Neljäs kurssikerta

Tämä kurssikerta alkoi teoriaosuudella ruutukartoista ja tiedon esittämiseen niitä hyväksi käyttäen.  Tarkastelimme myös pisteaineistoja ja miten niitä saisimme esitettyä kartalla. Teoria osuuden jälkeen pääsimme tutustumaan käytännössä ruutukarttoihin ja niiden tekemiseen.

Ruututeemakartta

Ensimmäisenä tehtävänä teoriaosuuden jälkeen aloimme tekemään ruututeemakarttaa pääkaupunkiseudun rakennus- ja väestötiedoista. Toimme aineistot QGIS-ohjelmaan, ja aloimme muokata aineistoa pienempään muotoon.  Loimme kartalle ruudukon, joka koski vain alueita, joissa oli muuttujia. Ruudukon luominen onnistui vaivattomasti ja QGIS-ohjelman käyttö muuttuu jatkuvasti vaivattomammaksi viikkojen edetessä.

Valitsin tarkastella ruotsinkielisen väestön osuutta pääkaupunkiseudulla. Tein kartan ensin absoluuttisista arvoista, joista en tajunnut tehdä valmista karttaa. Kartasta tuli siisti ruudukoiden avulla, mutta sitä enemmän tarkasteltaessa se vääristi hieman todellisuutta. Koska arvot olivat absoluuttisia, kartta näytti, että aivan Helsingin kantakaupungissa on eniten ruotsinkielisiä. Absoluuttisesti siellä varmasti onkin, mutta se ei kerro koko totuutta. Huomasin myös Heikki Säntin (2024) pohtivan absoluuttisten lukujen aiheuttamia vääristymiä. Kantakaupungissa asuu ihmisiä tiheästi, joten ruotsinkielisten osuus ei kuitenkaan ole suurin koko pääkaupunkiseutua tarkasteltaessa. Näin ollen laskin suhteelliset arvot ruotsinkielisten osuudesta koko väestöön. Kuvassa 1. näemme ruotsinkielisten osuuden suhteessa muuhun väestöön. Helsingin kantakaupunki edelleen erottuu punaisella kartasta, mutta kartasta erottuu nyt muitakin alueita. Idässä Sipoo ja sitä ympäröivät alueet hehkuvat punaisina suuresta määrästä ruotsinkielisiä ja lännemmässä Kauniainen. Näitä alueita odotinkin nousevan esiin kartasta, kun laskin suhteellisuuden. Muutenkin, mitä lännemmäksi kartalla liikutaan ruotsinkielisten osuus muuhun väestöön suhteessa kasvaa. Rannikkoalueet ja Turun seutu ovat tunnettuja ruotsinkielisten isosta osasta, joten tämä  ei ole yllättävää. Tämä antaa realistisen kuvan, minne ruotsinkielinen väestö on sijoittunut pääkaupunkiseudulla.

 

Rasteriaineistoja ja seuraavaan kertaan valmistautumista

Kun olimme saaneet ruututeemakartat valmiiksi, siirryimme käsittelemään rasteriaineistoja. Emme ole aikaisemmin kurssilla vielä käyttäneet rasteriaineistoja, joten tämä oli kaikille uutta varmasti jollain tasolla. Työstimme aineistoihin korkeuskäyriä ja rinnevarjostusta ensin yhdistämällä kartat.  Pornaisten alue oli ensin siis jaettu neljään osaan, josta tuotimme yhden kokonaisen korkeusmallin. Aineistoon kuului myös Pornaisten peruskarttalehti, jonka myöhemmin yhdistimme korkeusmalliin. Tämä onnistui Virtual raster-toiminnon avulla. Kun olimme saaneet kaikki yhdistettyä, teimme rinnevarjostuksen. Contour– työkallulla saimme luotua korkeuskäyrät peruskarttalehteen. Kaikki työkalut toimivat itselläni hyvin, eikä missään vaiheessa tullut isompia ongelmia. Huomasin kuitenkin, että tietokone oli hitaampi sen käsitellessä rasteriaineistoa kuin vektoraineistoa. Pelkäsinkin hieman kaatuuko koko ohjelma kesken työskentelyn. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Tämän jälkeen siirryimme valmistelemaan karttaa seuraavaa kertaa varten.  Pääsimme digitoimaan rajatulle alueelle muutaman tien, sekä koko rajatun alueen asutuksen. Digitointi sujui ongelmitta, sillä sitä on tullut harjoiteltua jo muutamassa eri tehtävässä aikaisemmilla kursseilla.

Lähteet:

Säntti, H. (2024) Heiggi’s blog. Heiggi’s blog (helsinki.fi).  Viitattu 9.2.2024