Bufferointia bufferointia

Viidennen kurssikerran teemana oli buffereiden eli puskurivyöhykkeiden luominen MapInfolla ja niiden käyttäminen erilaisiin analyyseihin. Puskurivyöhykkeellä tarkoitetaan tietyn kohteen, esimerkiksi pisteen, ympärille luotua tietyn kokoista ja muotoista aluetta. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten ympyrän muotoista vyöhykettä, jonka säde on vakio (eipä se muuten ympyrä olisikaan, duh). Tältä alueelta voidaan sitten MapInfossa tietokantojen avulla poimia dataa ja suorittaa sillä erilaisia, bufferoituun alueeseen sidottuja analyyseja, kerrassaan nerokasta!

Kurssikerralla harjoiteltiin bufferointia aluksi Pornaisten karttapohjalla, johon oli jo edellisellä kerralla piirretty näkyviin suurimmat tiet sekä asuinrakennukset. Näiden luotujen tietokantojen avulla sitten suoritettiin analyyseja mm. siitä, kuinka moni asuinrakennuksista sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä terveyskeskuksesta. Harjoitus oli hyvin havainnollistava, ja bufferoinnista pääsi sen avulla nopeasti jyvälle.

Näiden yhteisten harjoitusten jälkeen siirryttiin itsenäisharjoituksiin, joita löytyikin melkoinen litania. Puskurivyöhykkeitä piirrettiin ja niiden avulla suoritettiin analyyseja mm. Helsinki-Vantaan lentokentän melusaaste-alueella asuvista, juna-asemista sekä taajamista. Harjoitukset tuntuivat alkuun melkoisen haastavilta, mutta pienen pohdinnan ja muutaman virheen jälkeen ne lähtivät sujumaan suhteellisen sulavasti. Välillä MapInfon koukerot saivat sormen menemään suuhun, eikä vähiten sen takia, että alueen saamat arvot riippuivat myös siitä, minkä tarkkuuden eli “smoothnesin” puskurivyöhykkeelleen valitsi. Käytännössä tämä tarkoitti esim sitä, kuinka monella kulmalla MapInfo piirsi “ympyrän” muotoisen bufferi-alueen, eli kuinka sulava kuviosta tuli. Riippuen näiden kulmien lukumäärästä jokin piste saattoi jäädä joko puskurivyöhykkeen sisälle tai sen ulkopuolelle, ja näin vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen. Ohessa taulukko näissä tehtävissä saamistani vastauksista. Taulukosta puuttuvat seuraavan tehtävän putkiremontteihin liittyvät arvot, sillä jotenkin minulta pääsi täysin lipsahtamaan ohitse ohjeiden kohta, jossa nekin pyydettiin liittämään taulukkoon mukaan.

Tehtävä 1, Lentokentät
Kuinka monta ihmistä asuu Malmin lentokentän pahimmalla melualueella (2 km säde)? 55324
Kuinka monta ihmistä asuu Malmin lentokentän pahimmalla melualueella (1 km säde)? 8380
Kuinka monta ihmistä asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä (kiitoratoihin < 2 km)? 11089
Kuinka monta prosenttia asukkaista asuu pahimmalla melualueella (65 dB)? 3,40 %
Kuinka monta ihmistä asuu väh. 55 dB:n melualueella? 11370
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa? 10998
Tehtävä 1, Asemat
Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna-asemasta? 81549
Kuinka monta prosenttia kaikista alueen asukkaista asuu alle 500m päässä juna-asemasta? 17,20 %
Kuinka monta prosenttia alle 500m päässä asuvista on työikäisiä? 71,30 %
Tehtävä 2, Taajamat
Kuinka monta prosenttia Vantaan seudun asukkaista asuu taajamissa? 86,40 %
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? 7536
Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä? 15,10 %
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on >10% 20
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on >20% 5
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on >30% 4

Kuva 1. Taulukko itsenäisharjoitusten 1 ja 2 vastauksista (ei mitään hajua miksi näyttää tuolta, enkä pysty enää poistamaankaan blogista, olkoon.)

Itsenäisharjoitteiden alkueristä selvittyämme oli vuorossa grande finale, jossa saimme valita mieleisemme kolmesta aiheesta ja laatia siitä ohjeen mukaisen teemakartan. Käytännössä tämä tarkoitti armotonta kikkailua buffereilla ja tietokannoilla ennen kuin tulokset pystyi esittämään kartalla. Valitsin omaksi aiheekseni putkiremonttien määrän Helsingin alueen kerrostaloasunnoissa. Tehtävässä pyrittiin selvittämään todennäköisesti piakkoin putkiremontoitavien, 60-70-luvulla rakennettujen kerrostalojen ja niissä asuvien ihmisten lukumäärää sekä näiden putkiremonttitalojen suhteellista osuutta kaupunginosittain. Lopuksi laadittiin kartta “putkiremontti-indeksistä”, eli siitä, kuinka suuri osa tietyn pienalueen taloista on näitä todennäköisiä putkiremonttitaloja. Tällä pyrittiin selvittämään putkiremonttifirmojen tulevaisuuden “kuumia pisteitä”, eli alueita, joilla remonttien määrä tulee olemaan lähivuosina suuri.

Itsenäistehtävä onnistui muuten hyvin, mutta jostain syystä MapInfo ei suostunut antamaan pienalueille järkeviä putkiremontti-indeksi lukuja vaikka kuinka vääntelin ja kääntelin käyttämääni funktiota. Joissain tapauksissa se väitti, että alueen rakennuksista 115% olisi vuosien 1965-70 välillä rakennettuja kerrostaloja, mikä nyt ei näin äkkiseltään maalaisjärjellä tarkasteltuna voi yksinkertaisesti pitää paikkaansa. Painiskelin ongelman kanssa melko pitkään, kunnes lopulta luovutin ja päädyin esittämään asuntojen absoluuttisia määriä koropleettikartalla. Mielestäni tämä kuvaustapa vastasi myös hyvin tehtävänannossa esitettyyn kysymykseen “mitkä ovat alueet, joissa remonttifirmoilla tulee olemaan kissanpäivät”, sillä parhaimmat tuotothan nämä firmat saavat alueilta joilla putkiremontteja tehdään absoluuttisesti eniten. Kartta jäi ajanpuutteen vuoksi melko keskeneräiseksi raakaversioksi enkä pidä sitä tarpeeksi edustavana tässä blogissa esitettäväksi, mutta siitä on nähtävissä miten suurin osa putkiremonteista tullaan tekemään Itä-, Koillis- ja Pohjois-Helsingin kerrostalo valtaisissa lähiöissä, joissa näitä remontteja ollaan todennäköisesti lykätty mahdollisimman pitkälle muuta Helsinkiä keksimääräisesti heikomman sosioekonomisen statuksen takia. Myös Länsi-Helsingin varakkaammilta alueilta kuten Lehtisaaresta ja Munkkiniemestä löytyy sopivia kerrostaloasuntoja, mutta näillä alueilla voisi olettaa pääosan rakennuksista olevan vähintäänkin peruskorjattuja ja remonttitarpeen olevan näin ollen pienempi.

Lopuksi blogitehtävänannossa pyydettiin vielä pohtimaan bufferoinnin käyttötarkoituksia sekä MapInfon keskeisimpiä työkaluja. Samuli Massinen tuo esille monia hyviä puskurivyöhyköinnin sovelluksia kirjoittamalla blogissaan “esimerkkitapaustemme lisäksi bufferityökalua voisi hyödyntää myös luonnonkatastrofien vaikutusalueita määritettäessä. Puskurivyöhykkeiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi kuinka laajalle alueelle tulva on levinnyt. Toimintoa voidaan toki käyttää myös hasardien ehkäisyssä esimerkiksi tarkastelemalla, mitkä alueet ovat tulva-alttiita ja missä on suurin väestöntiheys. Myös aluesuunnittelussa kaavoituksen ja infrastruktuurin kehittämisen parissa puskurointi on oiva työkalu. Samoin näen, että bufferoinnista on hyötyä kaupallisissa tarkoituksissa. Yritys voi esimerkiksi lisätä markkinoinnin volyymia alueilla, joissa potentiaalisten asiakkaiden määrä on suurin.” Näiden lisäksi itselleni tuli ympäristöasioista kiinnostuneena mieleen esimerkiksi bufferoinnin käyttäminen sen selvittämiseen, millaisia rakennuksia sijaitsee tietyn etäisyyden sisällä vesistöstä ja miten ne vaikuttavat siihen kohdistuvaan kuormitukseen. Sitä voisi myös käyttää riittävän suurien puskurivyöhykkeiden määrittämiseen suunnitteilla oleville pelloille tai vaikkapa luonnonsuojelualueille.

Oman kokemukseni ja osaamiseni perusteella MapInfon keskeisimmät työkalut tuntuisivat olevan erilaiset spatiaaliset analyysit, ominaistiedon eli datan yhdistäminen karttoihin sekä teemakarttojen laatiminen. Myös bufferointi vaikuttaisi melkoisen käyttökelpoiselta sovellukselta. Oma MapInfo osaamiseni on kuitenkin vielä lapsenkengissään, ja ohjelman hyödyllisimmät toiminnot selviävät varmasti vasta tulevaisuudessa sen käytön muodostuessa rutiininomaiseksi. Välillä tunnen myös olevani melkoisen hukassa ohjelman kanssa, mutta tämä selittynee sillä etten ole oikeastaan koskaan ollut mikään varsinainen tietotekninen velho. Tästä voikin päätellä että käyttäjän tietotekninen osaamistaso asettaa tiettyjä rajoitteita MapInfon käytölle. Kokonaisuutena ohjelmaan tutustuminen on kuitenkin ollut mielenkiintoista ja paikkatieto on avautunut minulle käsitteenä paremmin kurssilla tehtyjen harjoitusten myötä.

Lähteet:

Verkkolähteet:

1. Massinen S., Massisen maailma, Fifth round – Bufferointia ja analyysejä, https://blogs.helsinki.fi/smassine/ (luettu 21.2.2014)

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *