University of Helsinki
Aloitimme kolmannen kurssikerran heti työntouhulla eli pääsimme tutustumaan lisää QGIS-ohjelman toimintoihin. Tällä kertaa perehdyimme lisää eri valintatyökaluihin ja Suomen kunnat -pohjakartan sijaan käytimme Afrikan karttaa tässä työssä pohjakarttana. Isoin uusi asia QGIS:n käytössä oli oppia lisäämään valmiiseen tietokantaan lisää tietoa. Käytännössä lisäsimme Afrikan pohjakartan tietoihin esimerkiksi väestömäärän. Yksinkertaistimme myös atribuuttitaulukkoa enne tietojen lisäämistä yhdistämällä yhden valtion kohteet yhdeksi tiedoksi. Kurssikerran tehtävissä oli tarkoitus hyödyntää näitä opittuja tietoja ja taitoja kun lähdimme käsittelemään eri aineistoja.
Käytimme erilaisia toimintoja saadaksemme aineistot selkeään muotoon. Lisäsimme tämän jälkeen nuo lisätiedot aineistoon, josta aiemmin mainitsin. Tiedot olivat excel-taulukossa, joka oli melko yksinkertaista yhden komennon (add delimited text) avulla. Excel-tiedosto piti kuitenkin ensin tallentaa CSV-muotoon, jotta sitä on yksinkertaista käsitellä. Laskimme lisää eri tietoja ainestosta. Aineistosta löytyi timanttikaivosten määrät, öljyn tuotannot sekä konfliktit alueella. Näistä aineistoista lähdimme tutkimaan syitä ja seurauksia QGIS:n avulla. Emme työstäneet valmista karttaa näistä, mutta kuvasta 1. voidaan nähdä havaintoja kartalta.
Laskimme timanttikaivosten ja konfliktien määrät valtioittain, jotta pystyimme analysoimaan näiden kahden välistä yhteyttä. Nopealla atribuuttitaulukon vilkaisulla pystyi havaitsemaan pienen yhteyden. Mitä enemmän timantteja, sitä enemmän konflikteja. Maiden joukossa oli myös poikkeuksia esimerkiksi Eritrea, jossa ei ollut yhtään timanttikaivosta, mutta iso määrä konflikteja. Öljyn tuotannossa ilmeni samanlaista ongelmaa. Suoraan ei kuitenkaan voinut sanoa näillä olevan yhteyttä. Pohdimmekin kurssikerralla, että olisi mielenkiintoista nähdä elintasoa kuvaava aineisto ja lisätä se vielä näiden joukkoon, jolloin pystyisi näkemään isot elintaso erot Afrikan valtioissa. Timantit ja varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti ja on vain tietyn ihmisryhmän käytössä.
Itsenäinen harjoitus
Näiden harjoitusten jälkeen lähdimme työstämään itsenäisesti Suomen tulvariski alueita ja järvisyysprosentista diagrammia QGIS:lla. Aluksi olin suoraan sanottuna aivan pihalla, mistä kohdasta olisi pitänyt aloittaa. Harjoitustyössä oli niin paljon vaiheita, että olin mennyt sekaisin mikä toiminto tuli mistäkin. Lopulta pääsin vaihtiin ja sain laskettua tarvittavat arvot eli tulvaindeksin. Tässä kohtaa toin aikaisemmin opitun excel-taulukon Suomen järvisyysprosenteista QGIS:n, mikä sujui ongelmitta. Kun kaikki arvot oli saatu samaan atribuuttitaulukkoon, aloin muodostaa koropleettikarttaa tulvaindekseistä. Tämä vaihe sujui ongelmitta, sillä aikaisemmilla kerroilla oli jo opittu aineiston luokittelu ja sen luonti. Kuvassa 2. valmis tulvariski kartta Suomen alueelta.
Nopealla katsauksella pystymme huomaamaan, että tulvariski on suurimmillaan rannikkoseuduilla. Etenkin pääkaupunkiseutu kuuluu suurimpaan riskiluokkaan. Myös Pohjanmaa kokonaisuudessaan kuuluu tulvariski alueeseen. Valuma-alueet siis sijoittuvat alaville alueille kuten rannikoille. Suomen alavinta aluetta on juuri Pohjanmaa ja Turun ja Helsingin seutujen rannikot. Kartassa ei siis näy mitään kovin poikkeavaa.
Seuraavaksi siirryimme tekemään diagrammia Suomen järvisyydestä. Tähän karttaan ei oikein ollut ohjeita, joten kartan laadinta oli hieman vaikeaa alussa. Sain kuitenkin Artulta apuja, jonka jälkeen aloin hahmottamaan, miten diagrammi QGIS:lla tehdään. Kuvassa 3.
Pidin ongelmallisena, että diagrammeja ei saanut siistimmin aseteltua kartalle, ja kartta näyttää omaan silmään epäsiistiltä. Kartasta kuitenkin näkee selkeästi diagrammeista Suomen järvisyysosuudet. Kartasta näkyy, kuinka suuri osuus kunnasta on järveä ja paljon on maa-aluetta. Järvi-Suomi erottuu selkeästi sen suurella määrällä järviä. Muuten Suomi on tasaisen “järvinen”. Etelä-Suomen kaikki diagrammit ei oikein pääse etuuksiinsa eikä näkyville, mutta kartasta saa silti hyvän kuvan Suomen järvisyydestä.
Kurssi kerta oli itselleni selkeästi haastavin. Yhteisessä harjoitustehtävässä oli monia vaiheita, joissa välillä oli haasteellista pysyä mukana. Sain kuitenkin kaikki tehtävät hyvin tehtyä ilman suurempia ongelmia, mihin olen hyvin tyytyväinen.