SWOT-analyysi: Mapping America-täsmällistä väestötietoa koko kansan ulottuville

Strenghts

Ensimmäisenä vahvuutena palvelussa nousee esiin sen helppo saavutettavuus: paikkatieto on vain muutaman klikkauksen päässä tietokoneen aloitusnäytöltä, eikä monimutkaisten ohjelmien tai sovellusten asentamista vaaditaole tarvetta. Tämä tuo paikkatiedon jokaisen ulottuville, eikä se ole enää vain tavallisten kansalaisten näkökulmasta norsunluutorneihinsa linnoittautuneiden maantieteilijöiden etuoikeus. Palvelun vahvuuksia ovat myös saatavilla olevan aineiston monipuolisuus sekä selkeä esitystapa väestön jakautumisesta eri sosioekonomisten ja etnisten tekijöiden mukaan.

Weaknesses

Heikkouksista ensimmäisenä silmään pistää alueiden eri kokoisuus. Alueet ovat pienempiä suuren väestöntiheyden alueilla ja vastaavasti suurempia pienen väestöntiheyden alueilla. Tällä on varmaankin pyritty tasaamaan alueiden välisiä asukaslukuja, mutta lopputulos on hieman hämmentävä sekä harhaanjohtava. Ongelmana on myös tietojen perustuminen arvioihin, joka tuottaa aineistoon varmasti virheitä ja saattaa johtaa asiaan perehtymätöntä tulkitsijaa harhaan. Tämä mainitaan myös palvelun otsakkeessa tekstissä “Browse local data from the Census Bureau’s American Community Survey, based on samples from 2005 to 2009. Because these figures are based on samples, they are subject to a margin of error, particularly in places with a low population, and are best regarded as estimates.

Räikeimpänä ongelmakohtana voisi kuitenkin pitää seksuaalisten vähemmistöjen alueellisen keskittymisen esittämistä kartalla. Homoseksuaalisten pariskuntien esiintyminen alueella ei juurikaan korreloi sen sosioekonomisen statuksen kanssa, toisin kuin etnisten vähemmistöjen keskittyminen, joiden esittäminen kartalla on näin ollen perustellumpaa esimerkiksi alueellisen segregaation tarkastelun kannalta. Tämän tiedon julkistaminen saattaa aiheuttaa vain tiettyjen alueiden turhaa leimautumista, ja jopa suoranaisia ongelmia konservatiivisemmilla Yhdysvaltojen osa-alueilla. Etnisyyden ja seksuaalisen suuntautumisen kartalla esittämisestä koituvia ongelmia pohtii enemmänkin Anniina Miettinen blogikirjoituksessaan “SWOT, New York Times”, toteamalla mm. “Ajatus koko kansan karttapalvelusta on hyvä ja kaunis, tietoa saa ja pitää olla kaikkien saavutettavissa. On kuitenkin mielestäni kaikin puolin turhaa ja asiatonta että rotu, etnisyys ja seksuaalinen suuntautuminen ovat muuttujina tällaisessa palvelussa. Esimerkiksi  ulkomaalaisten osuudesta tietojen jakaminen on eri asia, mutta tällainen karttaesitys lietsoo ennakkoluulojen muodostumiseen ja nopeiden johtopäätösten tekoon vähäisen taustatuntemuksen pohjalta.”

Opportunities

Palvelun avulla kuka tahansa keskiverto internetin käyttäjä voi sukeltaa paikkatiedon ihmeelliseen maailmaan, ja suorittaa silmämääräisiä suuntaa-antavia analyyseja sekä tulkintoja esimerkiksi etsiessään itselleen houkuttelevaa, potentiaalista muuttoaluetta. Tämän kaltaisilla sovelluksilla mahdollistetaan ylipäätään paikkatiedon tuominen osaksi jokaisen ihmisen arkielämää, eikä tulevaisuudessa ole ollenkaan mahdotonta että suorittaisimme vastaavankaltaisia, joskin tarkempia analyyseja esimerkiksi älypuhelimellamme.

Toinen mahdollinen käyttötarkoitus tämän kaltaiselle paikkatietosovellukselle olisi esimerkiksi sen käyttäminen tutkimus- ja viranomaiskäytössä erilaisten spatiaalisten ilmiöiden, kuten juuri segregaation tunnistamiseen sekä torjuntaan.

Threats

Tämän kaltainen paikkatietosovellus saattaa myös lisätä alueellista segregaatiota. Sovellusta asuinalueensa valinnassa apuna käyttävät suuntaavat helposti oman sosioekonomisen ryhmänsä kansoittamille alueille ja vastaavasti karttavat huono-osaisempia, etnisten vähemmistöjen asuttamia alueita. Tämän kaltainen käytös on omiaan kiihdyttämään segregaatiota entisestään. Lisäksi asiaan perehtymätön saattaa tehdä kartalta virheellisiä tulkintoja jotka voivat johtaa vakaviinkin väärinkäsityksiin, jos kartasta vedettyjä johtopäätöksiä käytetään esimerkiksi radikaalin ääriliikkeen propagandan apuna.

Huomionarvoisen uhkakuvan muodostavat myös näin tarkan ja yksityiskohtaisen paikkatiedon Yhdysvalloista julkistamiseen liittyvät turvallisuusriskit. Vaikkei tiedoissa mitään varsinaisia sotilassalaisuuksia tai strategisesti tärkeää informaatiota ollutkaan voisivat esimerkiksi terroristijärjestöt käyttää dataa silti apuna iskujensa suunnittelussa. Tieto on kansainvälisesti saatavilla ja sen avulla voisi esimerkiksi keskittää iskut tiettyä etnistä ryhmää tai sosioekonomista luokkaa vastaan.

Suomeen malliin verrattuna tällaisessa käytännössä on sekä hyvät että huonot puolensa. Paikkatieto on vapaammin kaikkien saatavilla ja kynnys siihen pohjautuvien sovellusten käyttöön pienempi. Tietoisuuden lisääminen lisää myös paikkatietoa kohtaan tunnettua mielenkiintoa ja sen osaajien arvostusta mm. työmarkkinoilla. Toisaalta uhkakuvina ovat ongelmat tulkinnassa, erilaisten negatiivisten ilmiöiden paheneminen ja suoranaiset väärinkäytöksetkin. Myös tekijänoikeuksia voi olla vaikeampaa valvoa. Kaiken kaikkiaan paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmien julkista käyttöä voi pitää lupaavana ja yleishyödyllisenä suuntauksena, kunhan pidetään huoli siitä, ettei julkaistava tieto ole liian tulenarkaa.

Lähteet:

Verkkolähteet:

1. Mapping America-paikkatietopalvelu, The New York Times, http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer (luettu 4.3.2014)

2. Miettinen A., mianmian’s blog, SWOT, New york Times, https://blogs.helsinki.fi/mianmian/ (luettu 4.3.2014)

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *