Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla syvennyimme tietokantojen ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksena oli oppia käsittelemään niitä sulavammin, eli esimerkiksi yhdistellä vanhojen tietokantojen tietoja keskenään tai tuottaa kokonaan uutta tietoa. Omasta mielestäni tietokanta-asiat tuntuivat kohtuullisen selviltä ja selvisin niistä suhteellisen ongelmitta. Ainoastaan Excel-taulukoiden muuttaminen CSV-tiedostoiksi ja niiden tuominen Qgis:iin tuotti jostain syystä ongelmia kotitehtäviä tehdessä ja tämä jäikin vielä hieman hämäräksi. Täytyy selvittää asia tulevaisuudessa.

Tietokantojen kanssa pelailun välineenä käytimme Afrikan karttaa. Harjoituksessa yhdisteltiin Afrikan alueen luonnonvarojen, timanttien ja öljyn esiintyvyyttä ja muita niiden perustietoja konfliktidatan sekä internetin käyttöastetietojen kanssa. Näiden tietojen pohjalta olisikin mielenkiintoista tehdä syvällisempää analyysia. Mieleen tulevat ainakin luonnonvarojen ja konfliktien suhde, eli ajoittuvatko konfliktit esimerkiksi öljynporauksen aloituksen kanssa yksi yhteen tai lisääntyvätkö internetin käyttäjät luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena vai valuuko vauraus harvojen käsiin tai ulkomaille ja kansa jää nuolemaan näppejään. Myös internetin käyttöasteen ja konfliktien suhde on mielenkiintoinen: lisääntyvätkö konfliktit tiedonvälityksen helpottuessa vai onko tilanne jostain syystä päin vastoin? Internetissä vastarintaliikkeiden toiminta helpottuu, sillä yhteydenpito hengenheimolaisiin sujuu jouhevammin varsinkin alueiltaan suurissa ja hajanaisissa valtioissa, joissa infrastruktuuriverkko on puutteellinen ja huonossa kunnossa.

Kuva 1. Tulvaindeksi Suomessa.

Kurssikerran toinen tehtävä käsitteli Suomen alueen tulvaindeksiä eli tulvimisherkkyyttä. Kuten jo aiemmin mainitsin, jostain syystä Excel-taulukoiden kanssa toiminta takkusi, ja todennäköisesti sen takia en saanut järvisyysprosentteja näkyviin. Sain tosin järvisyydestä luotua uuden taulukkorivin Qgis:iin, mutta visualisoitumaan en sitä saanut missään muodossa. Missä vika lieneekin. Henni Wessmannin blogista huomasin, että muillakin ollut täsmälleen samoja ongelmia. Hän tosin sai lopulta pylväät näkyviin. Harmi, etten löytänyt muiden blogeista ratkaisun avainta.  Joka tapauksessa kuvasta 1. huomaa, että korkein tulvariski on Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Uudenmaan rannikolla. Järvien määrä korreloi jonkin verran, eli järvien vähentyessä tulvariski kasvaa. Toisaalta Pohjanmaan alavat maat ovat alttiita tulville, joskin rannikkoseudut ovat koko maassa matalaa seutua. Lienisikö lisäksi niin, että Turun ja Helsingin seutujen rakennetun ympäristön runsaus lisää alueiden tulvariskiä?

Lähteet: Wessman, Henni (2019) “Timantteja ja tulvia”

Luettu 7.3.2019

https://blogs.helsinki.fi/henniwes/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *