50 shades of blue

heisulivei

Kolmannella kurssikerralla tuotiin QGIS:siin Afrikan kartta sekä aineistoja mm. timanttikaivoksista sekä tapahtuneista konflikteista. Aluksi laskettiin Field calculator ohjelmalla alueiden pinta-alat. Sitten harjoiteltiin niputtamaan yhden valtion kohteita yhteen, tällä ominaisuudella voitaisiin esim. muokata vanhoja Suomen karttoja joissa ei näy vielä kuntaliitoksia, vastaamaan nykyisiä aluejakoja.

Luennolla harjoiteltiin myös tekemään Join-operaatio, eli liittämään taulukkodataa karttaan. Tässä kohtaa piti muistaa, mikä merkitys on kohdalla Join field, eli minkä perusteella liitetään ja Target eli mikä vastaa valittua saraketta. Näihin kohtiin pitää siis valita samanmuotoista tietoa sisältävät sarakkeet. Tässä vaiheessa alkaa jo tuntua siltä, että harjoituskerroilta on jäänyt jopa jotain mieleen. Harjoittelimme vielä ns. läpäisevyysluvun laskemista Afrikkatiedoilla (Internet2020/Population2020est), jota myöhemmin sovellettiin tulvaindeksin laskemisessa. Opettelimme myös, miten pystyy hakemaan pisteitä polygonista.

Blogissa tuli tällä kerralla pohtia, millasia juttuja tällaisilla aineistoilla voisi tehdä. Muistaakseni luennolla puhuttiin mm. siitä miten voitaisiin tarkastella vaikkapa timanttikaivosten tai öljykenttien esiintyvyyttä suhteessa konflikteihin. Tällaisilla aineistoilla voidaan siis karttamuodossa esittää suurempia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ehkä siten myös havainnollistaa, millainen yhteys vaikkapa timanttien louhimisella ja alueella syntyvillä konflikteilla on ja nostaa muutenkin esille asiaan liittyvää epäeettisyyttä. Mineraalien louhimiseen liittyvistä ongelmista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kannattaa käydä lukemassa lisää ainakin artikkelista Structural change and wife abuse: A disaggregated study of mineral mining and domestic violence in sub-Saharan Africa, 1999e2013, joka löytyy Moodlesta kurssikerta 3. alta. Koen poliittisen maantieteen ehkä yhdeksi kiinnostavimmista maantieteen suuntauksista, joten tällaiset käytännön esimerkit geoinformatiikan hyödyntämisestä motivoivat harjoittelemaan ahkerammin.

Kuva 1. Teemakartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä.
Kuva 2. Mitäköhän täs kävi?

Kuvassa 1. on itsenäisenä harjoituksena tuotettu koropleettikartta, jossa on esitetty valuma-alueiden tulvaindeksi sekä järvisyys pylväsdiagrammina. QGIS:sin käyttäminen alkaa jo tuntua melko kivalta eikä sen kanssa ollut suurempia ongelmia. Tällä kertaa pieniä hankaluuksia tuli siinä, että aluksi laskettuja arvoja ei näkynyt ollenkaan (kuva 2.), mutta poistettuani layerin ja laskettuani ne uudestaan (mielestäni täysin samalla tavalla), arvot tulivat näkyviin ihan nätisti.

Värien valitseminen tuntui tällä kertaa erityisen hankalalta, koska ajattelin että vesistöihin liittyviä juttuja olisi kiva esittää sinisen sävyillä. Samaa oli blogissaan pohtinut Ville, hänen kartassaan erona tosin se, että joet, järvin ja rantaviiva eivät olleet mukana kartassa, mikä selkeytti ilmettä tosi paljon! Mulle tuli ehkä snadisti liikaa sinistä, kun päätin jostain syystä pitää nuo kaikki kartassa 😀 Pidän tämän siis mielessä seuraavaa vesistöpainotteista karttaa tehdessä!

Diagrammijuttu on taas asia, mikä tuotti enemmänkin päänvaivaa. Aluksi pylväät eivät millään halunneet tulla kartalle, mutta aikani nappeja paineltua Layer Diagram-ikkunan Rendering ja Size sivuilla tolpat tulivat ihan ok näköisinä kartalle, joten sillä mentiin. Hiukan jäi epäselväksi, miten saisin legendaan näkymään erikokoisten pylväiden arvot. Sen lisäksi mun tulvaindeksin arvot on ihan kummallisia ja tulvaindeksi on myös käsitteenä melko tuntematon. Vaikka legendassa näkyy pylväs tai joku mötikkä, siinä ei ole tietoa mistään asiaa koskevista arvoista ja tällä kertaa jäi mysteeriksi, miten sen olisi siihen saanut.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

 

Väisänen, V. (2021) Valuma-alueiden tulvaindeksikartta <https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/02/valuma-alueiden-tulvaindeksikartta/>

Leave a Reply

Your email address will not be published.