Viimeisellä kurssikerralla saimme vapaat kädet tuottaa karttoja valitsemastamme aiheesta. Yritin lähteä haastamaan itseäni ja lähdin etsimään täysin vierailta sivuilta aineistoa Euroopan asukkaiden terveydentilasta. Valitettavasti tämä jäi vain yritykseksi ja hetken taistelun jälkeen päädyin siirtymään takaisin tuttuun ja turvalliseen Suomi aineistoon tilastokeskuksen sivuilta. Käytin karttojen pohjana toiselta kurssikerralta tuttua karttapohjaa Suomen kunnista, jonka päälle aloin visualisoimaan erilaista tietoa. Tavoitteenani oli tuottaa tietoa Suomen kuntien asukasluvuista, syntyvyydestä & kuolleisuudesta, sekä tulevaisuuden asukasennusteista.
Kuva 1. Suomen kuntien asukasluvut vuodelta 2017
Kuva 2. Etelä-Suomen kuntien asukasluvut vuodelta 2017
Kyseinen kartta (Kuva 1) kuvastaa Suomen kuntien asukaslukumäärät vuodelta 2017 ja toinen kartta (Kuva 2) on zoomattu Etelä-Suomen kuntien alueelle ja tarkan tiedon havainnollistamiseksi kartta sisältää myös kuntien tarkat asukasluvut. Suomen kunnista suurimmat asukasluvut ovat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Oululla, Tampereella ja Turulla. Koko Suomea kuvastavalla kartalla lähes valkoisella olevat kunnat ovat kaikista pienin asukasmäärisiä (92-12516) ja ne sijaitsevatkin pääasiassa Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Kuva 3. Etelä-Suomen kuntien kuolleiden lukumäärät vuodelta 2017
Kuva 4. Etelä-Suomen kuntien elävänä syntyneiden lukumäärät vuodelta 2017
Seuraavissa kartoissa (Kuva 3&4) perehdyin pelkästään Etelä-Suomen alueeseen, koska tarkan numeerisen tiedon lisääminen kartalle niin, että kaikki kunnat näkyisivät teki kartasta hyvin vaikeasti luettavan. Nämä kaksi karttaa siis sisältävät tietoa kuolleiden & elävänä syntyneiden lukumääristä kunnittain vuodelta 2017. Koska kahden kartan vertailu voi lukijan näkökulmasta olla lievästi haastavaa, aloin miettiä, miten näiden kahden tiedon erotus olisi selkeästi luettavissa – tämä onnistui etsimällä tietoa luonnollisen väestönkasvun määristä kunnittain. Suomessa syntyvyys on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan ja kuolleisuuden määrä on ollut nousussa ja tulee nousemaan suurien ikäluokkien vanhetessa ja elinajan pidentyessä.
Kuva 5. Luonnollisen väestönkasvun määrä kunnittain Etelä-Suomessa
Kyseinen kartta (Kuva 5) sisältää siis tietoa kuntien luonnollisen väestönkasvun määrästä. Luonnollinen väestönkasvu on siis syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Kartalla kunnat, joissa luku on negatiivinen kärsivät siis negatiivisesta väestönkasvu eli ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Luonnollinen väestönkasvu on suurimmillaan pääkaupunkiseudun alueella ja väestön vähenemisestä kärsii yllättävänkin moni kunta, kuten Lappeenranta, Imatra ja Kouvola. Suomessa luonnollinen väestönkasvu on yleisesti suhteellisen vähäistä ja viime vuosikymmenien aikana nettomaahaan muutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän, kuin syntyvyys. Kansan uutisten mukaan; ”Suomessa väestö olisi vähentynyt ilman maahanmuuttoa”.
Kuva 6. Kuntien väestöennuste vuodelle 2040
Viimeinen kartta kuvastaa väestöennustetta kunnittain vuodelle 2040. Kartalla punaisella näkyvien alueiden väestöennuste on suhteellisen pieni ja mitä vihreämpi kunnan väri on, niin sitä suurempi väestöennuste kunnalla on. Luonnollisesti parhaimmat väestö ennusteet ovat samoilla kunnilla, kuin millä tämän hetkinenkin asukasluku suurin, eli muun muassa Helsingillä, Turulla, Tampereella ja Oululla.
Vaikka tälläkin hetkellä syntyvyys on Suomessa kuolleisuutta pienempää, niin pitää nettomaahanmuutto yllä Suomen väestön kasvua. Tämän on ennustettu jatkuvan noin vuoteen 2035 asti, jonka jälkeen Suomen väkiluku kääntyisi laskuun päin. (Yle uutiset)
Lähteet:
Kansan uutiset; https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3931640-suomen-vaestonkasvu-on-maahanmuuton-varassa
Yle uutiset; https://yle.fi/uutiset/3-10510309