Matka päättyy

Viimeinen kurssikerta oli vapaamuotoisempi. Työ aloitettiin jo kotona, jossa etsittiin tietoa itse valitsemasta aiheesta, tunnilla tehtävää karttaa varten. En keksinyt mitään ihmeellistä heti, joten päädyin valitsemaan vaihtoehdon numero kaksi, joka ei ollut täysin vapaamuotoinen. Tehtävässä ladattiin palanen Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, itse valitsin Jyväskylän keskuksen, sekä sen seuraksi korkeusmallin ja muuta sellaista. Myös metatiedot piti etsiä. Luulinkin löytäneeni ne nopeasti ja tyytyväisenä itseeni ajattelin valmistelujen olevan siinä. Tunnilla kuitenkin avatessani aineiston huomasin etteivät metatietoni olleet lähimainkaan riittävät selittämään kaikkea sitä valtavaa määrää karttatasoja, joita maastotietokanta piti sisällään. Kurssikerralla vierähtikin tovi etsiessä kunnollisia metatietoja.

Metatietojen löytämisen jälkeenkin aikaa meni runsaasti tiedon läpikäymiseen, sillä tavaraa oli paljon eikä se ollut selkokielistä. Iso osa lensi suoraan roskakoriin, sillä maastotietokanta piti sisällään esimerkiksi runsaan määrään ympäröivien järvien vesiliikennemerkkejä. Aineiston ollessa valmis käsiteltäväksi, en meinannut keksiä mitä sillä tekisin, koska tieto oli erilaista kuin olin ajatellut.

Kuva 1. Jyväskylän rakennukset kerrosmäärällä eroteltuna 2010-luvulla.

Lopulta päädyin tarkastelemaan rakennusten kerrosmääriä (Kuva 1.). Kuten kuvasta huomaa Jyväskylässä korkeat rakennukset keskittyvät lähes ainoastaan keskustaan. Oikeastaan ainut poikkeus on korkeiden rakennusten (tässä yhteydessä siis kolmekerroksisia tai korkeampia) rypäs Hippoksen ympäristössä keskustasta lounaaseen. Asuinalueet piirtyvät kartalle vihreinä, samoin keskustasta pohjoiseen johtavan moottoritien varressa selkeästi erottuvat yritysalueet. Kartan luettavuuttaa parantaisi rakennusten reunaviivojen poisto, näin jälkeenpäin ajatellen.

Olen kuitenkin iloisesti yllättynyt, kuinka jouhevasti kahden viimeisen kurssikerran tehtävät sain tehtyä, alkuvaikeuksista huolimatta. Jotain on siis jäänyt päähänkin, vaikka geoinformatiikka ei ole lempiaiheeni ja kurssi olikin välillä “aikamoista ryömimistä” kuten Katja Pulkkinen totesi.

Lähteet: Katja Pulkkinen (2019) “Terveyttä ja sairautta EU:ssa”

Luettu 7.3.2019

Terveyttä ja sairautta EU:ssa (Kurssikerta 7)

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *