Tämän kurssikerran tehtävien teossa kohtasin edellisiä viikkoja enemmän haasteita. Tehtävien aikaansaaminen oli hieman vaikeaa, sillä en joukkoliikennelakon vuoksi päässyt paikan päälle harjoituskerralle. Lisäksi ilmeni joitakin ongelmia QGIS:n kanssa, joiden ratkaiseminen vaati useita ongelmanratkaisuyrityksiä.
Luonnonvarat ja Konfliktit
Ensimmäinen kurssikerran harjoitus oli tehdä kartta esimerkiksi Afrikan luonnonvaroista ja konflikteista kertovien aineistojen pohjalta. Karttani esittää eri valtioissa esiintyneitä konflikteja sekä pisteinä, että koropleettikarttana.
Omasta kartastani pystyy vertailemaan vain alueellisia eroja konfliktien määrässä, mutta aineistojen avulla olisi mahdollista myös tarkastella konfliktien määrää eri alueilla sekä niiden yhteyksiä luonnonvaroihin. Teemu Häyrinen on havainnut karttansa avulla konflikteja tapahtuneen erityisesti timanttikaivosten lähialueilla. Tällaista tarkastelua olisi kiinnostavaa tehdä enemmänkin, mutta jouduin nyt toteamaan työmäärän kasvavan itselleni liian suureksi, jos vielä lähtisin tekemään uutta karttaa jo tekemäni lisäksi. Afrikkaa tarkastellessa on myös äärimmäisen tärkeää muistaa kolonialistinen historia alueella, sillä sen vaikutukset nykypäivään ovat monin paikoin merkittävät. Erityisesti kolonialistisen historian ja nykypäivän vuoksi konfliktien syiden selkeämpi hahmottaminen voi vaatia alueiden tarkempaan historiaan perehtymistä.
tulvat ja järvisyys
Viime vuonna kurssin suorittamista yrittäessäni tietokantaliitos tuntui ajatuksena monimutkaiselta, mutta nyt se onkin jo varsin helppo tehdä. Lopulta kuitenkin vaikeimmaksi esteeksi nousi järvisyyttä kuvaavien diagrammien teko kartalle, sillä diagrammit eivät näkyneet kartalla ollenkaan enkä pitkän ja epätoivoiselta tuntuneen yrittämisen jälkeen löytänyt ratkaisua. Olin jo aikomassa luovuttaa kokonaan diagrammien suhteen, kunnes sattumalta huomasin taulukon tietojen olevan tekstimuodossa numeromuodon sijaan. Sen vuoksi ohjelma ei ollut voinut tehdä taulukon arvoista diagrammeja.
Tulvaindeksejä ja järvisyyttä visualisoivasta kartasta (kuva 2) on huomattavissa, että sisämaassa sijaitsevilla valuma-alueilla tulvaindeksi on pienempi kuin rannikolla sijaitsevilla alueilla. Näyttäisi myös siltä, että sisämaa-alueiden lisäksi rannikkoa lähempänä sijaitsevilla valuma-alueilla on pienempi tulvaindeksi, jos niiden järvisyys on suurempi. Eli valuma-alueen järvisyydellä ja joen tulvaindeksillä näyttäisi olevan korrelaatio, siten että suuri järvisyys ja pieni tulvaindeksi esiintyvät yhdessä ja päinvastoin. Toisaalta erityisen paljon tulvivia jokia on lähinnä subakvaattisilla ja alavammilla rannikkoalueilla.
Olen varsin tyytyväinen lopputuloksen väreihin ja ulkoasuun. Kartasta oli tulla hieman sekava ja sotkuinen kaikkien värien oltua aluksi erilaisia harmaan ja sinisen sävyjä. Koropleettikartan ja diagrammien yhdistelmä ei toimi monien pienten valuma-alueiden kohdalla kovin hyvin, sillä diagrammit eivät aina osu juuri keskelle aluettaan. Suuret valuma-alueet diagrammeineen näkyvät sen sijaan varsin selkeästi.
Lähteet:
Häyrinen, T. (7.2.2024) Kolmas kurssikerta. Viitattu 20.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/teemuhay/2024/02/07/kolmas-kurssikerta/