aineiston kerääminen JA INTERPOLOINTI
Aloitimme kurssikerran keräämällä aineistoa Epicollect5-sovelluksen avulla Kumpulan kampuksen ympäristöstä. Tarkoituksena oli tarkastella erilaisten alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta kävelijöille sekä sitä miten miellyttäviä alueet ovat visuaalisesti. Tein aineistoista kaksi karttaa (kuvat 1 ja 2), jotka esittävät harjoitusryhmämme arvioimaa eri alueiden visuaalista miellyttävyyttä.
Visuaalisesti erityisen miellyttäviksi koettiin muun muassa laajat viheralueet Kumpulanlaaksossa ja Vallilanlaaksossa. Visuaalisesti epämiellyttäviksi puolestaan arvioitiin esimerkiksi Kustaa Vaasan tien ympäristöä sekä useita kohteita Kumpulan kampusrakennusten ympäristössä.
Interpoloinnin avulla voidaan muodostaa alueista helposti hahmotettavaa yleiskuvaa, mutta liian tarkasti tarkasteltuna sen perusteella voi kuitenkin saada vääriä käsityksiä tuloksista. Interpoloidun kartan perusteella ei voikaan saada aivan tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi mikä tahansa satunnainen piste on koettu. Siksi ajattelin blogissakin esittää sekä alkuperäisen aineiston, että sen interpoloidun version.
Opetusmateriaaleja
Alla olevien opetusmateriaaleiksi ajateltujen karttojen (kuvat 3, 4, 5 ja 6) avulla voisi herätellä oppilaita tai opiskelijoita miettimään maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumista. Parhaimmillaan voisi syntyä oivallus siitä, että edellä mainittujen ilmiöiden ja mannerlaattojen sijaintien välillä on yhteys. Maailmankartoilta voisi yrittää tunnistaa mahdollisimman paljon tuttuja maanosia ja meriä. Näin maanjäristyksille alttiit litosfäärilaattojen reuna-alueiden sijainnit hahmottuisivat myös nimistön ja jo tuttujen alueiden kautta. Joillekin mieleen saattaa jäädä helpommin kuva maanjäristysten sijainneista, joillekin taas tieto siitä, että esimerkiksi Etelä-Amerikan länsirannikolla on runsaasti maanjäristyksiä.
Opetuskartoista tuli mielestäni varsin selkeitä, tosin lopputulosten värit ja visuaalinen ilme eivät erityisesti miellytä silmää. Opetuskäytössä tällä ei ehkä olisi niinkään väliä, vaan ennen kaikkea selkeydellä ja informatiivisuudella. Tarkemmin ajateltuna (ja muiden tekemiä karttoja nähtyäni) olisi voinut olla hyvä idea esittää myös tulivuoret samalla kartalla maanjäristysten kanssa. Ne olisi voinut myös merkitä toisenlaisella symbolilla, esimerkiksi kolmiolla, kuten moni oli tajunnut tehdä. Tilda Häsä oli myös keksinyt tehdä heatmapin kuvaamaan maanjäristysten runsautta, mikä näytti toimivan hyvin.
Tulivuorten ja maanjäristysten yhteyttä litosfäärilaattojen sijaintiin havainnollistaakseni tarvitsen tuekseni vielä kartan litosfäärilaatoista (kuva 7). Halusin valita tähän mahdollisimman selkeän, informatiivisen ja suomenkielisen kartan, jotta se olisi mahdollisimman käyttökelpoinen opetustarkoitukseen.
Lähteet
Häsä, T. (8.3.2024) Kuudes luento: omatoimista meininkiä. Tilda vastaan geoinformatiikka. Viitattu 9.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/hctilda/2024/03/08/kuudes-luento-omatoimista-meininkia/