Pääkaupunkiseutu ruutuina

Neljännellä viikolla jatkettiin edelleen Qgis:in läpikäymistä opettajan opastuksella, suurimmaksi osaksi edelleen rauhallista tahtia. Tällä kertaa työn alla olivat ruutuaineistot. Esimerkkialueena toimi pääkaupunkiseutu, joten ainakin lähtökohdat olivat suhteellisen tutut. Ruututeemakartat ovat mielestäni visuaalisesti miellyttävän näköisiä ja niitä on mukava katsella ja tutkia. Osittain tästä syystä tunnin aiheet eivät tuntuneet vaikeilta. Tällä kertaa tein myös kotiin osoitetut tehtävät samana päivänä, lähes heti tunnin jälkeen edellisistä kurssikerroista rankasti poiketen. Ilmankos tehtävät luistivatkin huomattavasti paremmin. Tästähän voisi ottaa jopa opiksi.

Kuva 1. 0-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla, 2015.

Kotitehtävässä oli tarkoitus tehdä tunnilla tehdyn kartan jatkoksi toinen samanlainen, joskin erilaista ruutukokoa käyttäen. Tein 0-vuotiaiden määrää pääkaupunkiseudulla kuvaavan teemakartan, 500x500m ruutukoolla. (Kuva 1.) Kartta on visuaalisesti paras tuotokseni tähän asti, värit miellyttävät silmää, mikään ei hyppää silmille, kokonaisuus on harmoninen.

Ruututeemakartan visuaalisen miellyttävyyden vastapainoksi kyseinen esitystapa ei ole informatiivisesti paras mahdollinen. Mielivaltaisesti vedetyt rajat alueille eivät useinkaan tee oikeutta esitetylle ilmiölle ja ruudut voivat jopa vääristää sitä. Juuri alueongelman vuoksi aiemmin käyttämämme koropleetti- ja pistekartat ovat usein ruututeemakarttaa informatiivisempia. Ainakin absoluuttisten arvojen kanssa kannattaa olla varovainen; myös oma karttani kuvaa pikemminkin asutuksen tiheyttä pääkaupunkiseudulla, kuin varsinaisesti vauvojen osuutta. Esitykseeni olisikin hyvä liittää myös prosenttiosuudet vastaavilla ruuduilla, tosin silloin taas korostuisivat kokonaisväestöltään pienet pientaloalueet, joilla lapsiperheiden osuus on suuri. Absoluuttisilla ja prosentuaalisilla yksiköillä onkin omat tehtävänsä; oma karttani soveltuisi esimerkiksi vauvoille tai heidän vanhemmilleen profiloitujen palveluiden suunnitteluun. Ei ole järkevää perustaa neuvolaa Pakilaan vaikka prosentuaalisesti vauvoja olisi paljon; absoluuttiset arvot kertovat todellisen potentiaalisen käyttäjäkunnan. Katja Pulkkinen on todennut älykkäästi, että ruutukartat voivat olla myös ratkaisu hallintoalueita käytettäessä usein tapahtuvaan keskimääräistymiseen (rajan eri puolilla suuri ero suureissa, vaikka vierekkäisillä alueilla usein voi olla jotakuinkin sama). Tällöin ruutukoon valinta on avainasemassa, kuten myös Pulkkinen mainitsee. Toki tällä tekniikalla ongelma ei häviä, se vain pienenee, sillä hallintoalueet tuppaavat olla suurempia.

Kartastani näkyy hienosti, miten väestö on keskittynyt Helsingin seudulle. Kaikki merkittävät raidelinjaukset itään ja pohjoiseen mentäessä erottuvat. Päärata erottuu kantakaupungista lähtevänä käytävänä Korsoon asti, samoin metrolinjaus Lauttasaaresta Itäkeskukseen, jopa idän Mellunmäen ja Vuosaaren pienet haarat näkyvät. Myös kohtuullisen tuore kehäräta on havaittavissa haaleana puoliympyränä kartan pohjoisosissa. On omituista, ettei Espoon suunnalla erotu mitään vaihtuvuutta, lienisikö kartan teossa sattunut jotain. Loppujen lopuksi kartasta voisi kuitenkin päätellä, että vaikka ratojen läheisyydessä on ylipäätään suuri väestöntiheys, myös lapsiperheitä on keskittynyt alueille, hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.

Lähteet: Pulkkinen, Katja (2019) “Rastereiden parissa”

Luettu 7.3.2019

Rastereiden parissa (Kurssikerta 4)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *