3. kurssikerta – Konflikteja ja tulvahuippuja

Kurssikerralla tavoitteena oli tuoda tietoja useammasta lähteestä ja yhdistää ne samaan karttakuvaan. Kärsivällisyyttä koeteltiin välillä, kun tuntui että taulukoita oli aivan liikaa ja niiden välillä hyppely tuntui todella monimutkaiselta. Eli muutaman kerran sain kyllä aloittaa koko homman alusta ja kokeilla uudestaan. On kuitenkin aika palkitsevaa, kun lopulta kartassa alkaa olla jotain järkeä ja oikeat tiedot ovat näkyvissä!

Kurssityössä tietojen yhdistelyä harjoiteltiin Afrikan kartan avulla. Internetistä ladattuun pohjakarttaan lisättiin, väestötietoja, internetin käyttäjämäärätiedot sekä tietoja timanttikaivoksista, konflikteista ja öljykentistä. Tietoja piti yhdistää eri taulukoista, jotta saatiin yksi taulukko, joka kattoi kaikki nämä tiedot. Harjoiteltiin myös laskemista taulukon arvoilla. Laskimme muun muassa maaiden internetin ja Facebookin käyttäjien osuudet koko väestöstä. Lisäksi selvitimme facebookia käyttävien osuuden kaikista internetuä käyttävistä.

Kartalle (kuva 1) tuotiin tiedot öljy- ja timanttiesiintymistä sekä suurimmista konflikeista 1940-luvulta nykypäivään. Kartan muokkaaminen kivan näköiseksi oli tälläkin kertaa jotenkin haastavaa. Tai sitten olen vain liian tarkka näistä asioista 😀 Lopulta olin kuvaan ihan tyytyväinen.

Afrikka

Kuva 1. Timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit (1940-) Afrikassa

Kartalla olevista tiedoista tiedetään vuosiluvut (timantti- ja öljyesiintymistä löytämisvuosi ja toiminnan aloitusvuosi sekä tuottavuus) ja konfliktien laajuus. Näillä asioilla voisi olla jonkinlaisia yhteyksiä, sillä timantti- ja öljyesiintymien ympärillä liikkuu paljon rahaa ja taistelu niiden tuotoista on ollut suurta. Eteläisessä Afrikassa resursseja on paljon erityisesti timanttikaivoksia, mutta konflikteja ei juuri lainkaan. Tämä saattaa johtua siitä, että etenkin Etelä-Afrikassa vauraampi valkoihoisten populaatio on valtaapitävänä osapuolena yhteiskunnassa. Valta ulottuu myös naapurimaihin. Etelä-Afrikassa ja sen naapurimaissa mahdolliset konfliktit on voitu estää voimakkaalla vallanpidolla, konflikteihin ei ole ollut tai sitten olot ovat tässä osassa Afrikkaa muutenkin rauhallisemmat. Konfliktit eivät muutenkaan ole erityisemmin keskittyneitä timantti- ja öljyalueille. Voisi kuvitella, että tällaisten resurssien esiintyminen synnyttäisi enemmän levottomuuksia, kun kaikki haluavat osansa tuotoista ja väestöstä suuri osa on melko vähävaraista. Enemmänkin yksittäisissä tapauksissa voitaisiin vetää yhteyksiä konfliktien ja resurssien välille. Voisi tarkastella resurssien löytämisen ja hyödyntämisen aloittamisen ajankohtaa läheisen konfliktin ajankohtaan. Joissain paikoissa konfliktit sijaitsevatkin suoraan öljykentillä tai timanttikaivosten läheisyydessä.
Tärkeimmiksi syiksi konflikteihin Pohjois-Afrikassa nousevat mielestäni varsinkin juoma- ja kasteluveden puute sekä heimojen väliset riidat ja erimielisyydet.

Itsenäisessä harjoituksessa piti jälleen yhdistää tietoja eri taulukoista. Tällä kertaa kartta tehtiin Suomen valuma-alueista ja niiden joista ja järvistä. Tulvaindeksi kertoo siis kuinka moninkertainen tulvahuippu on kuivaan kauteen verrattuna. Tulvaindeksi merkattiin karttaan (kuva 2) koropleettikarttana sinisen eri sävyillä. Kartalle merkattiin alueiden järvisyysprosentti pylväsdiagrammeina. Tämä siis siitä syystä, että järvet vaikuttavat tulviin: järvet tasoittavat tulvahuippuja toimimalla vedenkerääjinä, mutta järvialueilla myös tulvii paljon etenkin keväisin. Kartasta voi päätellä, että tulvaindeksit ovat pienimpiä alueilla, joilla järvisyys on suurinta. Rannikoilla tulvaindeksit ovat suurimpia, ja järvien osuus taas pienempi.

Kuva 2. Kuvassa on esitettynä tulvaindeksi eri valuma-alueilla koropleettikarttana ja kunkin valuma-alueen järvisyys prosentteina pylväsdiagrammeina.

Kuva 2. Kuvassa on esitettynä tulvaindeksi eri valuma-alueilla koropleettikarttana ja kunkin valuma-alueen järvisyys prosentteina pylväsdiagrammeina.

– Anni

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *