Hei vain kaikki blogini lukijat! Tähän blogiin postailen kurssillani Geoinformatiikan menetelmät 1 tekemiä kurssitöitäni ja tässä tulee ensimmäinen postaukseni. Ennen ensimmäistä luentoa en tiennty QGIS:stä hölkäsen pöläystä, mutta nyt kaksi karttaa sillä tehneenä koen tuntevani sen perusominaisuuksia jo jonkin verran.
Ensimmäisenä työnä teimme kartan, joka kuvasti typen päästöjen osuutta valtioittain. Tein sen Zoom-luennon mukana, joten sen tekeminen ei tuntunut kovin vaikealta, vaikka työvaiheita oli useita. Karttani lopputuloksesta tuli mielestäni aika hyvä, vaikkakin vähän värikäs.
Toinen työ oli puolestaan itsenäisesti tehtävä, jonka sai valita muutamasta eri vaikeustasosta. Itse valitisn helpoimman, koska minulla oli tunne, ettei minulla loppujen lopuksi jäänyt hirveästi päähän ensimmäiseltä luennolta ja olen muutenkin aika surkilo käyttämään tietokoneita. Uuden kartan tekeminen osoittautuikin hieman vaikeammaksi ja yllättävän paljon aikaa vieväksi, vaikka itse työvaiheet olivat melko yksinkertaisia. QGIS:ssä on kuitenkin niin paljon erilaisia ominaisuuksi ja työkaluja, että aloittelijalle peruskomennotkin meinaavat hukkua kaikkeen siihen paljouteen. Muutaman päivän pällistelyn jälkeen sain kuitenkin kartan valmiiksi ja olen varsin iloinen sen lopputuloksesta.
Kartta on mielestäni selkeä ja siitä voi vertailla eri alueiden väestöntieheyttä. Kuitenkin, luokkien viimeinen luokkaväli on varsin suuri ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun tai muiden yli 42,4 h/km² kuntien todellista väestönmäärää ei oikein kartasta nää. Samaa pohti omassa blogipostauksessaa toinen kurssin opiskelija Helmi, joka oli tehnyt oman karttansa myös väestöntiheydestä. (https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/)
On kiva päästä tulevilla kurssikerroilla oppimaan uutta QGIS:n käytöstä. Samalla yritän pohtia, josko tämä geoinformatiikka olisi aihealue, jota haluaisin opiskella lisää ja jonka parissa halausin tehdä tulevaisuudessa töitä. Nähdään seuraavan blogini parissa!
Lähteet: Helmi Lappalainen-Limbert (2021) <https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/>