Kurssikerta 1

Aloitus

Kurssin ensimmäinen kerta alkoi kurssin käytännön asioiden läpikäynnillä.  Yllätyin kurssin suoristustavasta. On mielenkiintoista päästä kurssin edetessä lukemaan muiden kurssilaisten blogeja ja oivaltamaan niiden kautta lisää käsitellyistä aiheista.  Hyvin nopeasti alku kertailujen jälkeen pääsimme harjoittelemaan QGIS-ohjelman käyttöä. Olen siihen tutustunut muutaman kerran aikaisemmin aikaisemmilla kursseilla, mutta sen käyttö on jäänyt hyvin vähäiselle.

Ensimmäinen harjoitus

Aloimme tekemään koropleettikarttaa Itämeren typpipäästöistä (kuva 1). Kartan tekeminen QGIS-ohjelmalla oli mielestäni helppoa ja selkeää. Joitakin kohtia pitää hieman treenailla, jotta kartasta saa visuaalisestikin selkeän näköisen. Mielestäni kartan värimaailmaa olisi voinut muokata neutraalimmaksi, jolloin sen tulkinta olisi ollut hieman helpompaa. Tutkin myös Hilla Kontisen ensimmäistä blogipostausta, jossa hän pohti olennaisia osia kartassa. Olisin omasta kartasta voinut poistaa syvyyskäyrät, koska ne eivät olleet tarpeellisia kartassa. Myöskin järvet olisi voinut muokata läpinäkyväksi jolloin kartan visuaalinen puoli olisi selkeämpi eikä niin sotkuinen. Kartta on hyvin helppolukuinen, mutta karttaan olisi voinut lisätä vielä selitteitä kuten valtioiden nimiä,  jolloin henkilö, jolle alue on vieras pystyy myös tulkitsemaan karttaa paremmin.

 

 

Kuva 1. Typen päästöt prosentteina Itämeren alueella. Pohjakartan ja aineiston tiedot:  HELCOM marine area.shp, Lakes.shp, Administrative boundaries.shp, Depth contours.shp ja Nitrogen Inputs.shp.

 

Kun tutkitaan kartan antamaa informaatiota, voidaan huomata, että Puolan tuottamat päästöt ovat yli kolmasosan koko kaikista päästöistä. Ruotsin päästöt ovat yllättävän suuret ja ovat heti Venäjän ja Liettuan  rinnalla toisiksi suurimmat. Muiden valtioiden päästöt ovat hyvin tasaisia. Puolan suuri osuus päästöistä on kuitenkin hyvin silmäänpistävä. Luin Heikki Säntin (2024) blogia, jossa hän pohti hyvin Puolan rantaviivan vähyyttä verrattuna Suomeen ja Ruotsiin. Rantaviivalla on tuskin loppupeleissä suurta merkitystä suuren meriliikenteen ja teollisuudesta aiheutuvien päästöjen vuoksi.

Toinen harjoitus

Toisessa kotona tehtävässä harjoituksessa valitsin vaikeustasoksi 1. Koen, että tässä oli tarpeeksi haastetta itselleni. Aineistona käytin valmista dataa Suomen kunnista, jonka latasin QGIS-ohjelmaan. Kartan tekemisessä en kohdannut isompia haasteita, sillä koulussa olimme jo tehneet typpikartan, jonka teosta oli paljon apua. Päädyin tekemään koropleettikartan Suomen ruotsinkielisen väestön osuudesta (Kuva 2). Kartasta tuli helposti luettava ja selkeä. Kartasta selkeästi erottuu länsirannikon ruotsinkieliset alueet. Myös pääkaupunkiseutu ja Turun alueet erottuvat kartasta. Muu Suomi jakautuu kahteen pienimpään luokkaan. Ruotsinkielisen väestönosuus on siis näillä alueilla hyvin pieni. Kartan informaatio on selkeä ja sellainen, mitä ajattelinkin sen olevan. Ruotsinkielinen väestö on siis keskittynyt tietyille alueille Suomessa.  Kartasta löytyy myös kaikki vaadittava eli legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli.

 

 

QGIS-ohjelmiston käyttö on helpottunut jo näinkin lyhyessä ajassa ja se varmasti vielä kehittyy kurssin edetessä. Tällä viikolla tehdyt työt olivat mielestäni mielenkiintoisia ja treenauttivat hyvin ohjelmiston perus toimintojen käyttöä. Uskon, että kurssin edetessä tulen oppimaan paljon QGIS-ohjelman käyttöä ja muuten geoinformatiikon hyödyllisiä työkaluja!

Lähteet

Kontinen, H (2024). Hillakon’s blog. Ensimmäisen kurssikerran oppeja. (1919.1.2024) Viitattu 20.1.2024. hillakon’s blog (helsinki.fi)

Säntti, H (2024) Heiggi’s blog. Ensimmäinen kurssikerta. (19.1.2024) Viitattu 20.1.2024) Heiggi’s blog (helsinki.fi)