Month: January 2024

Toinen kurssikerta lähti käyntiin jatkamalla tutustumista QQIS-ohjelmistoon. Ensin otimme haltuun eri valintatyökaluja, jotka vaikuttivat hyvin helppo käyttöisiltä. Koen kuitenkin, että näiden työkalujen käyttöä on hyvä hallita kurssin ja opintojen edetessä. Pidin siitä, miten eri työkalut ja niiden ominaisuudet käytiin perustellusti läpi.

Projektioiden vertailua

Kun olimme tutustuneet eri valintatyökaluihin, pääsimme itse tutkimaan niiden ominaisuuksia ja tutustumaan lisää eri projektioihin. Valitsimme kaikki yhden mitattavan matkan sekä pinta-alan. Taulukossa 1. voidaan nähdä mitatut pinta-alat sekä matkat eri projektioilla.

 

Voimme huomata pelkällä nopealla silmäilyllä, että eri projektioilla mitatut matkat muuttuvat huomattavasti. Kun verrataan TM35FIN- projektioon, huomataan, että kaikilla muilla matka kasvaa merkittävästi. Minun mitattava alueeni oli aivan pohjoisimmassa Suomessa, mikä vaikuttaa ainakin hyvin paljon Mercatorin projektion vääristymään. pienin vääristymä verrattuna TM35FIN projektioon on Winkel Tripelin projektiossa. Tämä johtuu siitä, että kyseinen projektio on kompromissi projektio, eli siinä on pyritty minimoimaan virheet tekemällä kompromisseja.

Pinta-aloja tarkasteltaessa on huomattavissa aika radikaalejakin muutoksia projektion vaihtuessa. Eniten pinta-alaa vääristää Gallin projektio verrattuna TM35FIN- projektioon. Vähiten heittoa tuottaa Mercatorin projektion. Mercatorin projektio oli ainut, joka pienensi pinta-alaa verrattuna TM35FIN-projektioon. Kun luin Emma Kolkan  (2024) toisen kurssikerran blogitekstiä ja hänen vertailuitaan pinta-alojen suhteen huomasin, että Gallin ja Mercatorin projektioiden välillä on huomattavasti eroa. Tämä saattaa aiheuttaa jo hämmenystä ihmisissä, että mikä on todellinen pinta-ala.  On kuitenkin huomioitavaa, miten paljon enemmän on eros pinta-alojen vaihtelussa kuin mitassa.

Projektioiden vääristymät kartalla esitettynä

Kurssikerralla teimme myös muutamia karttoja, millä havainnollistimme kolmen eri projektion pinta-alojen eroja verrattuna TM35FIN- projektioon Suomen kunnat kartan avulla. Karttojen laatiminen minun kohdallani sujui ongelmitta, ja kun olimme ensin käyneet yhdessä opettajajohtoisesti yhden kartan tekemisen läpi, oli muiden karttojen laatiminen helppoa. Jokaisen kartan karttapohjana on käytetty aineistoa Tilastokeskuksen kuntakarttaa vuodelta 2020. Sain kartat tehtyä hyvin ja koen, että niistä tuli hyvin informatiiviset ja hyvin vääristymiä havainnollistavat.

Kuvassa 1. voimme tarkastella Robinsonin projektion vääristymiä. Vaihteluväli ei ole kovin suuri, mutta kartasta selkeästi pystyy näkemään, että suurin vääristymä on kun ollaan Suomen pohjoisosissa.  Robinson on kompromissi projektio, mutta siinäkin suurimmat vääristymät nähdään kun liikutaan navoilla.

 

Seuraavassa kartassa otin tarkasteluun Mercatorin projektion vääristymät verrattuna TM35FIN- projektioon. Kuvassa 2.  Mercatorin projektio on tunnettu sen vääristyneistä pinta-aloista liikkuessa kohti napoja. Myös tästä kartasta voimme huomata pinta-alojen vääristymien kasvavan kun mennään kohti pohjoisinta Suomea. Tässä kartassa huomaamme enemmän variaatiota, kuin kuvan 1. Robinsonin projektion kartassa. Pohjois-Suomessa vääristymä on 7-8,26% kun Robinsonin projektion kartassa suurin vääristymäluokka oli 1,34-1,416%. Voimme siis todeta, että Mercatorin projektio vääristää näistä kahdesta enemmän pinta-aloja. Kartasta on helppo huomata, miten vääristymä lisääntyy pohjoiseen mentäessä.

 

Kolmannessa kartassa (kuva 3. ) halusin ottaa hieman epätyypillisemmän projektion ja valitsin vertailuun Craster Parabolic -projektion. En ollut kuullut kyseisestä projektiosta aiemmin, joten se kiinnosti minua. Projektio aiheuttaa muoto vääristymiä kartan reunoille, joka näkyy tässäkin hieman. Projektio on kuitenkin suunniteltu maailman kartalle, jonka keskittymä on Englannin Greenwich. Tästä syystä kartassa näkyvät luokat ovat hyvin pieniä ja erot minimaalisia. Isoimmat erot tämän projektion toimesta saisi näkyviin, jos ottaisi valtion, jostain hyvin “reunalta” tai kuvaisi koko maapalloa, jolle projektio on suunniteltu.

 

Kurssikerta oli kokonaisuudessaan hyvin opettavainen ja QGIS-ohjelman käyttö helpottuu jatkuvasti. Tehtävät olivat mielenkiintoisia ja mukavia tehdä myös kotona.

 

Lähteet:

Craster Parabolic, 2023) Viitattu 28.1.2024) Craster parabolic—ArcMap | Documentation (arcgis.com)

Winkel Tripel- projektio, (2023). Viitattu 28.1.2024. Winkel tripel -projektio – Wikipedia

Kolkka, E. (2024) Emman gis blogi. Toinen kurssikerta. Viitattu 28.1.2024) Emman gis blogi – MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)

Aloitus

Kurssin ensimmäinen kerta alkoi kurssin käytännön asioiden läpikäynnillä.  Yllätyin kurssin suoristustavasta. On mielenkiintoista päästä kurssin edetessä lukemaan muiden kurssilaisten blogeja ja oivaltamaan niiden kautta lisää käsitellyistä aiheista.  Hyvin nopeasti alku kertailujen jälkeen pääsimme harjoittelemaan QGIS-ohjelman käyttöä. Olen siihen tutustunut muutaman kerran aikaisemmin aikaisemmilla kursseilla, mutta sen käyttö on jäänyt hyvin vähäiselle.

Ensimmäinen harjoitus

Aloimme tekemään koropleettikarttaa Itämeren typpipäästöistä (kuva 1). Kartan tekeminen QGIS-ohjelmalla oli mielestäni helppoa ja selkeää. Joitakin kohtia pitää hieman treenailla, jotta kartasta saa visuaalisestikin selkeän näköisen. Mielestäni kartan värimaailmaa olisi voinut muokata neutraalimmaksi, jolloin sen tulkinta olisi ollut hieman helpompaa. Tutkin myös Hilla Kontisen ensimmäistä blogipostausta, jossa hän pohti olennaisia osia kartassa. Olisin omasta kartasta voinut poistaa syvyyskäyrät, koska ne eivät olleet tarpeellisia kartassa. Myöskin järvet olisi voinut muokata läpinäkyväksi jolloin kartan visuaalinen puoli olisi selkeämpi eikä niin sotkuinen. Kartta on hyvin helppolukuinen, mutta karttaan olisi voinut lisätä vielä selitteitä kuten valtioiden nimiä,  jolloin henkilö, jolle alue on vieras pystyy myös tulkitsemaan karttaa paremmin.

 

 

Kuva 1. Typen päästöt prosentteina Itämeren alueella. Pohjakartan ja aineiston tiedot:  HELCOM marine area.shp, Lakes.shp, Administrative boundaries.shp, Depth contours.shp ja Nitrogen Inputs.shp.

 

Kun tutkitaan kartan antamaa informaatiota, voidaan huomata, että Puolan tuottamat päästöt ovat yli kolmasosan koko kaikista päästöistä. Ruotsin päästöt ovat yllättävän suuret ja ovat heti Venäjän ja Liettuan  rinnalla toisiksi suurimmat. Muiden valtioiden päästöt ovat hyvin tasaisia. Puolan suuri osuus päästöistä on kuitenkin hyvin silmäänpistävä. Luin Heikki Säntin (2024) blogia, jossa hän pohti hyvin Puolan rantaviivan vähyyttä verrattuna Suomeen ja Ruotsiin. Rantaviivalla on tuskin loppupeleissä suurta merkitystä suuren meriliikenteen ja teollisuudesta aiheutuvien päästöjen vuoksi.

Toinen harjoitus

Toisessa kotona tehtävässä harjoituksessa valitsin vaikeustasoksi 1. Koen, että tässä oli tarpeeksi haastetta itselleni. Aineistona käytin valmista dataa Suomen kunnista, jonka latasin QGIS-ohjelmaan. Kartan tekemisessä en kohdannut isompia haasteita, sillä koulussa olimme jo tehneet typpikartan, jonka teosta oli paljon apua. Päädyin tekemään koropleettikartan Suomen ruotsinkielisen väestön osuudesta (Kuva 2). Kartasta tuli helposti luettava ja selkeä. Kartasta selkeästi erottuu länsirannikon ruotsinkieliset alueet. Myös pääkaupunkiseutu ja Turun alueet erottuvat kartasta. Muu Suomi jakautuu kahteen pienimpään luokkaan. Ruotsinkielisen väestönosuus on siis näillä alueilla hyvin pieni. Kartan informaatio on selkeä ja sellainen, mitä ajattelinkin sen olevan. Ruotsinkielinen väestö on siis keskittynyt tietyille alueille Suomessa.  Kartasta löytyy myös kaikki vaadittava eli legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli.

 

 

QGIS-ohjelmiston käyttö on helpottunut jo näinkin lyhyessä ajassa ja se varmasti vielä kehittyy kurssin edetessä. Tällä viikolla tehdyt työt olivat mielestäni mielenkiintoisia ja treenauttivat hyvin ohjelmiston perus toimintojen käyttöä. Uskon, että kurssin edetessä tulen oppimaan paljon QGIS-ohjelman käyttöä ja muuten geoinformatiikon hyödyllisiä työkaluja!

Lähteet

Kontinen, H (2024). Hillakon’s blog. Ensimmäisen kurssikerran oppeja. (1919.1.2024) Viitattu 20.1.2024. hillakon’s blog (helsinki.fi)

Säntti, H (2024) Heiggi’s blog. Ensimmäinen kurssikerta. (19.1.2024) Viitattu 20.1.2024) Heiggi’s blog (helsinki.fi)

 

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!