Aika rientää ja neljäs kurssikerta on jo takana. En tiedä johtuuko se QGIS taitojen kehittymisestä vai mistä, mutta neljännellä kurssikerralla suoritetut tehtävät sujuivat yllättävän positiivisissa tunnelmissa verrattuna muutamaan aikaisempaan. Tunnilla harjoittelimme muun muassa ruutukarttojen tekemistä ja uuden tiedon tuottamista sekä tutustuimme pistemuotoisiin & rasteriaineistoihin. Lopuksi pääsimme myös piirtämisen maailmaan QGIS:sissä.
Ensimmäisen osan tunnista käytimme ruutukarttoihin tutustumiseen. Tutkimme väestön jakautumista pääkaupunkiseudulla eri tekijöiden perusteella. Meillä oli pohjalla aineisto pääkaupunkiseudusta, jonka päälle loimme ruudukon. Tämän jälkeen yhdistimme aineistoon tietokannan, joka sisälsi tietoa kaikista pääkaupunkiseudun rakennuksista & muun muassa rakennuksien asukkaiden tiedot. Tämän tietokannan tietoja karsimme kuitenkin hieman ennen yhdistämistä, jotta välttyisimme suurelta määrältä turhaa tietoa. Lopuksi jo viimekurssikerralla tutuksi tulleen ”Join attributes by location” toiminnon avulla saimme aikaan kartan, jonka pohjalta pystyi tulkitsemaan asutuksen sijoittumista pääkaupunkiseudulla.
Väsäsin innostuksissani aiheeseen liittyen kolme ruututeemakarttaa, joiden koin jollain tavalla liittyvän toisiinsa. Kaikissa näissä kolmessa kartassa käytin ruutujen kokona 1000 m x 1000m, koska koin sen antavan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja kartoista tuli myös tällä ruutukoolla visuaalista silmääni miellyttäviä.
Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla
Mutta itse tuotoksiin. Ensimmäisenä laadin ruututeemakartan Ruotsinkieltä puhuvien sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla (Kuva 1). Kuten kartasta näkee, sijoittuvat Ruotsin kieltä puhuvat hyvin yhtenäisesti Helsingin kantakaupungin alueelle, Kirkkonummen seudulle, sekä vähän hajanaisemmin Espoon rannikko seudulle. Eniten heitä sijaitsee juuri Helsingin kantakaupungin alueella, jossa määrä on jopa 951-1811 neliökilometrillä.
Kuva 2. Muun kielisten määrä pääkaupunkiseudulla
Päätin pysytellä kieliteemassa ja seuraava aikaansaannokseni oli oheinen kartta (Kuva 2) muun kielisten jakautumisesta pääkaupunkiseudulla. Päädyin googlailemaan termiä ja eksyttyäni tilastokeskuksen sivuille minulle selvisi, että muun kielisillä tarkoitetaan siis äidinkielekseen muuta kun Suomen, Ruotsin ja Saamen kieltä puhuvia henkilöitä. Ajattelin, että olisi mielenkiintoista vertailla tätä aineistoa ensimmäiseen karttaan pelkästään ruotsinkielisten jakautumisesta. Ja mitä näitä kahta aineistoa vertailemalla sitten tuli ilmi? Ainakin se, että kun Kirkkonummi ja Helsingin kantakaupunki toimivat suurimmaksi osaksi ruotsinkieltä puhuvien asuinpaikkoina, niin tämä sama kaava ei päde, kun tutkitaan muun kielisiä. Muun kielisten määrä on huomattavan paljon hajaantuneempaa ympäri pääkaupunkiseutua, kuin pelkästään ruotsinkielisten. Tietenkin pitää ottaa huomioon, että tässä aineiston määrä on huomattavasti suurempi, kuin pelkään ruotsinkielisten aineistossa ja se tietenkin mahdollistaa suuremman hajaantumisen.
Kuva 3. Asukkaiden hajaantuminen pääkaupunkiseudulla
Kolmantena luomuksena toteutin kartan (Kuva 3) kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden hajautumisesta. Ajattelin tämän toimivan hyvänä vertailukohteena kahdelle edelliselle kartalle. Tästä kartasta pystyy havaitsemaan, mihin asutus on pääosin keskittynyt pääkaupunkiseudulla ja vahvasti isoimmaksi keskittymäksi nouseekin Helsingin kantakaupungin alue. Mitä kauemmaksi kantakaupungista siirrytään, niin sitä harvemmaksi asutus selkeästi muuttuu. Muuten kun kyseistä tätä vertaa karttaan muun kielisten jakautumisesta pääkaupunkiseudulla, pystyy näistä havaitsemaan paljon yhtäläisyyksiä. Eniten muun kielisiä pääkaupunkiseudulla on siis juuri siellä, mihin asutus on muutenkin pääosin keskittynyt.
Ruututeemakartta harjoittelun jälkeen siirryimmekin ihan uudenlaisiin ulottuvuuksiin QGIS:sissa. Aikaisemmin olemme käsitelleet pääasiassa vektoriaineistoja ja nyt siirryimmekin rasteriaineistojen maailmaan. Meillä oli aineistona peruskarttalehti, sekä korkeusmalli aineistot Pornaisten alueelta. Lisäsimme tähän myöskin rinnevarjostuksen ja alla oleva karttakuva (Kuva 4) kuvastaa aikaansaannostani.
Kuva 4. karttakuva Pornaisten alueelta
Mitä oheisesta kuvasta voi sitten nähdä? Taideteokseni avulla pystyy tulkitsemaan alueen pinnan muotoja, vesistöjä ja muun muassa alueen nimistöä. (Kuvaa ei pysty tässä valitettavasti zoomaamaan, joten mm. nimet näkyvät kuvassa hyvin heikosti)
Kurssikerran kotitehtävänä oli laatia Pornaisten alueelle korkeusmallin avulla korkeuskäyrät 5 metrin välein ja tämän jälkeen ladata Pornaisten alueen peruskarttalehti ja vertailla näitä käyriä. Latasin Paitulista kyseisen aineiston ja lisäsin tiedoston QGIS:siin, jossa pystyin tarkastelemaan molempia korkeuskäyriä saman aikaisesti. Säädin hieman värejä, että eri aineistojen korkeuskäyrät pystyy erottamaan toisistaan ja sain aikaan oheisen korkeuskäyrä karttakuvan (Kuva 5).
Kuva 5. korkeuskäyrien vertailu
Kyseisessä kartassa haalean sinisellä näkyvät korkeuskäyrät ovat itseni luomia korkeusmallin avulla ja mustat käyrät ovat Paitulista ladatun aineiston korkeuskäyriä. Korkeuskäyrät vastaavat toisiaan yllättävän hyvin, vaikka paituli aineiston korkeuskäyrät menevät hieman symmetrisemmin. Kun kuvaa katsoo tarkasti voi huomata, kuinka mustat korkeuskäyrät eivät tee yhtä jyrkkiä käännöksiä & mutkia, kuin siniset. Myöskin kun tarkastelee kuvan vasenta reunaa voi huomata sinisistä käyristä syntyneen hyvin epämääräisen muodostelman, jonka merkitystä on hyvin haastava tulkita – vastaavia epämääräisiä muodostumia ei puolestaan näy paituli aineiston korkeuskäyrissä.
Lähteet:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html