This spring the AGORA Research Centre’s community has grown with two new brilliant researchers as Saara Vainio and Ivan Zamotkin have started their PhD research in the Doctoral Programme of School, Education, Society and Culture (SEDUCE).
Ivan Zamotkin’s PhD research topic is Theory of Anarchism in the Future Trajectories of Education.
“The aim of my doctoral research is to examine the relevance of the theory of anarchism to the field of education, and thus create conceptual tools for interrupting problematic trajectories in prevailing educational practices. In the context of this research, anarchism refers to a radical theory of social justice and equality in which the fundamental political and economic preconditions of the state and their interconnectivities are challenged, this extending to the sphere of education. One of the recent and most problematic trajectories in education has been recently defined as precision education governance (PEG) — a specific form of organizing education, aimed at making it personalized and individually tailored rather than social, political and public.
The theory of anarchism provides a consistent critique of the forms of governance embedded in state-run education, and thus offers particularly fruitful new theoretical and conceptual tools for analyzing and interrupting PEG and creating forms of counterpolitics to it. By reclaiming the public role of education and examining the tensioned relation between the state and education, the anarchist perspective helps to create forms of political agency that are necessary for promoting equality and justice in education.
Saara Vainio’s PhD research topic is Rethinking Life Skills-based Education as a Form of Precision Education Governance.
“The aim of my PhD research is to examine life skills-based education (LSBE) in youth transitions in Finland. Traditionally life skills have been defined through psychological understanding as skills related to competence, sense of coherence, and self-efficiency, as well as coping and mastery. However, in this study I’m examining LSBE in youth transitions as a form of precision education governance. By youth transitions I mean various types of short-term education and training interventions, programmes, youth support systems and projects focusing on young people with various backgrounds. By PEG I mean tailored and personalised forming of youth education and the whole new set of theories and interests to shape the future of education of young people.
The rapid rise of LSBE, as reflected by the analysis of its incidence in youth policies and programmes, corresponds to the embrace of the concept in social, health and educational policy in many countries. In the developmental logic underpinning much educational and youth policy, intervening early to promote life skills is seen as vital. Framed by the genealogical approach, my aim is to make the present strange, with an overall strategy of problemisation and defamiliarisation of the rise of LSBE in youth transitions.
Ivan and Saara will be conducting their research as part of AGORA’s ongoing research project Interrupting Future Trajectories of Precision Education Governance (FuturEd). You can read more about the broader scope and aims of the research project at FuturEd’s own website.
The Helsinki University Press has chosen three most current and thought-provoking books from HU scholars which they want to publish as Open Access publications – and among them is Youth on The Move. Tendencies and Tensions in Youth Policies and Practices, edited by Kristiina Brunila and Lisbeth Lundahl.
Where is the book launch: Tiedekulma Fönsteri, Yliopistonkatu 4
When is it: Wednesday 26th Feb, 14:00– 16:00
What is the book about?
The book addresses one of the most urgent social problems in many countries, the uncertain school-to-work transitions of young people. As a result, a ‘transition machinery’ has been created, consisting of various education and training measures realised by e.g. teachers and youth workers.
The volume demonstrates that discourses related to youth transitions do not simply describe young adults but create them. For example, young people are expected to be active citizens who make themselves attractive to employers, and those who fail in doing so may be labelled having psychological deficiencies. When failing transitions, resulting in lack of higher education or unemployment, are treated as individual’s problems rather than rising from structural factors, the solutions are likewise individualized. The book thus underlines the importance of analysing power relations reflected by gender, health, social class, and ethnicity.
The articles of the book combine perspectives from young people, policymakers, teachers, and youth workers in Iceland, Finland, Sweden, and England.
The editors of the book are Kristiina Brunila, professor of social justice and equality in education at University of Helsinki, and Lisbeth Lundahl, professor of educational work at Umeå University.
Please join us for interesting conversations with some of the book’s authors!
AGORA kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tutkimuskeskus haluaa onnitella lämpimästi Ruskeat tytöt -yhdistystä ja mediaa tiede- ja kulttuuriministerin vuoden 2019 Suomi-palkinnosta! Palkinto myönnetään vuosittain merkittäville taiteilijoille ja yhteisöille.
Ruskeat tytöt on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ”ruskeilta ihmisiltä ruskeille ihmisille” tarkoitettu yhdistys, jonka tavoitteena on laajentaa representaatioita kulttuurin, erityisesti median, viestinnän ja kirjallisuuden alueella, normalisoida ruskeista ihmisistä kerrottavia tarinoita sekä toimia alustana ruskeille kulttuuriammattilaisille ja asiantuntijoille toteuttaa omia luovia ja merkityksellisiä projektejaan. Ruskeilla ihmisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia Suomessa rodullistetuiksi tulevia ihmisiä, eli sellaisia henkilöitä jotka nähdään ei-valkoisina ja ei-suomalaisina.
Ruskeat tytöt on toimittanut yhdessä Radio Helsingin kanssa Kaikkien koulu? -podcast-sarjaa, jossa pureudutaan koulun rakenteisiin ja haastetaan suomalaisen koulun normatiivista valkoisuutta ja keskiluokkaisuutta. Sarjassa kootaan yhteen niin tutkittua tietoa kuin tavallisten ihmisten kokemuksia sekä käydään keskustelua koulutuksen yhdenvertaisuudesta poc (people of color) -näkökulmasta käsin. Sarjaa toimittaa opettajataustainen vapaa kirjoittaja, Mona Eid.
AGORA:n tutkija Tuuli Kurki vieraili tutkija Anna-Leena Riitaojan kanssa syksyllä 2019 Kaikkien koulu? -sarjan toisessa jaksossa “Koulun toiseuttavat rakenteet”, jossa luotiin katsaus koulun toiseuttamisen mekanismeihin sekä oppilaan ohjaukseen. Tuuli keskustelee rasismista, rodullistamisesta ja maahanmuuttajaistamisesta oman väitöskirjansa ja käynnissä olevan tutkimustyönsä pohjalta.
AGORAfor the study of social justice and equality in education-Research Centre,Society, Culture and Education (SEDUCE)Doctoral Program and Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki invite you a seminar by Dr. Ansgar Allen, University of Sheffield.
Time and place: Thursday 23 January, 14:15-16:00, Siltavuorenpenger 3A, Athena, room 261
Medieval Sickness and Modern Education
“In this seminar I will outline a new project investigating links between education and sickness. This project will contrast medieval Christian conceptions of sickness as education with modern conceptions of education and health. In the medieval context sickness provided opportunities to learn about the fallen condition of humanity. It performed a positive role in the education of the individual as a form of divine intervention and tutelage. In the modern context, sickness loses its educative function. As the forces of secular education are allied with the promotion of health, sickness becomes something education must combat. Sickness is only allowed to perform an educative function as a negative force, or example, against which the forces of education are stacked.
This seminar argues that sickness still performs an important, if disavowed, function in modern education. Given that educational critique is blindsided by its commitment to educational health, other forms of analysis are required. Through a reading of the work of Friedrich Nietzsche and Maurice Blanchot, this seminar will consider how alternative modes of analysis might function, and how educational critique might be transformed, drawing from genealogy, literary theory and experiments in post-critical analysis.”
Discussant: Johanna Sitomaniemi-San, University of Oulu
The seminar is open to all interested scholars but due to the available space, we kindly ask you to secure your place by registering online.Space will be filled in order people sign up.
Ansgar Allen works at the intersections of education, philosophy and literary theory. He is the author of several books including Cynicism (MIT forthcoming), and co-edits Risking Education, an imprint of Punctum Books. He is based in the University of Sheffield, UK.
Johanna Sitomaniemi-San engages genealogically oriented forms of inquiry at the intersections of education, history, and geography. Her work examines the national, moral and colonial order of things in cultural-educational practices.
Satu Valkonen, YTT, yliopistolehtori, Jaana Pesonen, KT, yliopistolehtori (mielipidekirjoitus julkaistu 3.10. 2019 Aamulehdessä)
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 23.09. raportin Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040. Raportissa esiteltyjen tulevaisuuskuvien toivotaan kirvoittavan pohdintoja varhaiskasvatuksen kehityksen suunnasta. Millaista tulevaisuuskuvaa raportin skenaariot sitten tarjoavat tulevaisuuden varhaiskasvatuspalveluista sekä varhaiskasvatuksen opettajuudesta?
Raportin eri tulevaisuuskuville on yhteistä kaupallisten yritysten vahva mukana olo varhaiskasvatusbisneksessä. On rakennusalan lanseeraamia valmiita päiväkotipaketteja, suuryritysten omille työntekijöilleen tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita sekä yhtiömuotoisia päiväkoteja, joiden osakkeita vanhemmat voivat hankkia. Skenaarioissa yritykset tuottavat erilaisia sisältöjä varhaiskasvatukseen ja tarjoavat erilaisia sovelluksia ja palveluita oppimisen tehostamiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kaupallisten yritysten mukana olo varhaiskasvatuksessa on kuitenkin jo nyt arkipäivää ja siksi on tärkeää nostaa yhteiseen keskusteluun, miten varhaiskasvatuslain painottama lapsen edun ensisijaisuus sopii yhteen yritysten voitontavoittelun kanssa.
“Uudessa raportissa varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvaksi esitetään esimerkiksi yritysten roolin lisääntymistä”
Skenaarioissa tuodaan esiin yksilöllisen oppimisen sekä perheen omien intressien ja arvojen mukaisen kasvatuksen yleistyminen. Tulevaisuuskuvista hahmottuukin varhaiskasvatuspalveluiden laadun eriytyminen asuinkunnan, vanhempien varallisuuden tai lasten osaamistason mukaan. Tällä on vaikutuksia myös opettajuuteen: eräässä tulevaisuuskuvassa henkilöstön nähdään erikoistuvan erilaisiin tehtäviin samalla kun erikoistuneet osaajat ja ”yleisaikuiset” toteuttavat varhaiskasvatuksessa eri toimintoja. Raportissa esitellyt tulevaisuuskuvat heijastavat lisääntyvää arvioinnin, kontrollin, standardisoidun mittaamisen ja oppimisen tehostamisen vaatimuksia. Opettajan tehtäväksi jäsentyy jatkuvasti arvioida ja ennustaa tuloksia; opettajan professionaalisuutta ei niinkään ole (kasvatus)tieteellisen tiedon soveltaminen lasten kanssa työskennellessä, vaan jatkuva lapsitiedon kerääminen ja opetuksen yksilöllinen räätälöinti. Lasten osaamista ja taitoa mitataan tasotestein, lapset jaetaan tasoryhmiin ja henkilöstön palkkaus riippuu lasten todennetusta etenemisestä ja kehityksestä. Opettajuuden muutoksen ohella lapsista kerätyn tiedon käyttäminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä varhaiskasvatuksen kehittämisessä.
Tulevaisuudenkuvien toivottiin toimivan perustana varhaiskasvatuksen tulevaisuutta koskeville jatkopohdinnoille. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia raportissa muotoillaan vähäisemmissä määrin ja kysymmekin, ovatko edellä kuvatut skenaariot se suunta, johon varhaiskasvatusta tulee kehittää? Koska varhaiskasvatukseen kohdistuu myös useiden eri toimijoiden intressejä, toivomme avaavamme myös keskustelua siitä, millaisia erilaisia merkityksiä lapsen etuun varhaiskasvatuksessa yhdistetään.
Satu Valkonen on YTT, KM ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori. Jaana Pesonen on KT ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori.
Text: Sanna Toiviainen, AGORA Research Coordinator
AGORA and FuturEd project together with the Helsinki University Department of Education and Education and society research network organized a two-day international event to discuss some of the on-going and future changes in education, 23–24 September 2019.
What is Precision Education?
Kristiina Brunila setting the scene of the event by talking about precision education governance. Caption: Venla Järvensivu
After Dean Johanna Mäkelä had opened the event by underlining the importance of looking at educational policies and practices through critical lenses, professor Kristiina Brunila outlined the focus of the following days with an introduction to precision education governance (PEG).
Precision education promotes the idea that human subjects are no longer defined by cultural and societal aspects, but as distributed cognitive systems with human, biological, technical and profitable components. Marketization and privatization, digitalization and datafication, psychologization and neurologization of education has brought new actors, new paradigms, and new ideas of knowledge, various services and products, and changing cultures and practices in education which all point towards a new engineering of learning.
In these knowledge regimes and practices children and youth are being positioned as objects for psy-knowledge, psycho-emotional interventions, neurotechnologies and plasticity programming. What is important for scholars in education, is to conduct critical research about the consequences of outsourcing essential parts of education into a private market, with new stakeholders and new paradigms.
Global changes and educational ‘futures’
Fazal Rizvi discusses changes in education in a global context. Caption: Venla Järvensivu
Professor Fazal Rizvi in his talk focused on global transformations and how these reflect educational futuresthinking. Currently, a common global ethos concerning the future of education is in a sense of crisis in education, created by pressures to adapt to social forces. Educational values are no longer considered on their own terms but have become derivative of neoliberal economic thinking. In the desired future, according to policy texts, education is to meet the needs of the accelerating and rapidly changing global economy, satisfy the requirements of the labour market, meet the rapid growth in demand for education and align education to developments of technology and distributed processes of knowledge production and dissemination. Professor Rizvi talked about educational futures in the plural, referring to the existence of a multiplicity of ways for imagining the future. These ways of thinking about the future are possible, even if one of them might take the dominant position. Neoliberal discourses imagine only one future of education, but these imaginaries can be transformed through collective political agency.
From education towards science of learning
Ben Williamson talking about datafication in education. Caption: Venla Järvensivu
Dr. Ben Williamson from the University of Edinburgh talked about how data-intensive technologies, neuroscience, genetic sciences and bioinformatics are reformulating the idea of education toward that of precision education. New psychological and neuroscientific theories and genetic science are reshaping the understandings of learning and have also begun to animate ed-tech development. Organizations with expertise in algorithmic systems are becoming new legitimized authorities in diverse educational matters. Commentator Associate professor Nelli Piattoeva reminded us that educational sociologists and governance researchers need to become interested in the digitalization and technologization of education. She called for more research on the sociology of edu-technologization.
Edu-technologies and the new subjectivies of teachers and students
Malin Ideland talked about edu-technologies and their re-structuring impact on teacher and student subjectivities. Caption: Venla Järvensivu
Professor Malin Ideland from the University of Malmö in her presentation “Google and the end of the teacher?” talked about an ongoing research project on edu-preneurs. She described the new cultural figurations of a teacher, the “googlified” teacher, which is also becoming a normative and more-than-a-discourse inscription concerning the teacher’s role and activities. The rise of a playful, fun, flexible, innovative, collaborative, engaging, anytime, anywhere, creative, dreaming, innovative learner – the new “googlified” teacher – is also de-politizing the idea of education. The new image of the teacher also offers an idea of education which is personalized, individualized, tailored and atomized. What is missing when the aim of education is seen only through individualized learning outcomes? What are the alternatives? How can we think about school, which is also about participatory practices, community building and social fostering? Professor Ideland concluded that there is a need for a profound discussion about the values and meaning of education. Education is more than individual learning outcomes constituting the flexible worker-citizen; it is also about learning to be in a community and becoming socialized into a democratic society.
Impacts of privatisation on early childhood education
Jaana Pesonen and Satu Valkonen mapping out the impacts of privatisation on early childhood education in Finland. Caption: Venla Järvensivu
Dr. Satu Valkonen and Dr. Jaana Pesonen presented their ongoing research on privatization and marketisation of early childhood education and care in Finland.
Private companies have already established a strong position in early childhood education in Finland. The right to make profit through early childhood education has led to significant changes and variability in the quality and equality of provision of early childhood education and care services. In many ways, the priority of the child’s best interest, as emphasized in Law on Early Childhood Education, is jeopardized.
Messages to take home
The two-day event with its different critical views on the ongoing changes in education was an eye-opener in many ways: it made clear that there is a need to scrutinize and problematize current processes of privatization, edu-technologization and learnification which are changing the ways we think about education. One aim of the FuturEd project is also to pay attention to the counterpolitics of precision education, which also means keeping our eyes open for the different forms of the political agency of children, young people and professionals. Democratic education can also be intentionally developed as a form of counterpolitics for precision education governance.
AGORA’s autumn is filled with interesting events, seminars and visitors, and you are welcome to join our activities! Please find below what is happening in the near future:
Future Trajectories of the Precision Education Governance (FuturEd)-project together with the Education & Society-research community and Department of Education is co-organising an event Future Trajectories of Education in Uncertain Times on 23-24 September 2019 at Minerva-plaza, Siltavuorenpenger 5A. You are most welcome to discuss with researchers, policy-makers and educational professionals, how global transformations, marketization and privatisation, edu-tech business, dataintensive technologies and precision education are currently changing cultures and practices of education globally and in Finland. The seminar will also be streamed so you can also follow the seminar online at Unitube.
We are also proud to welcome visiting scholars during September and October. Dr. Johanna Sitomaniemi-San (University of Oulu) will be joining AGORA on 23-27 September 2019. Here is how Dr. Sitomaniemi-San describes her current work: “I situate my own work most comfortably (yet not exclusively) in the fields of curriculum studies and history of education. I am currently working on a three-year post-doctoral research project, ‘Dividing the World through Wonder: How We Became Curious,’ that is funded by the Academy of Finland (2018-2021). It is a project about the Western cultural-education notion of ‘curiosity:’ the self-evidence of it in the making of the learner, child and global citizen; the entangled discourses and histories of education, travel and science that it is embedded in; the colonial residues it perpetuates; and the multiple affectivities around it.” During her stay Dr. Sitomaniemi-San will be joining AGORA’s activities to discuss more about her research.
On 14th October 2019 Dr. Tuuli Kurki and Dr. Juho Honkasilta are organizing a seminar Critical perspectives to global mental health. The seminar is part of the CoSupport-project that is funded by the Academy of Finland (2017-2021). Place and time: 9:00-12:00, Seminar room 302, Athena building, Siltavuorenpenger 3A, Helsinki. The invited keynote speakers are Sami Timimi (University of Lincoln) and China Mills (City, University of London). Register to the seminar here: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/100094/lomake.html
AGORA also has a new research coordinator! I am Dr. Sanna Toiviainen and my professional and research background is in career guidance and sociology of education. I completed my PhD last spring 2019 at the University of Eastern Finland in the School of Educational Sciences and Psychology. My PhD focused on the life narratives of North-Carelian young adults categorised as ‘NEET’ and the institutional support networks and career guidance practices surrounding them. I have also worked as a researcher in national development projects of guidance and counselling at basic school and upper secondary school levels. I have also participated in the national core curriculum design of guidance and counselling. Please see most updated info about my research in Researchgate and Academia.edu.
During this autumn we will begin to make some reforms in AGORA research centre. In the meanwhile you are more than welcome to follow us in Facebook (AGORA for the Study of Social Justice & Equality in Education) and Twitter @AGORAsocjust.
Welcome to discuss about the future of education with researchers, policy makers and educational professionals.
23–24 September 2019 Minerva-plaza, Siltavuorenpenger 5 A, 00014 University of Helsinki .
The event is organised by AGORA for the study of social justice and equality in education -research centre, FuturEd-research project, Education & Society-research community, Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki.
12:15 pm Dean and Professor Johanna Mäkelä: Why the future of education matters
12:25 pm Associate professor Kristiina Brunila: The rise of precision education and why we should care
12:45–2 pm Professor Fazal Rizvi: Global transformations and educational futures
Commentator Dr. Johanna Sitomaniemi-San
Coffee break
2:15–3:30 pm Dr. Ben Williamson: Data-intensive technology and life-sensitive science: neurotechnologies, bioinformatics & precision education
Commentator Associate professor Nelli Piattoeva
3:30–4 pm Open discussion
Tuesday 24 September at 10 am–3 pm
10–11:15 am Professor Malin Ideland: Google and the end of the teacher? How edu-tech business actors imagine future education
Commentator Associate professor Janne Varjo
11:15 am–12:30 pm Dr. Satu Valkonen & Dr. Jaana Pesonen: Privatisation and marketisation of early childhood education in Finland
Commentator PhD researcher Marjo Mäntyjärvi
12:30–12:40 pm Closure
In the FuturEd-project, we are interested in future trajectories of education in the Nordic countries.
We use the concept of precision education to study some of the on-going and future changes in education. These changes relate to new networks of private, public and third sector actors, new paradigms, and new ideas of knowledge, services and products, and changing cultures and practices of education in terms of democracy.
Yhteiskunnasta syrjäytyneiksi määriteltyjen nuorten ongelmia pyritään korjaamaan lyhytkestoisin ratkaisuin. Tutkijat peräänkuuluttavat rakenteellisia muutoksia ja pitkäkestoista rahoitusta.
Eri lähtökohdista tulevia nuoria määritellään helposti syrjäytyneiksi ja haavoittuviksi ja heihin kohdistetaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin monenlaisia toimenpiteitä ja tukijärjestelmiä. Lyhytkestoisten koulutusta, ohjausta, valmennusta ja kuntoutusta tarjoavien tukijärjestelmien määrä on viime aikoina kasvanut.
– Tulostemme perusteella toimenpiteet ja tukijärjestelmät voivat kuitenkin olla myös ongelmallisia, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kristiina Brunila.
Brunila on ryhmineen tutkinut tukijärjestelmiä ja niiden toiminnan laajempia seurauksia ja yhteyksiä viimeisten kahden vuoden aikana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa Nuorten tukijärjestelmät haavoittuvuuden eetoksessa (2017–2021).
– Tutkimustuloksemme tuovat esille, että tukijärjestelmien ja niissä esiintyvien käytäntöjen välityksellä nuorten elämäntilanteisiin liittyvät haasteet näyttäytyvät ongelmina. Nämä ongelmat liitetään nuorten henkilökohtaisiin, persoonaan ja olemukseen liittyviin puutteisiin ja vajaavaisuuksiin, jolloin yksilö tulee usein määritellyksi jollain lailla riittämättömäksi, Kristiina Brunila sanoo.
Tuki saattaa muuttua ongelmanratkaisuksi, joka ei kuitenkaan palvele nuoren omia toiveita tai vahvista nuoren toimijuutta ja osallisuutta. Nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät esittävät myös kriittisiä näkökulmia tukijärjestelmiä kohtaan, mutta lopulta joudutaan tekemään sitä, mihin saadaan rahaa.
– Tutkimushankkeemme tuloksia voi ymmärtää laajemmin markkinatalouteen liittyvän yksilöllistymiskehityksen syvenemisenä. Siinä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat ja vastuu nähdään yksilöllisten valintojen ja toimien kautta. Hankkeessamme katse käännetäänkin yksilöistä yhteiskunnallisiin järjestelmiin, ja palataan tarkastelemaan niitä poliittisia toimia sekä laajempia käytäntöjä, jotka ensisijaisesti tuottavat eriarvoisuutta, Brunila kuvaa.
Projektin tutkimustulokset nostavat esiin useita ongelmia
Näyttää siltä, että koulutus- ja sosiaalipolitiikassa nuorille tarjoutuu ristiriitaisia tai mahdottomia positioita: nuorilta vaaditaan oikeanlaista aktiivisuutta, vastuullisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun, mutta samalla nuoria pidetään passiivisina, epäkypsinä ja tietämättöminä.
Nuoria aikuisia ja heidän toimintaansa säädellään niukkojen resurssien kautta. Samaan aikaan tukijärjestelmät tarjoavat heille valinnanvapauteen ja yrittäjyyteen kannustavia toimenpiteitä, jotka ovat kytkeytyneet byrokratiaan, yksityisiin yrityksiin ja kolmannen sektorin toimintaan.
Erityisesti nuoriin kohdistetaan julkisessa keskustelussa huoli poliittisesta passiivisuudesta ja syitä tälle etsitään usein yksilöistä. Nuoria nähdään vaivaavan kiinnostuksen puute, vähäinen tietämys politiikasta ja yhteiskunnasta, heikot kyvyt ja kompetenssit osallistua demokraattiseen keskusteluun sekä välinpitämättömyys yhteisiä asioita kohtaan. Koulujen demokratiakasvatuksessa tulisikin sitoutua sellaisiin periaatteisiin, jotka tukevat demokraattista toivoa, jossa vallitseva epäoikeudenmukainen ja eriarvoistava yhteiskuntajärjestys ei näyttäydy välttämättömänä.
Maahan muuttaneille nuorille aikuisille tarjotaan kotoutumiskoulutuksissa suomen kielen opintojen ohella uudelleenkouluttautumista ja erilaisten tietojen ja taitojen opiskelua, joiden ajatellaan olevan työllistymisen takeena. Työllistymistä pidetään nuorten kotoutumisen ensisijaisena mittarina, jolloin muut merkitykselliset tekijät sivuutetaan. Työttömyyden puolestaan ajatellaan johtuvan yksilöllisistä tekijöistä, vaikka todellisuudessa maahan muuttaneet nuoret kohtaavat työelämään pyrkiessään usein syrjintää ja rasismia.
Suomessa on nähtävissä globaali trendi, jossa loppuvuodesta syntyneillä on ikätovereitaan suurempi todennäköisyys saada ADHD-diagnoosi ja siihen määrätty lääkitys. Tutkimuskirjallisuus selittää ilmiötä psykososiaalisena siten, että kouluympäristö vaatimuksineen joko ”laukaisee” ADHD:n yksilössä tai lapsen ”kypsymättömyys” tulkitaan aktiivisuuden ja tarkkaamattomuuden häiriöksi. Katse kääntyy lapseen, ja tarkastelun ulkopuolelle jäävät sen sijaan kysymykset siitä, mitä tämä ilmiö kertoo koulusta ja diagnostisten selitysmallien roolista koulun käytännöissä.
Aineistona yli 300 haastattelua
Tutkijat ovat keränneet aineistoa tutkimukseen eri puolilla Suomea koulutusorganisaatioissa, vankiloissa, etsivän nuorisotyön piirissä, valmentavassa koulutuksessa, ohjaavissa, kuntouttavissa ja kotouttavissa ohjelmissa, nuorten työllisyyttä ja koulutukseen hakeutumista tukevissa palveluissa sekä lyhytkestoisissa projekteissa.
Kaikkiaan yli 300 haastattelua on tehty eri lähtökohdista tulevien ja pääasiassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella toimivien nuorten ja heitä auttavien työntekijöiden kanssa.
Tutkimusaineistoon kuuluu myös poliittista ohjausta koskevia dokumentteja, tilastoja ja mediaesityksiä.
Lisätietoja
Projektin johtaja Kristiina Brunila, puhelin 050 310 9827, kristiina.brunila@helsinki.fi
TUTKIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄ LUKUVUODELLE 2019 – 2020
Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta hakee AGORA kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon -tutkimuskeskukseen osa-aikaista (50-55%) tutkimuskoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.9.2019 – 31.12.2020.
Tutkimuskoordinaattorin tulee olla väitellyt henkilö, jolla on näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä ja ymmärrystä koulutuksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymyksistä. Työn luonne edellyttää kykyä yhteistyöhön, itsenäiseen työskentelyyn ja oman työn organisointiin sekä aktiivista ja idearikasta otetta työn kehittämiseen. Työtehtäviin kuuluvat tutkimuskeskuksen koordinoinnissa, kehittämisessä ja kaikessa sen toiminnan suunnittelussa avustaminen sekä muut erikseen sovittavat tehtävät. Tutkimuskoordinaattori tulee lisäksi osallistumaan apulaisprofessori Kristiina Brunilan tutkimusryhmän tutkimukseen. Tehtävän palkkaus on n. 3500-4000 €/kk riippuen tehtävään valittavan henkilön osaamisesta ja kokemuksesta. Tehtävässä on 6 kuukauden koeaika.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV:si (josta ilmenee työkokemuksesi ja osaamisesi) apulaisprofessori Kristiina Brunilalle osoitteeseen kristiina.brunila@helsinki.fi perjantaihin 14.6 2019 klo 12.00 mennessä. Sähköpostin otsikossa tulee olla teksti ”Hakemus tutkimuskoordinaattoriksi”.
Tiedustelut tehtävää koskien: Kristiina Brunila
(kristiina.brunila@helsinki.fi) tai puh. 050 310 9827
University of Helsinki
