Vastatempuista

Otsikossa oleva sana “temppu” viittaa liikkeeseen tai liikkeiden yhdistelmään ekplisiittisen kamppailutiedon kohteena, jollaisena se voidaan saattaa kielellis-kuvalliseen muotoon kamppailukirjassa. Historiallisessa kamppailukirjallisuudessa temput eli kappaleet tyypillisesti erotetaan niitä vastaan tehtävistä asioista. Saksankielisissä lähteissä temppu tai kappale on Stück, ja sen vastatemppu eli “murto” on Bruch, jota vastaava verbi on brechen. Vastustajan suorittamaa murtoa voi seurata vastamurto, ja tällaisia pitempiä polymorfisia liikesarjoja (jopa neljänteen vastamurtoon asti) löytyy erityisesti Baumannin painikirjasta (KdiH 38.9.1).

“Murtaminen” viittaa myös vastustajan varoasennon murtamiseen tähän tarkoitukseen sopivalla mestarilyönnillä. Liechtenauerin miekkailussa varoasentojen murtamista käsittelevän pääkappaleen nimi on Versetzen. Verbiä versetzen ja substantiivia Versatzung käytetään tämän lisäksi myös suunnilleen väistön merkityksessä, ja esimerkiksi Ringeckin kommentaarissa Versetzen-kappaleessa käsitellään niin varoasentojen murtaminen kuin toiminta vastustajan saatua työnnettyä ase sivuun. Lisäksi sanoilla viitataan myös aivan konkreettisesti painiotteella tapahtuvaan käden rikkomiseen (Armbruch).

‘anchora è meglor da disferar una lanza.’ Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13, fol. 38v.

Fiore dei Liberin voidaan katsoa käyttävän saksan sanojen brechen ja Bruch vastineina verbiä rompere ja siitä johdettua substantiivia rotura. Murtaa voidaan ainakin pisto tai painiote (‘romper di punta’, Getty 26v-c–27r-a; ‘romper la tua presa’, Getty 6r-b), ja varoasentoja murtavat muun muassa ylälyönnit (‘rompemo le guardie’, Getty 23r-a) ja posta de donna destreza (‘rompe le altre guardie per grandi colpi’, Getty 23v-b). Lisäksi painissa on osattava “tehdä murrot eli murtaa (vääntää sijoiltaan) kädet ja jalat” (‘savere far roture çoè romper braçi e gambe’, Getty 2r).

Saksan brechen ja Bruch eivät viittaa mihinkään tiettyyn tapaan torjua vastustajan aikeita, vaan torjumiseen ylipäänsä; yllä mainittu romper de punta ‘piston murtaminen’ voidaan kuitenkin hyvällä syyllä tulkita niin, että se viittaa tapaan torjua pisto lyömällä (rebater) se maahan erotuksena tempusta nimeltä scambiar de punta ‘piston vaihto’, jossa vastustajan pisto torjutaan omalla pistolla.

Edellä mainittujen murtamisten lisäksi Fioren runollisemmassa Pisani-Dossi-versiossa murretaan eli rikotaan (tai ainakin taivutetaan) vastustajan miekka astumalla sen päälle, mutta tämä vaikuttaa olevan oleellisempaa runokielen kuin tekniikan kannalta, sillä asiaan ei viitata vastaavien kohtien proosamuotoisissa selityksissä, ja muotoilu on molemmissa tapauksissa kaavamainen (Pisani-Dossi 14b-d ja 21a-c vrt. Getty 21v-b ja 27r-a). (Lennokkaalla ilmaisulla selittynee myös Pisani-Dossissa esiintyvä vastustajan pään murtaminen maata vasten, ‘farò che la testa in terra te serà rota’, Pisani-Dossi 4b-e, vrt. Getty 7r-a.) Puolustauduttaessa kauluksesta tarttunutta tikarimiestä vastaan mainitaan kuitenkin Getty-versiossakin, että sama liike toimii myös keihään terän irrottamiseen (ks. kuva ylempänä, Getty 38v-b, vrt. Pisani-Dossi 16b-c).

Fiore ei kuitenkaan käytä näitä sanoja samalla tavalla tekstin jakamisen välineinä kuten vaikkapa Juutalais-Ott, sillä hän järjestelee temppunsa ja niiden vastatemput visuaalisen mallin mukaan käyttäen funktionaalisia hahmoja. Näitä ovat varoasentoja esittävät ensimmäiset mestarit (magistri), tilanteiden lähtökohtia markeeraavat toiset mestarit (rimedi), varsinaiset liikkeet suorittavat oppilaat (scolari) ja näiden vastatemput suorittavat kolmannet mestarit (contrari).  (Viimeksi mainitun saattaa vielä päihittää neljäs mestari, contra contrario.) Hahmot erottuvat toisistaan kruunuilla ja sukkanauhoilla. Yksittäisistä liikkeistä (käytännössä kuvasta teksteineen) käytetään nimitystä zogho, joka tosin jaollisessa tai ei-laskettavassa mielessä viittaa myös miekkailutoimintaan sinänsä (zogho largo ja stretto). Muutaman kerran esiintyy myös partido (Malipieron sanastossa ‘soluzione, tecnica’), joka on tietyllä tapaa lähellä saksan sanaa Stück, vaikka sen voi tulkita ainakin joissain tapauksissa toisinkin.

Kahden käden miekan zogho largo -osion explicitissä Fiore käyttää sekaisin sekä kirjan jakoon että varsinaiseen tekniseen sisältöön viittaavaa kieltä (Getty 27v):

Qui finisse zogho largo de la spada a ·doy mani che sono zoghi vinti, gli quali ano zoghi zoè rimedi e ·contrari da parte dritta e de parte riversa e contra ·punte e contra ·tagli de zaschuna rasone, cum roture, coverte, ferite e ligature chè tutte queste chose liçerissimamente se pono intendere.

‘Tässä päättyi kahden käden miekan zogho largo, jossa on kaksikymmentä temppua, joissa on sellaisia temppuja kuin ratkaisuja (rimedi) ja vastaliikkeitä (contrari) oikealta ja vasemmalta puolelta kaikenlaisia pistoja ja lyöntejä vastaan, murtojen, suojausten, iskujen ja sidontojen kanssa, jotka kaikki ovat tässä mitä helpoimmiten ymmärrettävissä.’ (Fioren sidonta eli ligadura viittaa painiotteeseen.)

I.33 ei asetu selvästi myöhempiin muotteihin. Sisältö jakaantuu seitsemään osaan varoasentojen kautta, jotka esitellään ensimmäisellä lehdellä. Nämä seitsemän osaa ovat partes, ja ne käsitellään suunnilleen järjestyksessä. Suhteellisen selkeä vastakkainasettelu on käsitteillä custodia eli varoasento ja obsessio eli piiritys, joka viittaa varoasentoa vastaan tehtävään hyökkäykseen: varoasentoa ei siis “murreta”, vaan se “piiritetään”. Latinan verbin obsidere voisi nähdä liittyvän funktion kannalta sopivaan saksan verbiin versetzen ainakin siltä osin, että latinan johdoksen pohjalla on verbi sedere ‘istua’, ja saksan johdoksen pohjalla on saksan vastaavan verbin sitzen kausatiivijohdos setzen. Preverbien ob- ja ver- yhteys ei ole niin ilmeinen.

‘sacerdos hic defendit quia ducit contrarium’. Leeds, RA I.33 fol. 19v.

Obsession tilalla käytetään myös substantiivia contrarium (28r), mutta tätä ei pidä mieltää välttämättä sen synonyymiksi. Contrarium esiintyy myös yleisemmässä merkityksessä alaviillosta ylälyöntiä vastaan (9v), vastustajan terän sidonnasta (12r, 14r, 19r) ja vastustajan lyönnin terällä torjumisesta (19v). Viimeksi mainitussa tapauksessa käytetään myös verbiä defendere. Kyseistä verbiä käytetään myös mitä teknisesti mitä erilaisimmista suorituksista: sidonnan kiertämistä seuraavasta pistosta (20r), lyönnin terällä torjumisesta (9v, 17v, 21r, 25v, 28v), kilpilyönnistä (5r, 29r), vastalyönnistä (31r) ja jonkinlaisesta puolustuksesta kaatoa vastaan (19r). Verbin lisäksi esiintyy pari kertaa vastaava substantiivi defensio (11v, 28v). Tarkemmin määrittelemättömään tekniikkaan viittaa sanapari ‘defendendo schutzet’ (28r).

Edellisestä päästäänkin kiinnostavampaan tapaukseen, joka on saksankielinen termi schutzen (schützen), jonka esiintyy ensimmäistä kertaa alla olevassa kohdassa, jossa piiritetään toista varoasento (oikealla olkapäällä, 9r):

obsessessor ducit obsessionem que uocatur schutzen quia quelibet custodia tenet unam proteccionem id est schutzen

‘Piirittäjä suorittaa piirityksen, jota kutsutaan schutzeniksi, koska jokaisella varoasennolla on suojaus eli schutzen.’

Alkuosa näyttää tarkoittavan, että kyseessä on eräs piiritys, jonka nimitys on schutzen (erotuksena piirityksestä, jolla on kummallinen nimi halbschilt). Toisaalla samanlainen muotoilu viittaa tietyn liikkeen tai ehkä liiketyypin eli piston nimitykseen (‘per illum actum qui vocatur sthich’, 20r), toisaalla selvästi yleisemmällä tasolla painiin tarkoittamatta erityisesti kuvassa näkyvää otetta (‘actus quidam qui vocatur luctatio’, 4r).

Loppuosa kuitenkin selvästi viestii, että protectio merkitsee samaa kuin schutzen, ja että kyseessä on yleinen asia: varoasentoa vastaan hyökätessä on samalla suojattava itseään kyseisen varoasennon edellyttämällä tavalla, joka on jokin tietty protectio. Tätä tukisi sekin, että kirjasta löytyy esimerkkejä väärästä suojauksesta (eli piirityksestä) ratkaisuehdotuksineen (11r ja 28r).

Protectio voidaan suorittaa myös vasemmassa kädessä olevalla miekalla ja kilvellä lyöntiä vastaan (16v) tai nostamalla kahvaa ja kilpeä vastustajan yläsidontaa vastaan (18r), missä merkityksessä esiintyy myös schutzen (26v, ilmeisesti myös 3v).

Yleisinä sääntöinä todetaan, että varoasentoa vastaan hyökkäävän piirittäjän on suojattava (schutzen) ennen omaa hyökkäystään (‘sacerdos defendendo schutzet et recipit plagam, hec est generalis regula in arte sacerdotis’ 28r, ‘unde [obsessor] ducat primo schuzin demum fixuram non obmittat’ 30r; ‘obsessessor ducit quod suum est, videlicet primo schuzin, ut hic, et infra exemplo fixuram’ 31v). Viimeisellä lehdellä viimeisessä kuvasarjassa molemmat osapuolet aloittavat varoasennosta, Walpurgis toisesta, pappi ensimmäisestä; papin tulee nulla mora interposita suorittaa schuzin ennen kuin Walpurgis ehtii aloittaa oman liikkeensä (ks. kuva alla).

Vasemmalla alkuasetelma, jossa molemmat ovat varoasennossa; oikealla ylhäällä pappi aloittaa liikkeen, alhaalla hänen vastustajansa. RA I.33, fol. 32r & 8v.

Edellä sanotun perusteella protectio eli schutzen eli suojaus näyttäisi olevan oleellinen osa piiritystä eli varoasennossa olevaa vastustajaa vastaan hyökkäämistä: suojauksen tekniikka määräytyy ensisijaisesti sen perusteella, missä varoasennossa vastustaja on.

5 thoughts on “Vastatempuista

  1. Hei
    Mielenkiintoinen artikkeli joka herätti hieman keskustelua. Itse en ole pätevä kommentoimaan muissa lähteissä käytettyä terminologiaa, mutta Fioren manuskripteissä käytetyn terminologian osalta tuli mieleen pari kysymystä.

    Kuvailet Fioren käyttöä sanoille “rompere” ja “roture” (ja vaihtelevat kirjoitusasut ja johdannaiset) alkaen pistojen, otteiden ja varoasentojen rikkomisesta, ja korostit niiden kuvaannollista merkitystä. Koetko nämä merkitykset tärkeämmiksi kuin mm. painitekniikoissa esiintyvä kirjaimellisempi merkitys jonkin esineen kuten raajan murtamisesta?

    Sanaa “roture” käytetään selkeästi viittaamaan johonkin ei-kirjaimelliseen rikkomiseen tai murtamiseen vain kerran, yhdessä piston rikkomisen jatkossa. Se kuitenkin esiintyy toistuvasti paritettuna sanan “ligadure” kanssa. Tyypillisin tulkinta näille on, että kyseessä on yksinkertaisesti jo introssa kuvatut painitekniikat, joissa kirjaimellisesti sidotaan tai murretaan vastustajan raajoja. Oletko sitä mieltä, että näiden merkitys tekstissä voisi olla kuvaannollisempi, eikä välttämättä viittaisi painitekniikoihin?

    Kirjoitit myös, että siinä missä runokielisessä PDssä piston rikkomisen pelissä kirjaimellisesti rikotaan vastustajan miekka, tätä ohjetta ei ole proosamuotoisessa Gettyssä. Tarkalleen ottaen on totta, että samassa kohdassa Gettyssä (27r-a) sitä ei ole. Sen sijaan yhtä tekniikkaa aiemmin (26v-d) Getty ohjeistaa astumaan vastustajan miekan päälle, jotta se rikottaisiin/murrettaisiin tai pidettäisiin poissa:
    “Che rebatuda la sua spada a terra io gli metto cum forza lo mio pe’ dritto sopra la sua spada. Overo che io la rompo, o la pigio per modo che più non la porà curare.”

    Tulkitsit myös Gettyn zogho largo -osion loppusanoissa kirjoitusasun “contrapunte e contratagli” tarkoittamaan näitä erillisinä sanoina. I.e. pistoja vastaan ja lyöntejä vastaan vs. vastapistoja ja vastalyöntejä. Jälkeinenhän on yleisin tapa historiallisen miekkailun maailmassa lukea tätä kohtaa, joka on johtanut hypoteeseihin siitä, millaisia tekniikoita Fiore vastahyökkäyksillä tarkoitti — “riposte” vai “counterattack”.

    Onko tälle tulkinnalle tekniikoista hyökkäyksiä vastaan vs. vastahyökkäyksistä jotain laajempaa perustetta? Jos on, se auttaisi kuoppaamaan muutamia villimpiä hypoteeseja aiheesta.

    Kävin läpi Getty-manuskriptissä esiintyvien “contra”-sanojen kirjoitusasuja arvioidakseni, kuinka usein tuollaista yhteen vs. erikseen kirjoittamista esiintyy. Nopea selaus tuotti 20 kohtaa, mukaanlukien 27v, joissa sanaa seurasi samalla rivillä jokin muu kuin partikkeli. Näistä 17:ssä kohdassa on selvää, että tarkoitetaan “[jotain] vastaan”, ja niistä kaikki paitsi kaksi on kirjoitettu erikseen eikä yhteen kuten 27v:n tapauksessa.

    Ja kiitos näiden artikkelien kirjoittamisesta!

    • Hei, kiitos kiinnostavasta kommentista, jolle yritän tehdä oikeutta ajan ja tilan suomissa puitteissa!

      Mitä tulee tuohon vastustajan aseen rikkomiseen, on mainitsemasi kohta tietysti relevantti kokonaisuuden kannalta. Näkisin kuitenkin, että kuvattavan teknisen kokonaisuuden oleelliset osat ovat seuraavat: 1) vastustajan pisto lyödään ylälyönnillä maahan, 2) vastustajan miekka sidotaan astumalla sen päälle, ja 3) tämän sidonnan turvin saadaan vastustajaan osuma. Tämän onnistumisen kannalta ei ole oleellista, että vastustajan miekan terä taipuu tai särkyy, eikä se siis ole jotain, mihin sidonnnassa pitäisi erityisesti pyrkiä, mutta se on varmasti jotain, mitä Fiore (tai joku muu) on saanut aikaan tätä liikettä soveltaessaan, minkä Fiore kokee mainitsemisen arvoiseksi suoritukseksi runollisessa laitoksessa, muttei nosta sitä mitenkään keskiöön Gettyssä.

      Romper/rotura-sanueeseen liittyen pitäisin mahdollisena, että tekstistä erottuva jakauma tarkoitteiden osalta ei liity niinkään sanojen denotatiivisiin merkityksiin. Toki siitä, että yksittäisen sanan polysemia ei ulotu sen johdoksiin, voi helposti keksiä esimerkkejä: suomen “lukko” voi viitata sekä mekaaniseen sulkulaitteeseen että painiotteeseen, mutta näitä vastaavat eri verbit “lukita” ja “lukottaa”, joita ei voi vaihtaa keskenään. Aineiston pohjalta ei olisi mitenkään mieletöntä todeta, että substantiivi rotura esiintyy konkreettisessa, mutta verbi romper sekä konkreettisessa että metaforisessa merkityksessä. Substantiivin metaforisesta merkityksestä ainoa esimerkki olisi juuri tuo lainaamani kohta (en löydä mainitsemaasi tapausta piston rikkomisen jatkoista?), ja ei siinäkään suoranaisesti puhu metaforisen merkityksen puolesta muu kuin etäisyys sanasta ligadura (sanaparissa “roture e ligadure” lienee turvallisinta olettaa painimerkitys) ja ehkä se, että viitatussa osiossa ei ole yhtään painiotetta, johon sana voisi viitata. Ylipäänsä en kuitenkaan tarkastelisi Fioren sanastoa pelkästään hänen oman niukan tuotantonsa kautta, vaan katsoisin sitä osana laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat Fioren mainitsemat ‘molti magistri todeschi’. Näin ollen pitäisin ihan perusteltuna tunnistaa saksan termien Bruch ja Stück vaikutus Fioren kielessä, vaikka hän ensisijaisesti käyttääkin muita sanoja (contrario, zogho).

      Sitten vielä siitä, ovatko “contrapunte” ja “contratagli” prepositiolausekkeita vai yhdyssanoja. Malipiero lukee sanat erikseen, Rubboli/Cesari näemmä yhteen. Samassa kappaleessa näiden edellä on heti esimerkki siitä, että (painoton) prepositio on kirjoitettu yhteen komplementtinsa kanssa (“adoy mani”) ja siitä, että konjunktio on kirjoitettu yhteen sitä seuraavan sanan kanssa (“rimedi econtrari”). Contra-prepositio on kirjoitettu yhteen lauseessa “E questa guardia sie bona contratutte altre arme manuale” (42r).  Lähtökohtaisesti on tietysti luettava niin, että lopputulos on ylipäänsä kieliopillinen. Esimerkiksi lauseessa ‘Del Quarto Re e magistro io son contrafattore’ (38r) on luettava yhdyssana (ja kappale vieläpä jatkuu ‘…fazzo lo contrario’). Samoin “contra contrario” on ymmärrettävä yhdyssanana, sillä vaikka neljäs mestari toimii kolmatta (contrario) vastaan eli “contra lo contrario”, tekstin mukaan hän on ‘chiamado contra contrario’, mikä edellyttää nominilauseketta.

      Contrapuntan ja -taglion tapauksessa minusta näillä perusteilla yksinkertaisempi ratkaisu on lukea ne prepositiolausekkeina eli ‘sekä pistoja että lyöntejä vastaan’: ensin Fiore mainitsee laveasti keinot (1), sitten mitä vastaan ne ovat (2), ja luettelee lopuksi varsinaisia liikkeitä (3). Samat kolme teemaa mainitaan tätä seuraavan zogho stretto -osion alussa, kokonaisuudessaan tosin Morganissa: ‘modi de romper tute punte e tagli’ (2), ‘coverte e feride e ligadure e dislogadure e prese e tore de spade e sbatter in terra’ (3), ‘gli rimedij e gli contrarij’ (1). Voisi siis sanoa, että ennemmin pitäisi perustella noiden tulkitseminen termeiksi “contrapunta” ja “contrataglio”, minkä voisi tehdä vaikka osoittamalla, että ko. termit tai niiden ilmeiset tarkoitteet esiintyvät muuten tekstissä.

      Toivottavasti tässä tuli otettua kantaa kaikkeen, sano toki jos unohdin jotain.

      • Kiitos vastauksesta!

        Tuo selvensi montaa kohtaa joita jäin itse pohtimaan sekä avasi hieman, mitä tarkoitit Fioren rikkomis-sanojen käytöstä sekä miksi olit niin päätellyt.

        Olen siis toki sitä mieltä, että piston rikkominen/murtaminen ei ole siten nimetty, koska siinä fyysisesti rikottaisiin vastustajan miekkaa, eikä se fyysinen rikkominen ole mitenkään tärkeä osa tekniikkaa. Mainitsin tuon vain, koska aihetta tarkemmin tonkiessani satuin huomaamaan Gettystäkin yhden maininnan asiasta.

        Mitä tulee parivaljakkoon “roture” ja “ligadure” zogho largon loppusanoissa… Kahden käden miekan zogho largo -osiossa ei tosiaan ole kuvailtuna painitekniikoita, joihin “roture” voisi järkevästi viitata. Toisaalta ei juuri ole sellaisiakaan, joihin “ligadure” viittaisi. Paitsi ehkä vastustajan ranteen alas vääntö piston murron jatkotekniikassa (Getty 27r-b). On myös hyvä huomio, että 27v loppusanoissa “roture” ja “ligadure” eivät esiinny peräkkäin parina, niin kuin ne muualla esiintyvät. Toisaalta lista miekan tekemistä asioista on sama, vain eri järjestyksessä, kuin tekniikoiden/pelien/temppujen alkusanoissa (Getty 25r):
        “[…] mia arte si è _rotare e ligadure_ so ben fare de _coverte e ferire_ sempre in quelle voglio finire.”
        Vs. zogho largon loppusanoissa (Getty 27v):
        “roture coverte, ferire e ligadure”
        Siksi olen itse kokenut, että sananmukaisempi tulkinta näistä termeistä tässä yhteydessä on luontevampi. Tulkitsen tekstin tarkoittavan, että näitä asioita miekka(ilija) tekee, vaikkei nyt tässä tässä lyhyessä tekniikoiden listauksessa niitä erikseen olisikaan mainittu. Mutta varmuus aiheesta on hankalaa, niin kuin aina näissä hommissa.

        Mainitsemani “roture”-sanan käyttö kuvaannollisessa mielessä piston rikkomisen jatkopelissä viittasi Gettyn kohtaan 27r-b:
        “Questo è anchora un altro zogho del romper de punta, che si lo zugadore in lo rompere ch’i ò rotta la sua punta. leva la sua spada a la coverta d’la mia […]”
        Oletan “rotta” ja “rotture” olevan johdannaisia.

        Fioren mainitsemat saksalaiset mestarit ovat aina olleet jännien hypoteesien aihe. Mikäli kamppailulajipedagogian rakentaminen Stück/Bruch-mallin pohjalle oli säännönmukaista saksankielisillä alueilla 1300-luvun lopulla, Fiorekin olisi siihen mitä todennäköisimmin törmännyt. En ole niinsanottujen “Blume des Kampfes”-manuskriptien tekstejä tarkemmin tutkinut, mahtaako niissä myös esiintyä tuo Stück-Bruch -rakenne. Mikäli ei, lienisi myös mahdolllista, etteivät Fioren saksalaiset mestarit olisi sellaista suoranaisesti käyttäneet?

        Hyviä huomioita “contra”-sanan käytöstä Fioren teksteissä. Itse en tosiaan italiaa osaa, muuta kuin mitä Fiorea obsessiivisesti tuijottamalla oppii, joten nämä olivat erittäin avuliaita selityksiä. Kiitos niistä. Olen tämän pohjalta taipuvainen uskomaan, että “contrapunte” ja “contratagli” tarkoitettiin alunperin prepositiolausekkeiksi — ja ainakin ettei tulkinnalle niistä yhdyssanoina ole kunnon pohjaa ilman kyselemääsi perustelua.

        Lisäisin yhteen kirjoitettujen “contra”-prepositiolausekkeiden listalle myös 33r-a,
        “contra_colpo o taglio”. Ehkä tämän jo huomasitkin etkä vain maininnut. Se on 42r:n (ja 27v:n) lisäksi ainoa löytämäni esimerkki “contra”-sanan käytöstä tällä tapaa, missä lauseke on kirjoitettu yhteen. Muualla, kun “contra” on prepositio ja se olisi ollut mahdollista kirjoittaa yhteen (kun “contra” ei ole rivin lopussa eikä sitä seuraa partikkeli), se on kirjoitettu erikseen — näitä esimerkkejä Gettyssä 14.

        Mutta siis kiitos vielä vaivan näkemisestä! Eikä tähän viestiin ole tarve vastata, ellei siinä ole korjaamisen arvoisia virheitä. Kirjoitin tätä suureksi osaksi omia ajatuksiani selventääkseni, koska vastauksesi kattoi alkuperäiset kysymykseni hyvin.

        • Tuo mainitsemasi “rotta” ei ole johdos vaan rompere-verbin passiivipartisiippi, jolla muodostetaan tuossa perfekti (kuten gebrochen, broken), siis ‘i’ ò rotta la sua punta’ tarkoittaa ‘olen murtanut hänen pistonsa’. Se, että Fiore käyttää piston murtamisen nimityksenä infinitiiviä eikä substantiivijohdosta puhuu myös sen puolesta, että hänen kielessään jälkimmäinen on joko kaventunut tai kaventumassa viittaamaan ensisijaisesti painiotteeseen (?dislogadura). (Sanueessa ligar/ligadura ei vastaavaa työnjakoa näy, mikä on sinänsä kiinnostavaa, koska ligar olisi ilmeinen vastine saksan sanalle binden.)

          Fioren (saksalais)taustan osalta käsittelisin erikseen varsinaista kamppailutietoa kielellisine ilmentymineen ja kuvakorpusta (ja kolmantena vielä hänen tapaansa järjestellä materiaali). Fioren oma tuotanto on jo esimerkki kuvien ensisijaisuudesta ja tekstin toissijaisuudesta, ts. oleellisilta osin samoille kuville on olemassa kaksi eri tekstitystä (Getty/Morgan ja Pisani-Dossi/Florius). 1400-luvun alkuun ajoitettu ONB cod. 5278 (KdiH 38.9.12), jonka kamppailukirjaosuus koostuu pelkistä kuvista, sisältää sekä Fiorelta tuttuja temppuja että sellaista, mitä ei tunneta Fiorelta; lisäksi Fiorella on sellaista, mitä ei löydy tästä koodeksista. Näin ollen olisi melkein syytä otaksua, että molemmat tahot ammentavat jostain yhteisestä kuvalähteestä. Miten liikkeet ja niiden vastaliikkeet on järjestelty itse opissa, ja miksi niitä kutsutaan, on sitten toinen juttu.

          • Ok, kiitos selvennyksestä. Syytä tosissaan aloittaa se italian opiskelu.

            Viittauksella ns. Blume des Kampfes -teoksiin tarkoitin enemmänkin UEB MS.B 26:tta, mutta se käyttää myös termiä “stuck” puhuttaessa “tempusta”. Mahdollisesti myös “prechen” tarkoittamaan vastatekniikkaa ja vastustajan liikkeen estämista, joskin paljon useammin raajojen rikkomista. Eli vaikka tämä BdK-traditio olisi käsitellyt kamppailua omalla tavallaan, johon muut saksankieliset traditiot eivät olisi vaikuttaneet, Fiore olisi mahdollisesti sitäkin kautta törmännyt samaan termistöön.

            Fioren teosten ja Cod. 5278 sekä MS.B 26:n väliset suhteet on todella mielenkiintoinen aihe sinänsä. Minua erityisesti kiehtoi se, että Vadin kuvitus on paikoin lähempää sukua jälkimmäisille kuin Fiorelle. Mutta se on myös toinen juttu.

Comments are closed.