvattomaksi ja alapää turvalliseksi. Turvattomuuteen vaikuttaa oleellisesti suurten autoteiden läheisyys. Eipä itselleni ainakaan tule mieleen Kumpulasta muita turvallisuutta laskevia tekijöitä, kuin liikenneonnettomuuksien riski.
Hasardit (itsenäinen tehtävä)
Kumpulan turvallisuudesta siirryimme seuraavaksi itsenäisenä tehtävänä tarkastelemaan hasardeja globaalisti. Tarjolla oli hieno pohjakartta sekä nettisivuja, joista löytyi dataa maanjäristyksistä, tulivuorenpurkauksista ja meteoriiteista. Päätin käyttää meteoriittien putoamispaikka-aineistoa kartan tekemiseen. Tein kartan yli 10kg:n meteoriiteista, jotka on löydetty vuoden 2000 jälkeen. Sijainteja on hieman haastavaa nähdä kartasta, mutta ne näkee suurin piirtein.
Tein myös maanjäristysaineistosta kartat yli 7 magnitudin maanjäristyksien esiintymisestä välillä 1980-2000 sekä 2000-2024. Kartasta voidaan huomata, että suurin osa suurista maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaalla. Katseltuani muiden kurssilaisten, kuten Veeran, karttoja tajusin, että olisin voinut tehdä omista kartoistani visuaalisesti hienompia. Nykyisellään niiden ulkoasu on aika tylsä.
Lähteet
Ala-Heikkilä, V. Viikko 6: Pistekartat ja interpolointi. Veeran blogi. Haettu 4.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/veeraala/2024/02/22/viikko-6-pistekartat-ja-interpolointi/