hyvää huomenta!
Tällä kertaa lähdettiin heti aamusta ulkoilemaan ja keräämään dataa Epicollect5-sovelluksen avittamana. En kerennyt henkisesti valmistautua tähän rämpimiseen, onneksi koira suostui lähtemään mukaani koluamaan Kallion katuja. Harjoitus oli kivaa vaihtelua ja pisti miettimään, mitä kaikkea samalla metodilla voisi toteuttaa. Alueiden turvallisuus/turvattomuus on mielestäni tosi kiinnostava ilmiö, koska koettuun turvallisuuteen vaikuttaa yllättävänkin moni tekijä.
Tällä kerralla opin, mitä on interpolointi ja miten se toteutetaan QGIS:sissä. Kuvassa 1. on pala kartasta joka tuotettiin kerätystä datasta. Kohteiden turvallisuutta tuli pisteitä kerätessä arvioida asteikolla 1-5. Laitoin karttaan keltaisella ne pisteet, joissa turvallisuudelle oltiin annettu 3 tai vähemmän, minkä tulkitsisin olevan jotain välillä ei niin turvallinen ja ei ollenkaan turvallinen. Hämmästyin, että näitäkin pisteitä oli melko monta! Itselläni turvattomuuden tunteeseen vaikutti eniten paikan julkisuus: paikassa, jossa on suhteellisen vilkasta tunnen olevani enemmän turvassa. Tämä kumpuaa kenties siitä ajatuksesta, että uskoisin julkisella paikalla saavani apua, mikäli jotain sattuisi. Toisaalta, jotkut pelkäävät väkipaljoutta ja siihen liittyviä vaaroja.
Itsenäistehtävät liittyivät tällä kertaa hasardeihin. Tehtävänä olisi tuottaa havainnollistavia karttoja, joita voisi mahdollisesti käyttää tuntiopetuksessa. Mahdollisuuksia olisi moneen, sillä ainestoa vaikkapa maanjäristyksistä voitaisiin kuvata esim. aineellisten vahinkojen näkökulmasta.
Otin maailmankartan sijaan tarkasteluun palan Aasiaa. Alueella järisee suhteellisen usein ja ne aiheuttavat toisinaan isojakin tuhoja. Infrastruktuurin laadulla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka kestävä alue on maanjäristyksille. Kestämättömästi rakennetut, tiheään asutut kaupungit ovat alttiita isoille taloudellisille vahingoille ja helposti sortuvat rakennukset vaativat usein myös ihmishenkiä. Varautumalla maanjäristyksiin mm. rakentamalla turvallisempia ja kestävämpiä rakennuksia voidaan estää suurimmat aineelliset tuhot ja säästää ihmishenkiä. Paremman elintason valtioissa tämä onkin melko yleistä. Olisi mielenkiintoista esittää kartalla, millaisessa suhteessa ovat alueiden asukastiheys, maanjäristykset ja jokin taloudelliseen elintasoon liittyvä indikaattori. Tällaisia asioiden välisiä yhteksiä esittäviä karttoja voisi käyttää esim. ylppärikysymysten tukena.
Nyt kuitenkin asiaan! Kuvissa 1-3 olen havainnollistanut tulivuorien ja maanjäristysten esiintyvyyttä suhteessa toisiinsa. Vaihtelin kartoissa myös magnitudin voimakkuutta. 6 M maanjäristykset määritellään Mercallin asteikon mukaan “hyvin voimakkaaksi”, niitä esiintyy kartassa melko paljon. Toisaalta nämä ovat sadan vuoden aikana tapahtuneita. Kuitenkin, kuten myös Sanna pohtii blogitekstissään, tällaisia karttoja voitaisiin käyttää laattatektoniikan opetuksen tukena. Ilmiöiden tarkastelu visuaalisesti voi olla hyödyllistä syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen kannalta. Kartoilla voidaan myös havainnollistaa Richterin asteikkoa: Kuvia 1 ja 3 vertaillessa voidaan havaita, että vaikka lukujen 6 ja 8 välillä ei luulisi olevan paljon eroa, 8 magnitudin järistykset ovat merkittävästi harvinaisempia kuin 6 magnitudin.
Kuva 2. Tulivuoret ja yli 7 magnitudin Aasian kaakkois- ja länsiosissa.
Tässä vielä litosfäärilaattoja ja niiden liikettä kuvaava kuva, mitä täytyisi varmaan käyttää opetuksessa yhdessä näiden tuottamieni karttojen kanssa. Laattojen liikesuunnat ovat osaltaan tekemisissä sen kanssa, minne on syntynyt tulivuoria ja missä järisee, niin tämä kuva litosfäärilaatoista olisi aika kiva aasinsilta sitten näihin hasardeihin 🙂
Lähteet:
Kurssimateriaali
Jantunen, S. (2021) Hasardihommia <https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/02/25/hasardihommia/> (26.2.2021)
NOAA 2021. <https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search>(26.2.2021)
USGS 2021. <https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/> (26.2.2021)