7. Kurssikerta – Afrikkaa ja loppurutistus

Viimeisellä kurssikerralla työskentelimme täysin itsenäisesti useamman kartan parissa. Tehtävänä oli etsiä tilastot ja valita itsenäisesti haluamansa 20-30 aluetta, joita tarkasteltiin. Valitsin Afrikan mantereen, sillä aikaisemmin kurssilla käytetty Afrikan mantereen kartta tuntui kätevältä käyttää. Mietin myös muita maanosia ja harkitsin hetken myös esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltioiden hyödyntämistä tehtävässä. Päädyin kuitenkin käyttämään Saharan eteläpuolista Afrikkaa ja tutkimaan työttömyyttä, bruttokansantuotetta, koulutustason kehittymistä ja HIV:n esiintymistä valtioittain.

Kesti jonkin aikaa, ennen kuin löysin hyviä aineistoja, joissa olisi kaikkien Afrikan valtioiden tilastotietoja. Monista paikoista löysin yksittäisten valtioiden tietoja, mutta niiden yhdisteleminen olisi ollut aivan liian työlästä ja monimutkaista. Lopulta löysin todella hyvät tiedot The World Bankin sivuilta. Sieltä sain valittua Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot ja kaikki tiedot ilmestyivät ruutuun kerralla. Sieltä siis otin kaikki muut tilastot, paitsi koulutustason kehityksen, jonka löysin African Center for Statistics –sivulta.

Eli tarkastelin siis työttömyyttä, bruttokansantuotetta, koulustason kehittymistä ja HIV:n esiintymistä. Tein neljä karttaa, joista ensimmäisessä (kuva 1) esitän bruttokansantuotteen ja työttömyyden, toisessa (kuva 2) bruttokansantuotteen ja koulutustason kehittymisen, kolmannessa (kuva 3) työttömyyden ja koulutustason kehittymisen sekä neljännessä (kuva 4) HIV:n esiintymisen ja koulutustason kehittymisen.

Ekakartta-2

Kuva 1. Bruttokansantuote ja työttömyysaste Afrikassa.

En saanut rajattua kartasta (kuva 1) pois Pohjois-Afrikkaa, mutta tilastossa ei kuitenkaan ole sen valtioiden tietoja, joten siksi valtiot näyttävät siltä, kuin niiden bruttokansantuote ja työttömyysaste olisi 0. Loput valtiot, eli Saharan eteläpuolella sijaitsevat, esiintyvät kartalla kuitenkin oikein ja kartalta nähdään, että suurimmat työttömyysasteet sijaitsevat eteläisessä Afrikassa ja Mauritaniassa. Bruttokansantuote puolestaan on suurin samoissa valtioissa, eli Etelä-Afrikassa, Botswanassa, Namibiassa ja Sambiassa. Keski-Afrikassa suurimmat bruttokansantuotteet on Sudanissa, Gabonissa, Päiväntasaajan Guineassa, Nigeariassa, Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Maissa, joissa bruttokansantuote on suurimpia, mutta työttymyysaste verrattain korkea, on selitettävissä osittain suurella eriarvoisuudella ja kansan voimakkaalla jakautumisella rikkaisiin ja köyhiin.

Kuva 2. Bruttokansantuote ja koulutustason muutos Afrikassa.

Kuva 2. Bruttokansantuote ja koulutustason muutos Afrikassa.

 

Myöskään toisessa kartassa (kuva 2) bruttokansantuotteesta ei ole tietoja Pohjois-Afrikan valtioiden suhteen, joten kartta näyttää siltä, kuin bruttokansantuote näissä valtioissa olisi 0. Koulutustason muutos kuitenkin näkyy myös näiden valtioiden osalta, sillä koulutustason muutosta koskeva tilasta on eri lähteestä kuin muut käyttämäni. Bruttokansantuotteella ja ja koulutustason muutoksella on selkeämpi yhteys. Korkean BKT:n maissa koulutustason kasvaa nopeammin kuin muualla. Toisaalta esimerkiksi Zimbabwe on tässä poikkeus, sillä sen BKT ei ole suurimpia, mutta sen koulutusaste kehittyy nopeammin kuin monissa korkeamman BKT:n maissa.

Kuva 3. Työttömyysaste ja koulutustason muutos Afrikassa

Kuva 3. Työttömyysaste ja koulutustason muutos Afrikassa

Työttömyysasteella ja koulutustason muutoksella olettaisi olevan jonkinlainen yhteys. Siellä, missä koulutustason muutos on pieni ja ihmiset vähemmän koulutettuja, on vaikeampi saada töitä. Näin ei kuitenkaan kuvassa kartan mukaan ole (kuva 3). Monilla korkean työttömyyden alueilla koulutustaso on kasvanut nopeammin kuin monissa muissa maissa. Tämä selittyy luultavasti sillä, että koulutustaso nousee rikkaimmissa maissa nopeammin, mutta työttömyys puolestaan selittyy muilla tekijöillä, kuten väestön epätasaisella jakautumisella rikkaisiin ja köyhiin. Tässä kartassa sain rajattua pois Pohjois-Afrikan, josta minulla ei ollut kyseistä dataa.

Kuva 4. HIV:n yleisyys ja koulutustaso Afrikassa.

Kuva 4. HIV:n yleisyys ja koulutustaso Afrikassa.

HIV:tä ja koulutustasoa halusin verrata, jotta voisin pohtia, onko kouluttautumisesta hyötyä HIV:ltä “suojautumisessa” (kuva 4). Luultavasti jos sinulla on varaa kouluttutua, sinulla on myös paremman tiedolliset ja taloudelliset resurssit suojautua HIV:tä vastaan kuin köyhemmillä ja kouluttamattomilla ihmisillä. Kuvasta havaitaan, että HIV:ta esiintyy yleensä eniten siellä, missä koulutustaso on keskitasoa. Olen tästä todella hämmentynyt ja mietinkin nyt jälkeenpäin, onko kartassani HIV:n osalta jokin virhe. Oletin, että sen osuus olisi suurinta Afrikan keskiosissa eikä etelässä. Loogisinta olisi, että siellä missä koulutustaso on korkea, HIV:n yleisyys on vähäisempää. Tilanteeseen vaikuttavat kuitenki eriarvoisuus, naisten asema ja tiedon puute. Kaikilla ei ole tietoa HIV:n leviäimistavoista ja siltä suojautumisesta, toisilla taas ei ole varaa hakeutua hoitoon. Ongelma on Afrikassa moniulotteinen ja vaikeasti korjattavissa, vaikka asian eteen onkin työskennelty vuosikausia.

Karttojen tekeminen oli melko ongelmatonta tällä kurssikerralla. Tilastojen etsiminen oli huomattavasti hankalampaa ja vei enemmän aikaa. Niiden tuominen MapInfoon vaati jonkin verran muokkaamista ja säätämistä, mutta olen lopputulokseen aika tyytyväinen kuitenkin. Karttoihin olisi ollut kiva laittaa maiden nimet, mutta tällaisessa teemakartassa se olisi vain lisännyt epäselvyyttä ja vaikeuttanut luettavuutta. En tarvinnut karttoja tehdessäni enää juurikan ohjeistusta tai ohjeita, vaan asiat tulivat jota kuinkin, vaikkakin välillä hiukan pätkien, jostain takaraivosta. Eli selvästi asioita on opittu, vaikka välillä on turhauttanut ja väsyttänyt. Tästä kurssista selvisin voittajana!

– Anni

Lähteet

STATBASE. African Centre for Statistics. <http://ecastats.uneca.org/statbase/(S(3czpvrbvuf1e54fzxalpsin1))/dataview.aspx?qryRootIndicatorsid=4469>. Luettu 3.3.2016.

The World Bank. GDP, Atlas method (current US$).  <http://data.worldbank.org/indicator/NY.GNP.PCAP.CD/countries?display=default>. Luettu 3.3.2016.

The World Bank. Prevalence of HIV, total (% of population ages 15-49). <http://data.worldbank.org/indicator/SH.DYN.AIDS.ZS/countries?display=default>. Luettu 3.3.2016.

The World Bank. Unemployment, total (% of total labor force) (modeled ILO estimate. <http://data.worldbank.org/indicator/SL.UEM.TOTL.ZS/countries?display=default>. Luettu 3.3.2016.

 

6. kurssikerta – Pisteaineistoja ja hasardeja

Kuudennella kurssikerralla harjoiteltiin pisteaineistojen esittämistä kartalla.

Teemana olivat hasardit, ja itse tutkin maanjäristyksiä ja tulivuoria. Tiedot hasardien sijainneista löysin netistä (linkit löytyvät lähdeluettelosta). Maapallon kartta on suoraan 6. Kurssikerran aineistosta. Ensimmäisen kartan tein 1999 vuoden jälkeen tapahtuneista yli 8 magnitudin maanjäristyksistä (erittäin voimakkaat järistykset, Richterin asteikko) (kuva 1). Näin vahvat järistykset aiheuttavat suuria tuhoja ja vaikuttavat laajalla alueella, jopa satojen kilometrien säteellä. Kartassa järistyspaikat on merkitty punaisilla kolmioilla.

 

1999_8_LOPULLINEN

Kuva 1. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1999 jälkeen.

Toiseen karttaan valitsin yli 8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1980 jälkeen (kuva 2). Tässä kartassa on siis sekä kaikki ensimmäisestä kartasta löytyvät vuoden 1999 jälkeen tapahtuneet yli 8 magnitudin järistykset, mutta lisäksi siitä löytyy kaikki vuosien 1980-1999 välillä tapahtuneet yhtä voimakkaat järistykset. Maanjäristykset on esitetty kartassa vihreinä palloina.

1980_8_LOPULLINEN

Kuva 2. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1980 jälkeen.

Kolmanteen karttaan valitsin kaikki vuoden 1900 jälkeen tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset (kuva 3). Maanjäristykset on kuvattu kartassa violeitteina tähtinä. Mielenkiintoinen ero on siinä, että tässä kartassa maanjäristyksiä on myös Yhdysvaltojen Alaskan osavaltiossa jopa kuusi kappaletta. Nämä kaikki ovat siis tapahtuneet vuosien 1900 ja 1980 välillä, muttei kertaakaan vuoden 1980 jälkeen.

1900_8_LOPULLINEN

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuoden 1900 jälkeen.

Seuraavaksi halusin tutkia tulivuorien sijaintia ja pohtia niiden yhteyttä maanjäristyksiin. Ensimmäisessä tulivuorien sijaintia kuvaavassa kartassa tutkin vain Japanissa sijaitsevia tulivuoria (kuva 4). Tulivuoret on kuvattu kartassa keltaisina kolmioina. Kuten kuvasta näkee, tulivuoria on Japanissa paljon. Myös maanjäristyksiä on tapahtunut vuoden 1900 jälkeen paljon, joista yli 8 magnitudin järistyksiä 7 kappaletta.

MJ_Japani

Kuva 4. Tulivuorten sijainti Japanissa.

Toisessa tulivuorikartassa esitin Afrikan tulivuorien sijainnin (kuva 5). Tulivuoret on kuvattu kartassa keltaisina kolmioina. Kun karttaa vertaa esimerkiksi kuvan 3 karttaan, jossa on esitetty vuoden 1900 jälkeen tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset, on huomattavaa, että näin voimakkaita maanjäristyksiä ei ole Afrikan mantereella tapahtunut lainkaan, vaikka tulivuoria onkin runsaasti. Tulivuoret voivat siis joko olla epäaktiivisia, uinuvia tulivuoria, tai niiden purkaukset eivät ole johtuneet maanjäristyksistä.

MJ_Africa

Kuva 5. Afrikan tulivuoret.

Laitoin jokaiseen karttaan tunnollisesti näkyviin mittakaavan ja pohjoisnuolen, mutten oikein tiedä, onko pohjoisnuoli tällaisissa kartoissa tarpeellinen. No, olkoon.

Opetuskäytössä tällaiset karttaesitykset voisivat toimia todella hyvin. Kartoista Asian näkee nopeasti ja havainnollistavasti, ja ne toimivat hyvin esimerkiksi selittävän tekstin tukena. Haluaisin tehdä vielä kartan, jossa esitän maanjäristykset, tulivuoret ja litosfäärilaattojen sijainnin, jotta näiden kolmen tekijän välisiä riippuvuuksia voisi pohtia ja havainnollistaa kuvassa. Tällaisten karttojen tekeminen on varsin yksinkertaista varsinkin, kun aineistot on internetistä melko yksinkertaisesti löydettävissä.

– Anni

Lähteet:

Maanjäristysaineisto, http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Tulivuoriaineisto, http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

Kurssikerta 5 – Bufferointia ja turhautumista

Rehellisesti sanottuna täytyy myöntää, että tama kurssikerta oli tähänastisista ehkä kaikkein hankalin, ainakin aluksi. Kurssikerralla tehtiin paljon itsenäistä työtä, ja ehkä ongelma piilikin juuri siinä. Tehtävässä laskettiin lukuarvoja eri muuttujille piirtämällä ja puskuroimalla eri alueita Vantaan kaupungin kartasta. Tarkastelimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä ja pk-seudun juna-asemia. Vastaukset tehtäviin on listattu taulukossa 1.

Taulukko 1. Tehtävien vastaukset

Taulukko 1. Tehtävien vastaukset

Kahden kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuu yhteensä noin 55 000 ihmistä. Lentoliikenteestä syntyvä melu vaikuttaa siten monien päivittäiseen elämään ja meluhaitat koetaan ongelmalliseksi. Puolestaan 55dB melutasoalueella Helsinki-Vantaan lentokentästä asuu yli 11 000 ihmistä.

MapInfo on tullut kurssilla melko nopeasti tutuksi, mutta toisaalta kurssikertoja on vain kerran viikossa, ja olen huomannut, että asiat unohtuvat melko tehokkaasti jo niin lyhyessä ajassa. Yleensä tunneilla asiat sujuvat ohjeistusta seuratessa hyvin, mutta juuri tänään itsenäisen tehtävän suorittaminen tuntui välillä todella vaikealta ja turhauttavalta. Moodlesta löytyvät ohjeet ovat onneksi hyvät ja selkeät, mutta silti joskus tuntuu, että ohjelmaa saa räplätä edestakaisin kymmenen kertaa ennen kuin homma lakaa vihdoin toimia. Tämän päivän kurssikerralla piti soveltaa aika paljon aiemmin opittua, ja se osoittautui hankalaksi. Välillä aina tuli tunne, että tämän olen tehnyt aikaisemminkin, mutta silti asioiden kaiveleminen muistista oli haastavaa. Lopulta luulen saaneeni jotakuinkin oikeanlaiset vastaukset kaikkiin laskutehtäviin. Ainakin yritystä oli, joten toivotaan parasta!

MapInfo on monipuolinen ohjelma. Mielestäni sillä on kaikkein helpoin esittää alueellista tietoa: jonkin muuttujan/ilmiön jakautuminen tietylle, rajatulle alueelle. Koropleettikarttojen teko ohjelmalla on helppoa ja nopeaa, kun aineisto on haettavissa yksinkertaisesti ja se on oikeassa muodossa. Syksyllä totuin Corelin käyttöön, joten ehkä siksi MapInfon piirto-ominaisuus ei oikein vakuuta.

  • Anni