Projektioiden vertailua

 

Toisen viikon kurssikerralla keskityttiin vertailemaan eri projektioita keskenään. Ajatuksena oli tehdä vertailua Suomen kartan avulla, ja näin nähdä alueen sijainnin vaikutus projektin esittämiskykyyn. Aihe oli minusta mielenkiintoinen, ja motivaatio olikin ensimmäistä viikkoa korkeammalla tasolla.

Projektio vaikuttaa luonnollisesti paljon esitettävään tietoon kartalla. Johtuen maapallon kolmiulotteisuudesta, ei ole mahdollista projisoida sitä kaksiulotteiselle pinnalle ilman, että kartalla esitettävä tieto vääristyisi jossakin suhteessa. Käytännössä siis kaksiulotteisessa kartassa on aina vähintään yksi seuraavista ominaisuuksista vääristynyt: pinta-ala, etäisyydet ja suunnat. Tämä täytyy tietysti ottaa huomioon projektion valinnassa sen pohjalta, mitä kartalla on tarkoitus esittää. Kartoilla nimittäin on helppoa joko tahallisesti tai tahattomasti johtaa harhaan, pelkästään projektion valinnalla.

Kuva 1. Projektiovertailua, luvut prosentteja.

Edellä mainitussa, itse kurssikerran tehtävässä vertasin ETRS-LAEA nimistä projektiota Azimuthal-projektioon. (Kuva 1.) ETRS-LAEA on Euroopan unionin suosittama projektio varsinkin pinta-alan oikeellisuutta vaativissa sovelluksissa, joten sitä voidaan pitää suhteellisen luotettavana vertailukohtana. World Azimuthal Equidistant taas on nimensä mukaisesti oikeapituinen projektio, joten pinta-alat vääristyvät vertailukohdettaan enemmän. Vääristymät ovat kuitenkin maltillisia, vaikuttaisi, että suunnilleen samaa luokkaa Robinsonin projektion kanssa, johon Oula Inkeröinen vertasi ETRS-LAEA:aa. Ainakin verrattuna Mercatorin oikeakulmaiseen projektioon (Kuva 2.), joka toimii siis tehtävissä, joissa kartan täytyy näyttää suunnat oikein. Mercatorin projektiossa pinta-ala vääristymät ovat satoja prosentteja, ja myös Suomen sisällä etelän ja pohjoisen erot ovat valtavia. Azimuthalissa pinta-ala väärityy “vain parikymmentä prosenttia koko Suomessa. Kartat ovat muuten onnistuneita, mutta jossakin kohtaa mittayksikkö on todennäköisesti ollut väärä, sillä Mercatorin projektiota käsittelevän kartan mittakaava on epäonnistunut. Myös värit ovat väärin päin, invert-nappi on unohtunut väsyneenä. Onneksi näin muuten tehtävät tuntuivat menevän putkeen ja oppimista tapahtuu!

Kuva 2. Mercatorin projektion pinta-ala vääristymät Suomessa, %.

Lähteet: Inkeröinen Oula (2019) “Ken kuuseen kurkottaa se projektioon pamahtaa”

Luettu 7.3.2019

https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *