Artikkeli 1-Kahden muuttujan koropleettikartat-värien muodostama funktio

Ihan alkuun anteeksi raflaavasta otsikosta. Artikkelissaan “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationships” joka on julkaistu Liettualaisen Geografija-lehden numerossa 1 vuonna 2006 Anna Leonowicz pohtii kahden muuttujan koropleettikarttojen tuottamista, tulkintaa ja käyttömahdollisuuksia sekä niihin liittyviä ongelmia. Kirjoituksessaan Leonowicz käyttää pohjana Varsovan ja Vilnan yliopistojen ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoilla teettämäänsä tutkimusta, jossa he arvioivat sekä yksi- että kaksimuuttujaisten koropleettikarttojen mielenkiintoisuutta ja selkeyttä esitettävän asian suhteen. Leonowicz toteaa, että vaikkakin kahden muuttujan koropleettikartoilla on helpompi kuvata riippuvuussuhteita kuin yhden muuttujan sisältäviä karttoja ristiin vertailemalla ovat ne huomattavasti yksimuuttujaisia karttoja vaikeaselkoisempia, ja niiden sujuva tulkinta vaatii näin ollen harjaantumista.

Omasta mielestäni artikkeli oli mielenkiintoista luettavaa. Kahden muuttujan koropleettikarttoja näkee käytettävän todella harvoin ja tällöinkin lähinnä kuriositeettina varsinaisen esitettävän tiedon yhteydessä. Osansa on varmasti Leonowicz:inkin artikkelissaan mainitsemilla, Yhdysvaltojen väestönlaskuviraston 1970-luvulla julkaisemien karttojen saamalla kielteisellä vastaanotolla, sekä myös sillä, että kahden muuttujan koropleettikartat saattavat olla asiaan vihkiytymättömälle tavalliselle kaduntallaajalle melko vaikeaselkoisiakin. Karttojen luettavuutta voi parantaa käyttämällä sopivaa määrää luokkia (2×2=4, low-high values tai 3×3=9, low-med-high values), sekä valitsemalla värit niin, että niiden sävyt ja tummuusaste kasvavat loogisesti pienimmästä luokasta suurimpaan. Ilmeisesti juuri tämä oli ongelmana Bureau of Census:in 70-uvulla tuottamissa kartoissa, sillä liian suuren luokkamäärän lisäksi niiden väritys oli huonosti valittu ja lukijaa harhaanjohtava.

Hyvin tehty kaksimuuttujainen koropleettikartta kuvaa kuitenkin mainiosti riippuvuussuhteita, ja niitä soisikin käytettävän nykyistä enemmän. Tietty pelkkä silmämääräinen tulkinta johtaa helposti harhaan, eikä kahden muuttujan koropleettikarttoja voisikaan sellaisenaan käyttää tarkasteltavan riippuvuussuhteen arviointiin. Niistä voi kuitenkin tehdä alustavia hypoteeseja kausaalisuhteista, ja laajemman aiheeseen liittyvän tutkimuksen yhteydessä ne sopivat mainiosti ilmiön havainnollistamiseen. Kahden muuttujan koropleettikartalla toteutuu eräänlainen versio yhtälöstä xy=?, jossa muuttuja x:n värisävy yhdistettynä muuttujan y värisävyyn määrää tuloksen ?, eli sen värisävyn jonka tarkasteltava alue saa kartalla. Kaksimuuttujaista koropleettikarttaa voisi näin ollen pitää eräänlaisena visuaalisena representaationa ensimmäisen asteen yhtälöstä, jossa numeroiden sijaan muuttujina toimivat värit.

Kohdeyleisöltä ja myös kartanlaatijalta tämänkaltainen kartografinen esitys vaatii tietynasteista kriittistä tarkastelua, sillä syy-seuraus-suhteita etsimään orientoitunut mieli alkaa helposti luoda ja “löytää” näitä yhtäläisyyksiä asioiden välillä, vaikkei näin olisikaan asian laita. Kahden muuttujan koropleettikarttaa tarkasteltaessa onkin hyvä pitää mielessä että kyseessä on korkeintaan suuntaa antava esitys aiheesta, ja varsinainen tarkempi tieto on hankittava muilla keinoin.

MapInfossa tuntui olevan hyvät mahdollisuudet kaksimuuttujaisten koropleettikarttojen laadintaan, ja odotankin mielenkiinnolla, päästäänkö niihin kurssin edetessä käsiksi enemmänkin. Aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sen potentiaali melkoiselta, sillä mikä alusta sopisikaan maantieteellisten riippuvuussuhteiden havainnollistamiseen paremmin kuin vanha kunnon teemakartta!

Lähteet:

Kirjallisuus

1. Leonowicz A., Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationships, Geografija 1/2006.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *