Month: January 2015

 

Torstaina 29.1.2015 järjestettiin Eduskuntatalon kansalaisinfossa Nuorisotutkimusseuran ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeen laadullisen osan julkaisutilaisuus. Tutkimusta käsiteltiin erityisesti koulun näkökulmasta. Tilaisuuden juonsi Setan hallituksen puheenjohtaja Panu Mäenpää.

Ensimmäinen puhuja oli Nuorisotutkimusverkoston Leena Suurpää. Hän sanoi, että nuorilla itsellään on ollut aktiviinen rooli tutkimuksen toteuttamisessa. Tutkimus on pyrkinyt näkemään nuoret arkisina toimijoina eikä toimenpiteiden kohteina. Sen jälkeen tutkija Riikka Taavetti esitteli tutkimuksen tuloksia. Myös hän korosti sitä, että nuorten toimijuus ja se millaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia toiminnalle asettuu oli tutkimuksen keskeinen teema. Nuoret olivat mukana tutkimuksen teossa eri puolilla Suomea perustetuissa vertaistutkijaryhmissä. Taavetti kertoi pyrkineensä julkaisussa vuoropuheluun nuorten kanssa.

Taavetti painotti, että vaikka näidenkin nuorten elämään vaikuttaa monenlaiset normit, tässä tutkimuksessa keskityttiin juuri seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviin normeihin. Hän valitsi käyttää termiä ”sateenkaarinuori”, koska koki sen moninaisemmaksi. Tutkimuksen mukaan määrittelyjen välttäminen onkin nuorilla yleistä. Määrittely tehdään usein ulkoisesta pakosta, vain koska joku toinen haluaa määritelmän. Taavetti sanoi, että vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat ihan suoraa syrjintää, näkymättömyys tuli erityisesti esiin sateenkaarinuorten kokemuksissa. Heteronormatiivisuus näyttäytyy koulun arjessa monin tavoin. Esimerkiksi opetus marginalisoi, samaistumiskohteet puuttuvat, koulun tilat ovat voimakkaan sukupuolitettuja, kiusaamiseen ei aina puututa. Taavetti korosti, että koulua, jossa ei ole sateenkaarinuoria, ei ole olemassa, ja vaikenemisen kulttuurin rikkomista ei voi jättää nuorten omalle vastuulle.

Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Heikkinen sanoi omassa puheenvuorossaan, että ammattilaisten koulutuksessa on otettava nämä teemat esiin. On pohdittava miten luodaan koulusta turvallinen tila kaikille nuorille. Opetusministeri Krista Kiuru painotti, että monet esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kärsivät siitä, että tietoa ja ymmärrystä ei ole tarjolla tästä asiasta. Hän kertoi esimerkin Salon lukiosta, jossa on järjestetty seksuaalisuutta käsittelevä kurssi. Kuulemansa mukaan se on ollut yksi suosituimmista kursseista. Opetusministeri toivoi tällaista toimintaa muihinkin kouluihin.

Tilaisuudessa järjestettiin myös nuorten paneeli. Moni panelisteista oli ollut vertaistutkijaryhmien vetäjiä eri puolilla Suomea. Nuorten puheenvuoroissa tuli esiin myös tiedon lisäämisen tarpeellisuus. Heidän kokemuksensa mukaan opettajat tietävät näistä asioista usein vähemmän kuin oppilaat. Juudas Kannisto sanoi, että tiedon puute on suuri ihmisoikeusloukkaus vähemmistöihin kuuluvia kohtaan, mutta myös hirveän ikävää ihan kaikille. Kaikilla on oikeus oikeaan tietoon esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvästä terminologiasta. Muutenkin puheenvuoroissa korostettiin, että normien purkaminen hyödyttää kaikkia oppilaita ei ainoastaan vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Jokainen joutuu käyttämään turhaa energiaa siihen, että yrittää täyttää mahdottomia normeja.

Lopuksi panelisteilta kysyttiin, että jos he saisivat taikasauvan, jolla voisi muuttaa koulun, niin mitä he tekisivät. Nuoret listasivat muun muassa, että poistaisivat heteronormin, sukupuolinormin ja kiusaamisen, opetusmateriaaleja ja puhetapoja pitäisi muuttaa ja henkilökunnan tietotaitoa lisätä. Koulussa pitäisi oikeasti tuoda ilmi, että erilaisuus on hyvä asia. Sen sanominen ei vielä riitä. Juudas Kannisto muuttaisi koulua enemmän sellaiseksi, jossa jokaista opetettaisiin ajattelemaan itsenäisesti. Että jokainen tuntisi olevansa oman itsensä auktoriteetti. Elsa Korkman totesi, ettei pelkästään koulun muuttaminen vielä riitä. Hän sanoi, että jos saisi taikasauvan, hän muuttaisi koko yhteiskunnan.

Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista täällä. 

YLE uutiset julkaisi tilaisuudesta jutun, jossa haastateltiin muun muassa nuorispaneelin jäsentä Elsa Korkmania. 

YLEn Kioski ohjelmassa keskusteltiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nimityksistä. 

Tilaisuudesta twiitattiin ahkerasti muun muassa hashtageilla #sateenkaarinuori sekä #hlbtiq   Tilaisuudesta twiittejä myös AGORAn twitter tilillä.

Maanantaina 12.1. vierailimme Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikössä TASYssa. Meitä oli pyydetty kertomaan AGORAsta ja tutkimuksesta jota meillä tehdään tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyen. Mukana oli edustajia myös opetusministeriöstä ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta TANEsta. Tapaamisessa oli paikalla noin 15 ministeriöiden edustajaa. AGORAsta tapaamisessa olivat mukana Kristiina Brunila, Sonja Raunio, Elina Ikävalko ja Leena Teräs. Kerroimme AGORAn toiminnasta, monitieteisestä tutkimuksestamme meiltä ja myös laajemmin valtakunnallisesti ja keskustelimme muun muassa tasa-arvosuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Kristiina Brunila puhui muun muassa tasa-arvotyöhön liittyvistä kysymyksistä ja keskeisistä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä ongelmista erit. eriarvoisuuden näkökulmista. Sonja Raunio puhui väkivaltaa koulussa käsittelevästä tutkimuksestaan sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta kouluissa. Elina Ikävalko kertoi väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee tasa-arvosuunnittelua. Leena Teräs puhui valtakunnallisesta tasa-arvotyöstä ja tasa-arvosuunnittelusta.

Elina Ikävalko puhui väitöstutkimuksestaan, joka käsittelee tasa-arvosuunnittelua.

Leena Teräs puhui valtakunnallisesta tasa-arvotyöstä ja tasa-arvosuunnittelusta.

Kristiina Brunila puhui tasa-arvotyöhön liittyvistä kysymyksistä ja keskeisistä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvistä ongelmista erit. eriarvoisuuden näkökulmista.