University of Helsinki
Viidennellä kurssikerralla aloitimme heti työt viime kerralla aloitettujen Pornaisten karttojen parissa. Olimme digitoineet rajatulle alueelle rakennukset sekä isoimmat tiet. Tavoitteena tällä kurssikerralla oli harjoitella bufferointia ja siihen tarvittavia eri työkaluja.
Alkuharjoitus
Pornaisten kartasta aluksi tutustuimme eri laskenta työkaluihin, joilla laskimme teiden pituuksia. Työkaluina käytimme sum line lenght, intersection ja clip. Keräsimme ystäväni Emman kanssa tulokset yhteiseen excel taulukkoon (kuva 1. ). Laskimme teiden kokonaispituuden, sekä teiden mitat, jotka oli digitoitu peltojen päältä. Teitä Pornaisten alueella oli 12,98km ja teitä, jotka oli digitoitu pellon päälle oli 1,342km.
Tämän jälkeen pääsimme kunnolla harjoittelemaan bufferointia. Ensimmäisenä halusimme tutkia, kuinka monesta alueen talosta saa tulla pyörällä kouluun. Määritelmänä oli, että oppilaan täytyy asua yli kilometrin säteellä koulusta. Bufferoinnissa aluksi oli määriteltävä tietokanta, jonka kohteet haluttiin bufferoida, haluttu etäisyys kohteesta, sekä halutun segmentin kulmien määrä. Käytimme segmentissä lukua 36, koska se on tarpeeksi pyöreä. Määritelty polygoni ilmestyi kartalle yleensä nopeasti ja vaivattomasti. Tämän jälkeen halusimme siis tietää, monesta talosta sai tulla pyörällä kouluun eli alueen ulkopuolelle jäävät talot. Valitsimme select by location toiminnolla alueen ulkopuolelle jäävät talot, jotka siis olivat yli kilometrin päässä koulusta. Näin ollen saimme tulokseksi, että 249 talosta saa tulla pyörällä kouluun.
Teimme saman tyylisen harjoitteen taloille, jotka olivat 500 metrin päässä terveyskeskuksesta ja talot 50 metrin päässä teistä. Taloja 500 metrin päässä terveyskeskuksesta oli 187 ja talot 50 metrin päässä teistä oli 61. Bufferointi tässä vaiheessa sujui ilman sen suurempia ongelmia. Muutamia hermojen menetyksiä tapahtui, mutta uskoisin sen kuuluvan asiaan.
Itsenäiset tehtävät
Kun olimme saaneet hyviä harjoituksia bufferoinnista ja homma alkoi sujua, siirryimme jatkamaan harjoituksia itsenäisiin tehtäviin. Jatkoimme hyvin sujunutta yhteistyötä Emma Kolkan kanssa. Aloitimme Malmin lentokenttään liittyvästä tehtävästä. Aloitimme piirtämällä lentokentän kiitoradat. Tehtävänä oli tutkia asukkaiden määrää ensiksi 2km säteellä kiitoradoista ja sitten 1km säteellä. Bufferointi toistui samalla kaavalla kuin alkuharjoituksissa, joten sen puoleen ei ilmennyt suurempia ongelmia. Muutamassa kohdassa ei voinut kuin syyttää itseään, jos oli unohtanut klikata jonkun kohdan tai skipannut välivaiheen. Muutoin tuloksista saatiin järkeenkäypiä.
Seuraavassa vaiheessa siirryimme tarkastelemaan Helsinki-Vantaan kiitoratoja. Piirsimme taas kiitoradat samalla tavalla kuin edellisessä vaiheessa. Selvitimme että Helsinki-Vantaan välittömässä läheisyydessä (2km) asui 9983 ihmistä. Seuraava vaihe vaikutti aluksi hyvin hankalalta ja olimmekin hetken jumissa tässä vaiheessa. Artun pienen avustuksen avulla pääsimme vauhtiin ja saimme tehtävän tehtyä eri melualueista Helsinki-Vantaan läheisyydessä (tulokset kuvassa 1.) Opimme Emman kanssa, että aikaisemmilla kurssikerroilla opitut valintatyökalut ovat hyvin hyödyllisiä ja niiden käytön hallinta on erittäin tärkeää.
Seuraavassa itsenäisessä tehtävässä siirryimme tutkimaan Vantaan juna-asemia ja sen läheisyydessä asuvia ihmisiä. Aluksi laskimme 500 metrin säteellä asemista asuvat ihmiset, jonka tulokseksi saimme 111 765 ihmistä. Tämän vastauksen sai pelkän “perus” bufferoinnin avulla, mutta seuraavissa vaiheissa piti taitoja alkaa soveltamaan. Seuraavassa kohdassa tehtävänä oli laskea työikäisten osuus ihmisistä, jotka asuivat 500 metrin päässä lähimmästä asemasta. Atribuuttitaulukossa ei suoraan ollut ryhmää työikäisistä vaan meidän piti ensin laskea työikäiset yhteen. Laskentatyökalu on onneksi sen verran tuttu, että tämä sujui ongelmitta.
Emma Kolkan (2024) blogia lukiessa tein saman oivalluksen QGIS:n käytöstä kuin Emma. Toiminnot, joissa ei ole montaa vaihetta on helppo suorittaa, mutta jos toiminnossa on monta vaihetta ja eri klikkausta, usein unohdan jonkun välistä ja menetän hermot. Koen kuitenkin, että olen oppinut todella paljon QGIS:ta jo viiden viikon aikana ja perus toiminnot alkavat sujua ainakin melkein ongelmitta. Huomaan kuitenkin, että joka viikko olen unohtanut jotain jo edellisellä kerralla opittua, koska tietoa tulee niin paljon yhdellä kerralla. Tehtävät kuitenkin onnistuvat ilman suurempia ongelmia useimmiten.
Puskurivyöhykkeiden hallinta ja niiden toteutus on tutkimuksessa varsin hyödyllistä. Niiden avulla voimme tutkia jonkun kohteen vaikutusaluetta. Bufferointi on usein nopeaa ja vaivatonta ja sen avulla saa helposti selville alueen sisälle tai ulkopuolelle jäävät muuttujat. QGIS sovelluksen tarjoaa melkein rajattomat mahdollisuudet aineistojen käyttöön ja tutkimiseen ja en edes itse tiedä, mitä kaikkea ohjelmalla on mahdollista tehdä. Veikkaan, että en koskaan tule kovinkaan GIS-velhoksi, mutta ainakin tähän mennessä olen oppinut paljon uutta!