Kurssikerta 5 – Ongelman ratkaisua

Viides kurssikerta takana ja enää muutama jäljellä – aika rientää! Tälle kurssikerralle meitä ohjeistettiin tulemaan hyvin valmistautuneina ja virkein mielin, sillä tällä kerralla suoritetut tehtävät poikkesivat hieman edellisistä. Tämä kurssikerta ei sisältänyt normaaleja opastettuja tehtäviä, vaan niiden sijasta meidän piti itse keksiä/selvittää, miten tehtävissä kysyttyihin kysymyksiin löytyy ratkaisu. Tehtävät siis vaativat taitoja soveltaa tällä kerralla, sekä aikaisemmin opittuja asioita. Näiden tehtävien avulla pystyi testaamaan omia QGIS taitojaan ja pakko myöntää, että selkeästi omissani on vielä paljon kehitettävää.

Aloitimme tunnin harjoittelemalla bufferointia eli puskurointia. Sen avulla pystyy suorittamaan muun muassa erilaisia laskutoimituksia, luomalla vyöhykkeen kohteen ympärille. Näin pystyy selvittämään esimerkiksi Kuinka monta ihmistä asuu 5 kilometrin säteellä kohdasta x. Buffereita voidaan hyödyntää, kun halutaan tutkia esimerkiksi mihin jokin toiminto, kuten vaikka bussipysäkki halutaan sijoittaa. Buffereiden avulla voidaan myös kartoittaa erilaisia asioita, kuten minkä ikäisiä/maalaisia tai vaikka sukupuolisia ihmisiä tietyn alueen sisällä asuu. Teimme muutaman yhteisharjoituksen tunnin alkuun viime kerralla luomamme aineiston pohjalta. Tämän jälkeen siirryimme tunnin haastavaan osuuteen, eli itsenäistehtäviin. Meillä oli aineistona tietokantoja, jotka sisälsivät muun muassa väestötietoja rakennuksittain, lentomeluvyöhyke tietoja, sekä tietoja juna-asemista & lentokentistä. Näiden pohjalta aloimme siis hommiin – ja no sanotaanko, että jos ensimmäisiä tehtäviä olisin ilman apua ollut ahertamassa, niin tältä kurssikerralta en olisi todennäköisesti saanut aikaan muuta kuin pahanmielen. Onneksi tekemällä oppii ja alkoi tehtävien suorittaminen sujua ainakin jotenkin.

Tekemistäni tehtävistä kokosin vastaukset word-tiedostoon, josta otin kuvankaappauksella kuvan ja liitin tämän postauksen loppuun (Kuva 1). Tekstin lopusta löytyy myös aikaan saamani kartta uima-altaiden jakautumisesta pääkaupunkiseudulla (Kuva 2).

Koin tämän kurssikerran hyödylliseksi, koska sain testata mitä kurssilla on tullut opittua, mikä on vielä haastavaa ja mikä mahdollisesti sujuu jo hyvin. Mitä päällimmäisenä tulee mieleen on, että QGIS:siä käyttäessä kertaus on tosiaan opintojen äiti. Ainakin omalla kohdalla huomasin, että jo ”helpolta” tuntuneet asiat olivat päässeet unohtumaan, kun niitä ei ole käyttänyt hetkeen. Kyllähän ne sieltä sitten onneksi muistui, kun sain neuvoa tehtävien tekemiseen. Täysin itsenäinen työskentely on toki tämän takia hieman haasteellista, koska helposti tuntuu, ettei pääse etenemän, kun ei muista miten joku perusasia suoritetaan. Tietenkin voisi mennä katsomaan aikaisempien kurssikertojen ohjeista – mutta yleensä turhautuminen on sen verran läsnä tässä vaiheessa, että ei aivotkaan tunnu pelaavan enää normaalisti.

Keskeisimmiksi työkaluiksi olen kokenut itselleni attribuuttitaulun, siellä toteutettavat erilaiset toiminnot. Viimeisimpänä opin myös hyödyntämään attribuuttitaulun tarkastelua siten, että olin valinnut etukäteen tiettyjä ominaisuuksia aineistosta select attributes by value toiminnon avulla ja pystyin attribuuttitaulun avulla selvittämään niistä tietoa. Tätä hyödynsin kun tein tämän kurssi kerran uima-allas tehtävää ja yritin selvittää, kuinka moni kerros-,rivi-,pari- ja omakotitalo sisältää uima-altaan. Myöskin Join attributes by location, vektoriaineistojen data management tools-toiminnot, sekä uuden shapefile tason luomis- toiminnot ovat tulleet suhteellisen tutuiksi. Lähiaikoina olen myös alkanut hallitsemaan jollakin tavoin Spatial queryn ja statistic panelin käyttöä, jotka olen kokenut erittäin hyödyllisiksi. Koen jollakin tasolla hallitsevani nämä kaikki työkalut, mutta aina välillä niiden olemassa olo unohtuu/en muista missä kohtaa niiden käyttö olisi suotavaa. Tämä varmasti johtuu siitä, että QGIS on kuitenkin vielä suhteellisen uusi tuttavuus ja sen käyttö on vielä ajoittain suhteellisen epävarmaa.

Ensimmäisenä itselle tulee mieleen, että QGIS:sin avulla voidaan käsitellä erilaisia paikkotietoaineistoja ja ratkaista niihin liittyviä kysymyksiä. Johanna kuvaili blogissaan hyvin QGiS:ssa esiintyviä haittapuolia: Paikkatiedon käsittelyyn QGIS onkin loistava ohjelma, kunhan aineisto ei ole liian suuri. Ohjelman miinuspuoli onkin sen raskaus ja sen hitaus käsiteltäessä suuria aineistoja. Ohjelma saattakkin kaatua useita kertoja jos aineisto on liian suuri.” Olen itsekin kohdannut kyseisen ongelman ohjelmistoa käyttäessä ja ohjelmiston kaatuminen juuri silloin, kun ei ole muistanut tasaisin väliajoin tallentaa, on kyllä suhteellisen hermoja raastavaa.

Kuva 1. Tehtävien vastaukset

Kuva 2. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla alueittain

Ensimmäinen kuva (Kuva1) sisältää siis kaikki laskutoimitukset, jotka suoritin QGIS:sin avulla. Toisessa kuvassa (Kuva 2) esiintyy kartalla uima-altaiden sijoittuminen alueittain pääkaupunkiseudulla. Jokaisen kunnan kohdalla on lukumäärä uima-altaista ja visuaalisen lukemisen helpottamiseksi kartalla on myös histogrammit kaikilla niillä alueilla, joilla uima-altaita sijaitsee. Karttani mukaan eniten uima-altaita pääkaupunki seudulla sijaitsee Lauttasaaressa ja Länsi-Pakilassa.

Pakko antaa tähän loppuun vielä erityismaininta ystävälleni Jollulle, jonka blogiin jo aikaisemmin tekstissäni viittasinkin. Ilman Jollun apua painisin varmaan vieläkin tehtävien alku osiossa hermot täysin loppuun palaneina. Joten kiitos Jollu kärsivällisyydestäsi ja jaksamisestasi auttaa – pelastit mut mahdollisilta  ja hyvin todennäköisiltä hermoromahduksilta 😀

Lähteet:

Lehtinen Johanna (2019), Itsenäistä säheltämistä ,https://blogs.helsinki.fi/johanleh/ 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *