University of Helsinki
Tämä blogi on luotu maantieteen “Geoinformatiikan menetelmät I”-kurssia varten. Tutustuimme ensimmäisellä kurssikerralla QGIS-ohjelmistoon ja sen käyttöön. QGIS on itselleni ennestään jokseenkin tuttu, sillä ensikosketukseni siihen oli Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssilla muutama vuosi sitten. Toisaalta parin vuoden käyttötauon jälkeen ohjelmisto tuntui itselleni taas vieraalta ja uudelta, mutta uskon että harjoitusten ja kurssitehtävien avulla QGIS:stä tulee entistä olennaisempi työkalu tulevia opintoja varten.
Harjoittelimme ensimmäisellä kurssikerralla aineiston käyttöä ja koropleettikartan kuvantamista QGIS:llä. Kertasimme aluksi jo itselleni tutut käsitteet aineistotyypeistä ja syvensimme tietämystä erilaisista karttamalleista. Tämän jälkeen pääsimmekin sitten harjoituksen kimppuun. Harjoituksen tarkoituksena oli luoda koropleettikartta HELCOM-maiden typpipäästöistä.
Ensimmäinen kurssikerta oli pääosin opettajajohtoista opetusta, mikä toimii itselleni hyvänä oppimistekniikkana QGIS:in perusteiden opettelussa. Yhdellä kerralla tuli mielestäni runsaasti sisäistettävää asiaa aina shapefile-tiedostomuodosta kartan ominaisuuksien muokkaamiseen. Välillä seurasin myös Moodleen koottuja kurssimateriaalin ohjeita, sillä olin melko hidas etsimään QGIS:in kuvakkeita ja toimintoja. Karttaa tehdessä minulla oli vaikeuksia mittakaavan luomisen sekä kartan skaalaamisen kanssa, sillä mittakaavan lukemat näyttivät oudoilta, enkä saanut karttaa skaalattua niin, ettei jokin osa kartasta rajautunut pois. Sain kuitenkin myöhemmin kotitehtävään perehtyessäni ongelmat korjattua.
Kuva 1. Typpipäästöt HELCOM-maissa
Typpipäästökartan tekeminen oli pääasiassa opettajan visuaalisen näkemyksen mukailemista ja lopputuloksena miltei kaikilla kartta näytti kuta kuinkin kuvan 1. kartan näköiseltä. Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut valita jonkin toisen värin ja sen sävyt typpipäästöluokkien kuvaamiseen, sillä punainen on omasta mielestäni hieman levoton väri. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. HELCOM tarkoittaa suomennettuna Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiota ja käsittää siis Itämeren ympärillä sijaitsevat maat. Kuten kartasta voidaan huomata, Puola nousee kärkeen typpipäästöissään, kun taas esimerkiksi Virolla on muihin maihin verrattuna vähemmän päästöjä. Typpipäästöjen määrä riippuu muun muassa maan maapinta-alasta, elinkeinoista ja jätevesihuollosta. Esimerkiksi Puolan maapinta-ala on Viroon verrattuna suurempi, maan pääelinkeinoja ovat maatalous ja teollisuus ja jätevesihuolto on moniin Pohjoismaihin verrattuna huonompi.
Harjoittelin vielä omatoimisesti koropleettikartan (Kuva 2.) luomista kotona. Ensimmäisestä kurssikerrasta jäi melko sekavat ajatukset kotitehtävän kansssa etenemiseen, sillä QGIS:ssä toimintoja ja kuvakkeita oli paljon, joten harjoittelin ensimmäisen vaikeustason kartan tekemistä vielä käyttämällä kurssimateriaalissa olevia ohjeita sekä kaverin apua. Loin koropleettikartan Suomen kunnissa asuvien ulkomaan kansalaisten prosentuaalisista osuuksista vuonna 2015. Kuvasin prosentuaaliset osuudet turkoosin eri sävyillä. Valitsin turkoosin väriksi, sillä se on mielestäni melko neutraali ja “rauhallinen” väri. Kartan tummemmat turkoosin sävyt kuvaavat niitä alueita, jossa asuu prosentuaalisesti enemmän ulkomaan kansalaisia, kun taas vaaleammilla alueilla on prosentuaalisesti vähemmän ulkomaan kansalaisia. Kuten kuvasta 2. huomaa, prosentuaalisesti eniten ulkomaan kansalaisia on etelä- ja länsirannikolla, kuten Helsingissä, Espoossa ja esimerkiksi Turussa. Myös Pohjois-Suomessa Utsjoella on melko paljon ulkomaan kansalaisia.
Jälkeenpäin ajateltuna minun olisi pitänyt valita väri, jossa olisi ollut enemmän kontrastia eri sävyjen välillä, sillä kartan tulkitseminen samankaltaisilla turkoosin sävyillä eri luokissa voi olla hankalaa (etenkin kun aluejako perustuu kuntiin ja pienempien kuntien erottuvuus ei ole kovin hyvä). Aineiston luokittelu tuotti hankaluuksia, sillä luokat eivät ole yhtä suuria, mikä puolestaan vaikuttaa kartan tulkittavuuteen ja oikeellisuuteen. Myös Iina Kiikeri pohtii luokkajaon vaikutusta kartan tulkintaan ja huomauttaa, että eri kokoiset luokat voivat niputtaa kuntia samaan väriin kartalla, vaikka kuntien välillä olisikin suuri ero asukkaiden prosentuaalisista osuuksista. Lopputulokseen olen kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväinen.
Lähdeluettelo:
Kiikeri, I. (2023). “Ensimmäinen harkka 18.1.”. Iinakiik’s blog. 20.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/ Viitattu 26.1.2023.