Vasemmalta alhaalta

Varoasento vasemmalla alhaalla on I.33:ssa prima custodia eli ensimmäinen varoasento. Tekstissä käytetään myös runosäkeistä poimittua sitaattia sub brach, joka viittaa siihen, että miekka on tässä asennossa vasemman käsivarren alla. Variaatio tästä asennosta on papin ensimmäinen erikoisvaroasento (custodia specificata sacerdotis).

Ensimmäinen varoasento ja sen erikoisversio. (Leeds, RA, MS I.33, fol. 6v ja 24v.)

Kirjan mukaan muuten tuntematon De Alkersleiben on todennut, että alavaroasennosta ei tule yrittää lyödä, sillä sieltä ei ylety ylös (mikä lienee ymmärrettävä niin, että ylös on alhaalta pitkä matka), ja jos lyö alas, on itse ylhäällä suojaton. Kyseisestä asennosta kuitenkin näytetään kaksi liikettä, joita voisi liikkeen muodon puolesta kutsua lyönneiksi: yksi suoritetaan “suorana” eli peukalo ylöspäin (sama liike näytetään myös vasemmalta olalta eli ylhäältä), toinen “käyränä” eli peukalo alaspäin. Tekstissä ensimmäiseen viitataan runositaatilla cade sub gladium quoque scutum (tai vaihtoehtoisesti pelkkänä sidontana), jälkimmäiseen nimellä krucke. Pään suojaamisen tärkeyttä korostetaan useita kertoja.

Pappi (oik.) suojaa päätään alhaalta vasemmalta käsi peukalo alaspäin alkaneen liikkeen loppuvaiheessa (Leeds, RA, MS I.33, fol. 6v).

Liechtenauerin oppi ei erityisen paljon käsittele miekkailua alavaroasennoista, minkä erikseen mainitsee aihettä käsittelevä anonyymi teksti (ed. Wierschin 885–975). Kyseinen teksti myös toteaa, että alhaalta tehtävät liikkeet, die streychen, tulee tehdä vasemmalta, sillä ne eivät ole niin varmoja oikealta. Tämäkin ajatus löytää jonkinlaista vastakaikua I.33:sta, sillä viidennestä eli oikean puolen alavaroasennosta (custodia quinta) ei tekstin mukaan tehdä mitään ensimmäisesta eli vasemmalta tehtävien liikkeiden kaltaista, vaan ainoastaan pisto.

Ajallisesti ja paikallisesti suhteellisen lähellä I.33:a on Fiore dei Liberi, jonka tuotanto tarjoaa tärkeän vertailukohdan kamppailuoppia tarkasteltaessa. Fiorelta löytyy useampi alavaroasento. Näistä kolme, porta di ferro mezana ja dente di cenghiaro, sekä mezano että tutto, ovat kärki (ja takaterä) eteenpäin, ja kunkin kuvauksessa mainitaankin ensimmäisenä pisto. Varoasentoja, joissa kärki ei ole eteenpäin, ja jotka siis vastaavat oleellisilta osin I.33:n ensimmäistä ja viidettä varoasentoa, ovat nimeämätön yhden käden varoasento (Getty 20r-3, 22r-4), tutta porta di ferro (23v-1) ja choda longa (24v-1).

Yhden käden varoasento. (Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13, fol. 20v.)

Tutta porta di ferro ja choda longa ovat molemmat oikealla puolella: ensiksi mainitussa kärki osoittaa sivulle, jälkimmäisessä taaksepäin. Molemmista todetaan, että ne ovat hyviä vastustajan tarkkailuun (aspettare). Molemmista voidaan myös pistää (!) ja väistää. Tässä yhteydessä kiinnostavia verrokkeja I.33:n ensimmäiselle varoasennolle ovat vasemmalla puolella oleva yhden käden varoasento (ks. kuva yllä) ja sitä ratsumiekkailussa vastaava asento vasemmalla, jonka nimeksi mainitaan tuttu coda longa (43v, ks. kuva alla).

Coda lunga ratsain. (Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13, fol. 43v.)

Näistä vasemman puolen alavaroasennoista tehtävät liikkeet näyttäisivät karkeasti vastaavan I.33:n kahta tyyppiä, “käyrää” eli etuterällä peukalo alaspäin tehtävää liikettä sekä “suoraa” eli etuterällä peukalo ylöspäin tehtävää liikettä.

Jalan suoritettavissa yhden käden tempuissa nähdään lähinnä “käyrää” lyöntiä, joka kohtaa  vastustajan ylälyönnin sen ulkopuolelta. Jos linja on auki, tämän lyönnin loppuasennosta voidaan pistää lähes suoraan (20v-1), tai miekka voidaan kääntää ylälyöntiin (20v-2, ks. kuva alla). Linjan avautumista voidaan tehostaa työntämällä vasemmalla kädellä vastustajan oikeaa kyynärpäätä, minkä jälkeen oma miekka voidaan asettaa vastustajan kaulan eteen (21r-2,3). Vasenta kättä voidaan käyttää myös vastustajan käden hallintaan sen sisäpuolelta (20v-1,2,3), mikä tavataan vastaavassa tilanteessa myös I.33:ssa.

Yhden käden varoasennosta peukalo alaspäin suoritetun liikkeen loppuasento, jossa vasen käsi lisäksi hamuaa vastustajan asekättä (vas.); asemasta voidaan piston sijaan myös lyödä (oik.). (Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13, fol. 20v.)

Yhden käden varoasennosta tehtävä “suora” lyönti näyttäisi esiintyvän ainoastaan pistoa vastaan, mihin edellä kuvattu “käyrä” lyönti ei oikein sovikaan (21r-4). (Tätä vaikuttaisi vastaavan I.33:n ensimmäisestä varoasennosta tehtävä sidonta langortia vastaan.)

Ratsumiekkailuosiossa vastaavasta asennosta todetaan, että vastustajan lyönnit ja pistot on lyötävä ulospäin (in fora) eli sivulle (a la traversa) eikä ylöspäin (in erto). Tulkitsen “poikkeus vahvistaa säännön” -periaatteella tämän tarkoittavan sitä, että ratsain on toimittava eri tavalla kuin vastaavasta varoasennosta aiemmin: yhden käden varoasennosta jalan tehtävän “käyrän” lyönnin voisi ajatella olevan tässä tarkoitettu lyönti ylöspäin, kun taas ulos eli (oikealle) sivulle kohdistuvan lyönnin olisi luontevinta olla “suora”.

Vasemmanpuoleinen hahmo on lyönyt coda lungasta “ulospäin”, mihin kruunupäinen mestari vastaa kääntämällä miekkansa. (Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ms. Ludwig XV 13, fol. 44v.)

Tätä tulkintaa tukee se, että seuraavissa kuvissa (44r) suorittavan oppilaan (merkitty kultaisella sukkanauhalla, kaikissa paitsi neljännessa kuvassa vasemmalla) miekka on suorassa asennossa etuterä eteenpäin eli liikkeen suuntaan. Nämä ovat toki kaikki torjuntaa seuraavia jatkotekniikoita, mutta varsinainen torjuntaliike näkyy kyseistä sivullelyöntiä vastaan tehtävää vastaliikettä esittävässä kuvassa (44v-4, ks. kuva yllä), jossa kyseisen liikkeen suorittaneen vastustajan miekka on aivan selvästi “suorassa”. Ainoa poikkeus on aseenriisto, jossa suorittajan asekäsi on peukalo alaspäin (44v-2).

5 thoughts on “Vasemmalta alhaalta

  1. Hei!

    Jäin miettimään tuota Fioren miekkaa yhdessä kädessä. Voisitko avata hieman, miksi ratsain tehty puolustus on mielestäsi säännön vahvistava poikkeus? “Suora” lyönti sivulle on mielestäni hyvin samanlainen kuin keihäällä ja peitsellä näytetyt väistöt, kun taas “käyrää” lyöntiä näkee käsikirjoituksessa paljon harvemmin.

    • Moi!

      Koska kyse on miekasta yhdessä kädessä, näkisin ratsumiekkailukohdan vertautuvan ensisijaisesti vastaavaan varoasentoon jalan, etenkin kuin mainittuja suuntia (ylös ja sivulle) koskeva tulkinta näyttäisi sopivan hyvin yhteen sen kanssa, mitä kuvissa näkyy kummassakin tapauksessa.

      Suora väistö rystypuolen alavaroasennosta tehdään kyllä nuijalla (Getty 31v), mutta suora liikehän nähdään myös miekalla juuri pistoa vastaan (lisäksi nuijatilanteessa on meneillään vähän muutakin).

      Posta de vera croce (johon varmaan viittaat?) kahden käden varsiaseilla (tai vastaavassa otteessa pidetyllä miekalla) on otteen vuoksi nähdäkseni merkittävällä tavalla eri asento, ja onhan sillä eri nimikin.

      • …ja siltä varalta, että ymmärsin kommenttisi täysin päin honkia, niin tarkoitin siis sitä, että eksplisiittinen poikkeus “ei lyödä ylös” implikoi sääntöä, että muuten (eli, kuten tulkitsen, vastaavasta varoasennosta jalan) lyötäisiin ylös.

        • Tässä oli varmaan se mitä oikeasti halusin kysyä. Olen itse tulkinnut lämpimikseni Morgan-kirjaston versiota käsikirjoituksesta, jossa ratsain taistelu on kirjan ensimmäinen aihe ja miekka yhdessä kädessä viimeinen, mutta teksti on pitkälti sama kuin Gettyssä. Morganin järjestyksessä tämä ohje lyönnin suunnasta ei enää tunnu poikkeukselta, vaan yleispätevältä ohjeelta, jota tulisi seurata myöhemmissä tempuissa. Olenko missannut jotain oleellista, joka tekisi tästä ohjeesta selkeästi poikkeuksen?

          Ja joo, keihään Vera Crocea ajattelin, mutta kompastuin kehäpäätelmään: Koska tulkitsen väistön suunnan yleisenä ohjeena enkä poikkeuksena, tulkitsen kaikki käsikirjoituksen väistöt suorina ellei niiden teksti selkeästi ohjeista toisin.

          • Lyönnin suunta ei ole siis poikkeava sinänsä, vaan tarkoittamani “poikkeus” on (molemmissa versioissa esiintyvä) maininta “non in erto”, joka sopii yhteen sen kanssa, että vastaavassa tilanteessa jalan tehdään liike, jota voisi kuvailla “in erto”. Ajatus on siis sama kuin se, että jos jokin asento on “hyvä haarniskassa”, se on implisiittisesti vähemmän hyvä ilman haarniskaa. (Jalan tehtävän liikkeen muodon paljastaa kuitenkin ensisijaisesti kuvamateriaali, ei tämä epäsuora päättely!)

Comments are closed.