PostinumeroalueiTA JA YKSIN ASUMISTA
Tämän viikon aiheen päättäminen oli varsin vaikeaa, sillä niin moni aihe kiinnostaa. Päädyin kokeilemaan monia eri aihe- ja aineistovaihtoehtoja, mihin meni paljon aikaa. Alun perin olin ajatellut tehdä kartan jostakin luonnonmaantieteellisestä ilmiöstä, esimerkiksi avohakkuista maakunnittain. Metsänkäyttöilmoituksista koostuva aineisto oli kuitenkin massiivinen ja kaatoi QGIS:n niin monta kertaa, että minun oli pakko tyytyä kuntakohtaiseen tarkasteluun koko Suomen sijaan. Kohtasin kuitenkin uuden ongelman, kun aineistoa ei pystynytkään järkevästi rajaamaan ilmoitusten ajankohdan perusteella. Aineistossa oli siis metsänkäyttöilmoituksia 90-luvulta saakka, minkä totesin olevan liian pitkä aikaväli. En myöskään osannut varmistua siitä, ettei aineistossa olisi päällekkäisiä ilmoituksia tai kokonaan toteuttamattomia hakkuita. Siksi päädyinkin käsittelemään aivan muita aineistoja.
Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen tiedon aineisto Paavo on viime aikoina kiinnostanut minua, sillä se sisältää monenlaisia muuttujia. Postinumeroalueet mahdollistavat kuntarajoihin perustuvaa tietoa tarkemman ja paikallisemman tarkastelun. Alueeksi rajasin pääkaupunkiseudun kunnat eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen, ja päätin tarkastella yksinasuvien osuutta postinumeroalueiden asukkaista (kuva 1).
Olen viime aikoina huomannut useita varsin sekavia ja huonosti tietoa välittäviä karttakuvia useilla uutissivustoilla, mikä on ollut turhauttavaa. Ajattelin kokeilla tehdä tällä kurssikerralla uutisartikkeleissa käytettävän tyylisiä selkeitä ja visuaalisesti miellyttäviä karttoja. Pyrin siksi valitsemaan värit, jotka erottuvat toisistaan sekä selkeät ja tarpeeksi suuret fontit. Erityisesti kiinnitin huomiota tekstien ja otsikoiden informatiivisuuteen. Yksin asuvien määrässä ja osuuksissa on suurta alueellista vaihtelua pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi tämä voisi varmasti olla kiinnostava uutisaihe.
Lisäsin kartalle metro- ja junaradat, sillä huomasin monien yksinasuvien suosimien alueiden sijaitsevan näiden varrella. Aineistoa enemmän tarkasteltuani huomasin monien niistä alueista, joilla yksinasuvien osuus on suurin, sijaitsevan Helsingissä. Koska nykypäivän klikkiotsikoiden täyttämät mediat ovat kiinnostuneita ääriesimerkeistä, etsin aineistosta ne kolme aluetta, joilla yksinasuvien osuus on pienin sekä kolme aluetta, joilla osuus on suurin. Lisäsin vielä näiden tarkemmat tiedot karttaan, jotta kuvitteellisen uutisen lukijat voisivat helposti hahmottaa esimerkkialueiden sijainnit (kuva 2).
Yksinasuvia löytyy monista ikäryhmistä, yleisimmin nuorista aikuisista ja ikääntyneistä. Yksinasuvien joukosta kaupungin keskusta-alue on keskimääräistä mieluisampana pidetty asuinpaikka. Eri ikäisiä yksin asuvia tarkastellessa voidaan havaita, että 25-34-vuotiaiden vastaajien ikäryhmässä kaupungin keskusta-alue on kaikkein mieluisimpana pidetty asuinalue (kuva 3). (Backman, 2016)
Kuva 3 Yksinasuvien mieluisin asuinpaikka ikäryhmittäin. (Backman, 2016)Koska nuorten yksin asuminen kiinnostaa minua, tein vielä kolmannen karttakuvan (kuva 4), jossa esitän 20-29-vuotiaiden osuuden eri kokoisina palloina yksin asuvien osuuksia esittävän koropleettikartan päällä. Näitä aineistoja vertailemalla voi havaita, että yhteneväisyyttä tosiaan löytyy monien alueiden osalta. Helsingin kantakaupungin alueella parikymppisten osuus asukkaista on merkittävä, ja kuten yksin asuvia, on parikymppisiäkin suuri osuus juna- ja metroratojen varsilla asuvista. Kauempaa radoista olevilta alueilta kumpaankaan ryhmään kuuluvia ei löydy lainkaan yhtä suurta osuutta.
Täydellisen selkeyden ja informatiivisuuden saavuttaminen on varmaan täysin mahdotonta, sillä ihmiset hahmottavat asioita niin eri tavoin. Koen lopputulosten olevan varsin selkeitä, mutta ne ovat varmasti jollekin toiselle vaikeampia hahmottaa. Koen kuitenkin, että voisin käyttää näitä karttoja jossakin kurssin ulkopuolisessakin yhteydessä, jos sellainen tarve ja tilaisuus olisi. On ollut innostavaa huomata omien taitojen kehittyneen tässä kurssin aikana.
Tämän kurssikerran työskentely oli mukavaa, mutta ehdottomasti antoisinta oli päästä katsomaan blogeista muiden aikaansaannoksia. Gaius Erikssonin rataverkkoa ja sen uusia ratahankkeita kuvaavat kartat olivat todella kiinnostavia ja vaikuttavia. Kiinnostavaa oli myös pohdinta siitä, miten lähijunaliikennettä voisi ehkä olla muillakin alueilla kuin nykyään on.
Myös Laura Vitikan valitsema aihe mustavalaiden ja laivaliikenteen esiintymisestä oli kiehtova. En tunne lajia tai sen uhanalaisuutta kovin hyvin, mutta blogiteksti karttoineen sai ehdottomasti kiinnostumaan aiheesta lisää.
lähteet
Backman, K. (2016). Yksinasuvien asumistoiveet Helsingissä. Teoksessa Väliniemi-Laurson, J., Borg, P., & Keskinen, V. (toim.), Yksin Kaupungissa (s. 55-70). Helsingin kaupungin tietokeskus.
Eriksson, G. (27.2.2024) MAA202 Seitsemäs viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 15.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/27/maa202-seitsemas-viikko/
Tilastokeskus (2022). Paavo (Postinumeroalueittainen avoin tieto) https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/
Vitikka, L. (28.2.2024) Valaiden ja ihmisten valtatiet 28.2. Lauran opiskelublogi. Viitattu 15.3.2024. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/2024/02/28/datan-surffailua-aamuyon-tunteina-28-2/