Kuudes kurssikerta

Kurssikerran alkureippailu

 

Tämä kurssikerta alkoi hieman erilaisella aktiviteetilla kuin yleensä. Lähdimme ulkoilemaan ja itse keräämään paikkatieto aineistoa lähiympäristöstä. Keräsimme tietoja Epicollect5 -sovelluksen avulla. Merkitsimme ryhmissä eri pisteitä missä olimme liikkuneet ja arvioimme paikan viihtyvyyttä, houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Kun olimme ryhmissä keränneet dataa, tuli kaikkien pisteet ladata yhteiseen tietokantaan, jota tarkastelimme yhdessä. Dataa pystyi tarkastelemaan klustereina, lämpökarttana tai pisteiden muodossa.

Interpoloinnin harjoittelua

Toimme ulkona kerätyt aineistot QGIS-ohjelmaan, jossa ne ilmestyivät valmiiksi pisteiksi kartalle. Minulla ja useammalla muulla ryhmässämme oli hieman ongelmia tuoda aineisto ohjelmaan sillä osa pisteistä hävisi. Lopulta muutaman kokeilun jälkeen kaikki pisteet ilmestyivät kartalle ja pääsin interpoloimaan aineiston. Tutkimme kohteita niiden turvallisuuden näkökulmasta. Interpolointi oli uusi työkalu, jota emme olleet aikaisemmin käyttäneet, mutta sen käyttö oli lopulta hyvin yksinkertaista. Kuvassa 1. kuvaa interpoloinnista. En tuottanut tästä valmista karttaa. Karttaa on kuitenkin helppo tulkita ja siitä pystyy hahmottaman, että mitkä alueet ryhmä tunsi turvattomiksi. Tein kuitenkin saman havainnon kuin Heikki Säntti (2024) blogissaan. Kyselyssä ei oltu määritelty miltä kantilta turvallisuutta piti tarkastella. Osa arvio sää olosuhteiden perusteella, kun taas osa saattoi ajatella esimerkiksi ryöstämiseksi tulemisen mahdollisuutta. En siis itsekkään pidä kyseistä karttaa luotettavana turvallisuutta tarkasteltaessa ja huomasin, että eri ryhmissä olleiden kartat näyttivät turvallisuuden näkökulmasta erilaisilta.

 

Omat harjoitukset

Interpolointiharjoituksen jälkeen siirryimme itsenäisiin tehtäviin ja tänään aiheena oli tuottaa kolme teemakarttaa hasardeista. Vaihtoehtoina oli maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit. Olen aina pitänyt hasardeja mielenkiintoisina, joten oli mielekästä päästä työskentelemään näiden parissa. Päätin ottaa omaan tarkasteluun pelkät maanjäristykset, koska pidin sitä itselle parhaana vaihtoehtona tutkia vain yhtä aihetta. Kuvassa 2.  loin kartan maailman maailmassa tapahtuneista yli 4 magnitudin maanjäristyksistä viimeisen 30 päivän aikana. Koin kartan tekemisen helpoksi, mutta olisin halunnut tuoda valtion rajojen lisäksi litosfääri laattojen saumat, jolloin olisi voinut tulkita karttaa vielä paremmin. Pystymme kuitenkin huomaamaan, että kaikista voimakkaimmat järistykset tapahtuvat laattojen reunoilla, jossa on paljon liikehdintää. Myös kauko-idässä on määrällisesti tapahtunut paljon järistyksiä. Tämä on helposti selitettävissä alueen herkkyydestä joutua maanjäristyksen kohteeksi.

 

Seuraavassa kartassa otin tarkasteluun pienempiä alueita kuin koko maapallo. Halusin tutkia Pohjois-Amerikan maanjäristyksiä viimeisen 30 päivän aikana. Kuvassa 3. Kuvasta erottuu selkeästi Yhdysvaltojen länsirannikko, jossa sijaitsee San Andreaksen siirros, joka on yksi maailman maanjäristysherkimpiä alueita. Alueella ei kuitenkaan ole ollut kovia maanjäristyksiä vaan lukuisia pienempiä järistyksiä viimeisen 30 päivän aikana. Kartalta kuitenkin erottuu muutamia suurempia järistyksiä, mutta nekään eivät ole olleet yli 5 magnitudin järistyksiä, joten tuskin ovat aiheuttaneet suurempaa tuhoa alueella.

 

Viimeiseksi tuotin kartan Kauko-idässä ja Oseaniassa tapahtuneista yli 4 magnitudin  maanjäristyksistä viimeisen 30 päivän aikana. Halusin tutkia aluetta, koska mielikuvani on, että alueella tapahtuu paljon hyvin voimakkaitakin maanjäristyksiä. Aikajanaa olisi voinut muuttaa vaikka viimeisen vuoden aikana, mutta jo tästä pystyy huomaamaan, miten runsaasti yli 4 magnitudin järistyksiä on tapahtunut verrattuna esimerkiksi Pohjois-Amerikan järistyksiin, jossa suurin osa oli vain 2-3 magnitudin järistyksiä.

 

Tekemät karttani ovat mielestäni selkeitä ja myös alalla ei olevat pystyvät ymmärtämään niissä esitettyjä asioita. Uskoisin tällaisen kartan olevan peruskoulussa hyödyllinen sen yksinkertaisuuden ja mielenkiinnon vuoksi. Varsinkin maantieteestä kiinnostuneista nuorista kartat voisivat olla informatiivisia.

Sain kartat tehtyä suhteellisen helposti, mutta olisin voinut haastaa itseäni hieman enemmän ja valita haasteellisemman aineiston. Koen kuitenkin, että tarvitsen vielä harjoitusta perusasioista, koska tämä ei ole vahvinta osaamista alalla. Kehityn kuitenkin jatkuvasti ja olen oppinut kurssilla paljon enemmän geoinformatiikasta ja sen menetelmistä mitä uskoin oppivani. Olen kuitenkin sen kurssin aikana tajunnut, että tämä ei ehkä ole oma juttuni mihin aion tulevaisuudessa erikoistua. Tästä kuitenkin hyötyy paljon mihin suuntaan ikinä aionkaan opintojani alkaa viemään.

 

Lähteet:

Säntti, H (2024) Heiggi’s blog. Kuudes kurssikerta. Viitattu 23.2.2024. Saatavilla: Heiggi’s blog (helsinki.fi)