Kolmannella kurssikerralla tutustuimme QGIS:n tietokantaoperaatioihin. Tietokantojen käsittely on jollain tapaa itselleni tuttua tietojenkäsittelytieteestä, mutta toisaalta QGIS:n omat työkalut vaativat harjoittelua. Kuitenkin ainakin tunnilla esitellyt työkalut vaikuttivat tarpeeksi yksinkertaisilta vaikka olen aika varma, että ilman ohjeita unohdan monta asiaa. QGIS:ssä tuntuu olevan oma työkalu jokaiselle toimenpiteelle.
Harjoittelua Afrikka-aineistoilla
Tunnilla tehdyssä harjoituksessa käytettiin aineistoja Afrikan valtioista, väkiluvuista, öljykentistä, timanttikaivoksista ja konflikteista. Valtiot-aineistossa oli erikoisesti merkitty samasta valtiosta monta kohdetta, jos ne olivat erillisiä polygoneja kartalla, kuten esimerkiksi saaret. Ensimmäisenä ne piti yhdistää uudelle tasolle aggregate-toiminnolla, jolloin kohteiden määrä väheni huomattavasti. Join-toiminnolla siihen liitettiin vielä tietokanta väkiluvuista. Sen jälkeen siihen tehtiin erilaisia laskutoimituksia öljykenttä-, konflikti- ja timantti-tietokannoista. Laskimme esimerkiksi näiden kaikkien määrät jokaiselle valtiolle Count points in polygon-työkalulla.
Tallensin vielä Afrikan kartan (Kuva 1), jossa näkyvät öljykentät, timantit ja konfliktit. Tästä ei ehkä vielä voi vetää johtopäätöksiä näiden luonnonvarojen yhteydestä konfliktien määrään, mutta uskon, ettei se ollut tarkoituskaan. Kartan ulkoasu on mielestäni ihan toimiva.
Valuma-alueiden tulvaindeksi
Itsenäisenä tehtävänä piti toteuttaa visualisointi Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä sekä järvisyydestä. Tehtävässä piti yhdistellä aineistoja samalla tavalla, kuin edellisessä tehtävässäkin. Kohtasin hieman ongelmia, kun UTF-8 koodaus ei näyttänyt ä ja ö kirjaimia, mutta nopealla googlauksella vaihdoin sen ISO-8859-1:seen. Ymmärsin, että UTF-8:n pitäisi myös tukea suomalaisia aakkosia, mutta ongelma saattoi johtua siitä, että alkuperäinen tiedosto käytti myös ISO-8859-1 koodausta. Järvisyys-prosentti oli myös tallennettu tekstimuodossa, mutta sen vaihtaminen onnistui edellisen tehtävän opeilla. Muuten kartan koostaminen sujui hyvin.
Myönnän, että lopputulos ei ole ihan onnistunut. Mielestäni tuntui loogiselta merkitä kaikkea veteen liittyvää sinisellä, mutta en ajatellut, että oikeastaan kaikki karttaan piirretty liittyy siihen. Nyt järvisyys-pylväitä on vaikea erottaa kartasta. Omasta mielestäni pylväät eivät myöskään ole kovin informatiivisia, vaan parempi ratkaisu olisivat olleet tehtävässä mainitut ympyrädiagrammit, joista näkee suoraan järvien osuuden alueen pinta-alasta. Valuma-alueiden rajat olisivat voineet olla myös selkeämmät. Yhtenä ongelmana pitäisin myös sitä, että tulvaindeksiä ei ole selitetty auki, sillä se ei ole mikään virallinen mittari. Esimerkiksi MHQ/MNQ:n (keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla) olisi voinut merkitä legendaan, toisaalta ainakaan itselleni sekään ei kertoisi paljoa.
Kartasta kuitenkin suurin piirtein näkee, mitkä alueet ovat alttiimpia tulville. Siitä voidaan tehdä johtopäätökset esimerkiksi siitä, että tulvaisimmat alueet sijaitsevat rannikolla ja, että korkea järvisyysprosentti ei tarkoita korkeaa tulvaisuutta vaan pikemminkin päinvastoin. Julian blogissa on myös hyvä havainto ja visualisointi siitä, kuinka tulvaherkillä alueilla Pohjanmaalla sijaitsee suuria jokia. Pohjanmaan tulvaisuuteen tietysti vaikuttaa myös sen tasaisuus.
Lähteet
Julia Olenius. Timantteja ja tulvia (3. kurssikerta). Julian GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/jolenius/
One Reply to “VIIKKO 3: Tietokantoja”